Turun arkkipiispa

Wikipedia
Ohjattu sivulta Suomen arkkipiispa
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Suomen korkeimmasta kirkollisesta virasta. Turun arkkihiippakunnan piispan virasta on erillinen artikkeli.
Turun ja Suomen arkkipiispan vaakuna.

Turun piispat, vuodesta 1817 alkaen Turun ja Suomen arkkipiispat ovat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon (alun perin katolisen kirkon) johtajia. Ruotsin kuningaskunnan toinen Suomessa oleva piispanvirka perustettiin luterilaisen uskonpuhdistuksen jälleen 1554 Viipurin hiippakuntaan. Hävityn Suuren Pohjan sodan, isonvihan ja sen päättäneen Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1724 siirrettiin Viipurin hiippakunta Porvooseen Porvoon hiippakunnaksi. Porvoon hiippakunta sai lisäalueita Turun hiippakunnalta sen itäisistä osista 1897, mm. Uudenmaan lääniin ja Hämeen lääniin kuuluvat alueet sekä osia Vaasan lääniin kuuluvista Hämeen ja Satakunnan alueista.

1800-luvun alussa Turun piispan hallitsemaan hiippakuntaan kuulu 2/3 Suomen evankelis-luterilaisista seurakunnista. Tämä alue pieneni 1851, kun perustettiin Kuopion läänin ja Oulun läänin alueelle Kuopion hiippakunta. [1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katolinen kristinusko sai jalansijaa nykyisen Suomen alueella viimeistään 1000-luvulla. Ruotsin yhteyteen Etelä-Suomi tulee selkeästi vuodesta 1249 lähtien. Piispanistuin sijaitsi varhaisimmassa vaiheessaan Nousiaisissa., mistä se siirrettiin vuoden 1229 jälkeen Koroisiin[2]. Turkuun piispanistuin siirrettiin 1200-luvun lopulla, viimeistään tuomiokirkon vihkimisen myötä vuonna 1300.

Piispa Henrik mainitaan legendassa Uppsalan piispana, käsitys hänen Suomen piispuudestaan on myöhäsyntyinenlähde?. Ruotsalaisissa annaaleissa ja Pyhän Botvidin legendassa 1200-luvulta mainitaan vuonna 1129 Uppsalan piispa Henrik. Hän sai surmansa Fotevikin taistelussa 1134. Palmsköldin katkelman vanhemmassa osassa 1400-luvun alusta Henrikin kuolinvuodeksi on annettu 1151. Myöhempi historiantutkimus on sitten sirotellut kuolinvuosia pitkin 1150-lukua, suosituimpia ovat olleet vuodet 1156 ja 1158, mutta muitakin on yritetty.lähde?

Käsitys siitä, että vuosina 1249–1286 Suomen hiippakuntaa olisi johtanut kolme kansleripiispaa on erehdys, joka perustuu Paavali Juustenin Suomen piispainkronikkaan 1500-luvulla tekemiin epähistoriallisiin lisäyksiin.[3] Tosin 1400-luvun alusta peräisin oleva ns. Palmsköldin katkelma nimittää Beroa kuninkaan kansleriksi, mutta Schückin mukaan nimityksellä on tarkoitettu kuninkaan kappalaista. Nämä Koroisissa asuneet piispat olivat Bero (Björn), Ragvald I ja Catillus (Kettil). Heistä ainakin Beron näyttää maallinen valta Ruotsissa paavin vuodelta 1250 peräisin olevan moitekirjeen mukaan nimittäneen piispaksi vastoin kanonisen oikeuden määräyksiä.lähde? Piispa Catillus on ensimmäinen, joka mainitaan eräissä 1270-luvun lähteissä Turun piispaksi (episcopus aboensis).[4]

Protestanttisessa uskonpuhdistuksessa 1527 Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa irrotti – taloudellisista ja poliittisista syistä johtuen – maan kirkon paavin alaisuudesta ja perusti Ruotsin kirkon. Uskonpuhdistuksen toimeenpanijana Suomessa oli Mikael Agricola, joka toimi myös vuodesta 1554 Turun piispana.

Suomen sodan jälkeen Suomesta tuli Suomen suuriruhtinaskunta osana Venäjää, joka tunnusti luterilaisen kirkon Suomen hallitsevaksi kansankirkoksi. Vuonna 1817 Suomeen nimitettiin arkkipiispa Suomen luterilaisen kirkon johtoon. Suomen itsenäistyessä 1917 luterilaisesta kirkko sai virallisen tunnustetun kansankirkon aseman yhdessä ortodoksisen kirkon kanssa.

Nykyään Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on arkkipiispan lisäksi erillinen Turun piispan virka. Sen ensimmäinen viranhaltija oli Ilkka Kantola 19982005, ja häntä seurasi Kari Mäkinen (2006-2010).

Luettelo piispoista[5][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katoliset piispat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

piispa virka-aika lisätietoa
Piispa Henrik ja Lalli.jpg Henrik 11341158 Uppsalan piispa, historiallisuus epävarma
Rodolfus 1202?–1209? historiallisuus epävarma
Folkvinus 1210?–1234? historiallisuus epävarma
Tuomas 1234?–1245
Bero 1248 tai 12491258
Ragvald I 12581266
Piispa Kettilin sinetti.jpg Catillus 12661286
Johannes 12861290
Maunu I 12911308
Ragvald II 13091321
Pentti Gregoriuksenpoika 13211338
Biskop Hemmings sigill.jpg Hemming 13381366
Henrik Hartmaninpoika 13661367
Johannes Pietarinpoika 13671370
Johannes Westfal 13701385
Biskop Beros sigill.jpg Bero Balk 13851412
Magnus-Tawast-1933.jpg Maunu Olavinpoika Tavast 14121450
Olavi Maununpoika 14501460
Konrad Bitz 14601489
Maunu Sarkilahti piispansinetti.gif Maunu III Särkilahti 14891500
Lauri Suurpää 15001506
Johannes Olavinpoika 15061510
Arvid Kurki 15101522
Ericus Svenonius 15231527
Martti Skytte 15281550

Luterilaiset piispat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

piispa vallassa
Mikael Agricola by Albert Edelfelt.jpg Mikael Agricola 15541557
Pietari Follingius 15581563
Paavali Juusten 15631575
Ericus Erici Sorolainen 15831625
Rothovius.jpg Isaacus Rothovius 16271652
Aeschillus Petraeus 16521657
Johannes Terserus.jpg Johannes Terserus 16581664
Johannes Gezelius vanhempi.jpg Johannes Gezelius vanhempi 16641690
Johannes Gezelius nuorempi.png Johannes Gezelius nuorempi 16901718
Herman Witte 17211728
Lars Tammelin 17281733
Jonas Fahlenius 17341748
JohannesBrowallius.jpg Johan Browallius 17481755
K F Mennander.jpg Karl Fredrik Mennander 17571775
Biskop Jakob Haartman.jpg Jakob Haartman 17761788
Jakob Gadolin.jpg Jakob Gadolin 17881802
Jacob Tengström.jpg Jakob Tengström 18031817

Luterilaiset arkkipiispat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

arkkipiispa vallassa
Jacob Tengström.jpg Jakob Tengström 18171832
Erik Gabriel Melartin.jpg Erik Gabriel Melartin 18331847
Edvard Bergenheim1.JPG Edvard Bergenheim 18501884
Torsten Thure Renvall.png Torsten Thure Renvall 18841898
Gustaf Johansson (1844–1930), verkade som Finlands ärkebiskop 1899–1930.jpg Gustaf Johansson 18991930
Lauri Ingman muotokuva.jpg Lauri Ingman 19301934
Erkki Kaila.jpg Erkki Kaila 19351944
Aleksi Lehtonen.JPG Aleksi Lehtonen 19451951
Ilmari Salomies.jpg Ilmari Salomies 19511964
119 Martti Simojoki.jpg Martti Simojoki 19641978
Mikko Juva 19781982
Haastattelu.jpg John Vikström 19821998
Jukka Paarma.JPG Jukka Paarma 19982010
Arkkipiispa Kari Mäkinen.jpg Kari Mäkinen 2010

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Seppänen, Liisa: Kaupunkia pintaa syvemmältä. Arkeologisia näkökulmia Turun historiaan. Turku: Suomen keskiajan arkeologian seura, 2003. ISBN 951-9129-57-X.
  • Lehtonen, Tuomas & Joutsivuo, Timo: Suomen kulttuurihistoria 1. Taivas ja maa. Keuruu: Tammi, 2002. ISBN 951-31-1841-X.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Juhani Rinne: Turun Tuomiokirkko keskiaikana I Tuomiokirkon rakennushistoria. Turku: Uuden Auran osakeyhtiön kirjapaino, 1941.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.evl.fi/kirkko/historiikki.html
  2. Seppänen 2003 s. 42
  3. Schück, Herman: ”Kansler och capella regis under folkungatiden”, Historisk tidskrift 2/1963
  4. Lehtonen & Joutsivuo 2002, s.106
  5. evl.fi Suomen ja Turun piispat sekä arkkipiispat evl.fi. Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 25.5.2010.