Kirkkohallitus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kirkkohallitus (lyhenne KKH Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 9.4.2013. </ref>) on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon valmisteleva ja toimeenpaneva luottamuselin, jolla on erityisesti kirkon yhteiseen talouteen liittyviä erillistehtäviä. Kirkkohallitus toimii kirkon keskusrahaston hallituksena.

Kirkkohallitukseksi kutsutaan myös kirkkohallituksen virkamiehistä koostuvaa virastoa, joka jakautuu useisiin osastoihin.

Kirkkohallituksen jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkkohallituksen itseoikeutettuna puheenjohtajana on arkkipiispa. Muina jäseninä ovat piispainkokouksen valitsemat kaksi piispaa sekä kirkolliskokouksen valitsemat yhdeksän maallikkoa (yksi kustakin hiippakunnasta) sekä kaksi pappia.

Kirkkohallituksen tehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkkohallituksen yleistehtävänä on hoitaa kirkon yhteistä hallintoa, taloutta ja toimintaa. Lisäksi kirkkohallitus toimii kirkon keskusrahaston hallituksena.

Kirkkohallitus lisäksi

  1. antaa valtioneuvoston kirkolta pyytämät lausunnot
  2. valmistelee asioita kirkolliskokoukselle
  3. huolehtii kirkolliskokouksen päätösten täytäntöönpanosta
  4. ohjaa ja valvoo sen yhteyteen perustettujen toimielinten työtä
  5. päättää ulkomaisten opintojen, koulutuksen tai ammatillisen harjoittelun tunnustamisesta ja rinnastamisesta sekä tutkinnon tuottamasta kelpoisuudesta
  6. perustaa ja lakkauttaa kirkkohallituksen virat
  7. julkaisee kirkon säädöskokoelmassa siihen otettavat säädökset
  8. määrää kolehdeista
  9. edistää kirkon toimintaa ja valvoa sen etua.

Kirkkohallitus ei tehtäviltään rinnastu valtioneuvostoon tai hallitukseen. Kirkon keskushallinto on kaiken kaikkiaan varsin heikko verrattuna valtion keskushallinnon asemaan yhteiskunnassa, ja kirkkohallituksen asema kirkon keskushallinnossa on merkittävästi heikompi kuin ministeriöiden vastaava asema.

Kirkkohallituksen asema perustuu sen valmistelu- ja täytäntöönpanotehtäviin suhteessa kirkolliskokoukseen, kirkon yhteisen talouden hoitamiseen sekä kirkon yhteiskunta- ja ulkosuhteiden hoitoon.

Kirkkohallituksen varsin kevyttä asemaa korostaa se, että sen rinnalla on kaksi muuta itsenäistä toimielintä, Kirkon ulkoasiain neuvosto ja kirkon työmarkkinalaitos, jotka ovat itsenäisiä omilla toimialoillaan. Näiden toimielimien henkilökunta on kuitenkin osa kirkkohallituksen henkilökuntaa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkkohallitus on kirkon keskushallinnon osana kaikkein nuorin. Se on perustettu vuonna 1944 hallinnoimaan kirkolle II maailmansodan aikana jaettuja ulkomaisia avustuksia köyhille ja sodan runtelemille seurakunnille. Kirkon keskusrahaston hallituksena toimiminen on edelleen kirkkohallituksen tärkein tehtävä.

Ennen kirkkohallituksen perustamista kirkon yhteistä hallintoa hoitivat kirkolliskokous ja piispainkokous. Kirkon hallinnon perusrakenne on muodostunut seurakunnista, hiippakunnista ja kirkolliskokouksesta. Kirkon hallinto on muodostunut siten synodaalisesti muodostetusta seurakuntahallintosta ja kirkolliskokouksesta, sekä piispallisesti johdetusta hiippakuntahallinnosta, joka sisältää pappien hallinnoinnin. Kirkkohallitus muodostaa evankelis-luterilaiselle kirkolle jonkin verran vieraan konsistoriaalisen hallintorakenteen, minkä johdosta kirkkohallituksen asemasta on käyty keskustelua sen koko olemassaolon ajan.

Kirkkohallituksen yhteyteen on myöhemmin liitetty tai perustettu mm. kirkon tiedotuskeskus ja kirkon työmarkkinalaitos, kirkon ulkoasiain osasto, kirkon tutkimuskeskus, sekä piispainkouksen kanslia.

Virastokollegio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkkohallituksen virastoa johtaa virastokollegio, johon kuuluvat kirkkohallitusta johtava kansliapäällikkö sekä kirkkohallituksen osastojen johtavat viranhaltijat, kirkkoneuvokset. Kirkkohallituksen toimivaltaa on jonkin verran delegoitu virastokollegiolle.

Kirkkohallituksen osastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkkohallituksessa on nykyään (2006) kaikkiaan viisi osastoa sekä eräitä erillisyksiköitä.

viisi kirkkoneuvoston johtamaa osastoa ovat:

  1. hallinto-osasto
  2. talousosasto
  3. henkilöstöosasto
  4. toiminnallinen osasto
  5. kirkon ulkoasiain osasto

Hallinto-osasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallinto-osaston tehtävänä on valmistella kirkon järjestysmuodon muutoshankkeet kirkolliskokoukselle sekä valmistella kirkkohallituksen antama ohjeet ja täsmentävät määräykset kirkon hallinnosta. Osasto hoitaa kirkkohallituksen sisäisen hallinnon.

Talousosasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talousosasto hoitaa kirkon yhteistä taloutta sekä valmistelee kirkon keskusrahaston talousarvion kirkolliskokoukselle. Merkittävä talousoaston alayksikkö on kirkon eläketoimisto, joka hallinnoi kirkon työntekijöilleen maksamat eläkkeet. Kirkon eläkerahastoon on rahastoitu merkittävä määrä varoja kattamaan tulevia eläkevastuita.

Merkittävän alaosaston muodostaa tietohallintoyksikkö, joka pitää yllä kirkon yhteisiä tietojärjestelmiä.

Henkilöstöosasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henkilöstöosaston tehtävänä on hallinnoida kirkkohallituksen sisäistä henkilöstöpolitiikkaa. Tätä merkittävämpi tehtävä sillä on toimia kirkon työmarkkinalaitoksen toimistona.

Kirkon työmarkkinalaitos toimii kirkkotyönantajan edustajana työmarkkinaneuvotteluissa. Työmarkkinalaitos on erillinen toimielin, jonka valitsee kirkolliskokous. Kirkon työmarkkilaitoksella ei ole erillistä henkilökuntaa, vaan sen henkilökuntana toimii kirkkohallituksen henkilöstöosaston henkilökunta.

Toiminnallinen osasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkkohallituksen toiminnallisessa osastossa on lukuisia yksiköitä, joiden tehtävänä on seurata ja kehittää seurakunnallista työtä.

Toiminnallisen osaston yksiköt ovat:

  1. Diakonia ja yhteiskuntatyö (KDY)
  2. Jumalanpalvelus- ja musiikkitoiminta (KJM)
  3. Kasvatus ja nuorisotyö (KKN)
  4. Perheasiat (KP)
  5. Sairaalasielunhoito (KS) suunnittelee ja kehittää sielunhoitoa. Se edistää hengellistä työtä terveydenhuollon laitoksissa sekä kehittää avoterveydenhuollossa tehtävää sielunhoitoa. Sairaalasielun yksikkö toteuttaa sielunhoito- ja työnohjaajakoulutusta kirkon työntekijöille, osallistuu terveydenhuollossa eettisistä ja sielunhoidollisista kysymyksistä käytävään keskusteluun, tuottaa sielunhoitoa käsitteleviä julkaisuja sekä pitää yhteyksiä muiden kirkkojen sielunhoitajiin koti- ja ulkomailla.
  6. Kirkon koulutuskeskus (KK), jonka tehtävänä on järjestää, koordinoida ja kehittää kirkon henkilöstökoulutusta.

Kirkon ulkoasiain osasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon ulkoasiain osastossa on teologisten asioiden, ulkosuomalaistyön ja kirkon lähetystyön yksiköt. Osasto vastaa kirkon ekumeenisten suhteiden valmistelusta.

Ulkoasiain osaston henkilökunta toimii Kirkon ulkoasiain neuvoston henkilökuntana. Ulkoasiain neuvosto on kirkkohallituksesta erillinen arkkipiispan johtama toimielin, joka vastaa kirkon ulkoasioista, mm. ekumeenisista suhteista ja edustamisesta. Ulkoasiain neuvosto johtaa ulkoasiain osaston työtä. Ulkoasiain neuvoston 10 valittua jäsentä valitsee kirkolliskokous neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Erillisyksiköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkkohallituksessa on seuraavat erillisyksiköt:

  1. Arkkipiispan kanslia
  2. Piispainkokouksen kanslia
  3. Kirkon tutkimuskeskus
  4. Kirkon tiedotuskeskus
  5. Kirkon ruotsinkielisen työn keskus, joka toimii läheisessä yhteistyössä Porvoon hiippakunnan kanssa.

Kirkkohallituksen alaisuudessa toimii myös kirkon strategisia hankkeita, kuten Hengellinen elämä verkossa -hanke (2009-2012).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]