Enonkosken luostari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Enonkosken luostari on Enonkoskella Ihamaniemen kylässä sijaitseva evankelis-luterilainen luostari ja Enonkosken luterilaisen luostariyhteisön keskuspaikka. Luostari toimii Ihamaniemen entisessä kyläkoulurakennuksessa. Luostari aloitti toimintansa vuoden 1994 helmikuussa.[1] Luostariyhteisöä synnyttämässä oli ryhmä ajatuksesta innostuneita, kuten Helsingin piispa Samuel Lehtonen ja professori Pentti Laasonen sekä Loviisan kirkkoherra Veli-Matti Hynninen.[2]

Luostarin päärakennus on entinen Ihamaniemen kansakoulu.

Luostari toimii Mikkelin hiippakunnan piispan alaisuudessa osana Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa ja yhteistyössä Enonkosken kappeliseurakunnan kanssa.[3] Vuonna 2017 Mikkelin hiippakunta tuli aktiivisesti luostarinyhteisön toimintaan mukaan Suomen evankelisluterilaisen luostarin tuki ry:n kautta. Piispa Seppo Häkkisen aloitteesta kirkolliskokous myönsi luostariyhteisön käyttöön kolmivuotisen avustuksen retriittitoimintaan ja hengellistä ohjausta kehittävän papin palkkaukseen.[4]

Luostarissa oli toiminnan käynnistyessä yksi pitempiaikainen asukas,[1] mutta siellä on sen toiminnan aikana asunut talkoolaisia ja kilvoittelijoita eripituisia aikoja. Luostarista löytyy majoitustiloja 10–12 vieraalle. Luostarissa järjestetään muun muassa retriittejä ja muita hengelliseen elämään liittyviä tapahtumia. Luostarin päivä koostuu yhteisistä rukoushetkistä aamulla, keskipäivällä ja illalla, yhteisestä työskentelystä ja aterioinnista sekä yksinololle, luonnossa liikkumiselle ja lukemiselle varatusta ajasta. Puutarhassa viljellään marjoja omaan käyttöön. Vanhasta luokkahuoneesta on sisustettu luostarin Pyhän Kolminaisuuden kappeli.

Pyhän Kolminaisuuden kappeli Enonkosken luostarissa

Luostarin piirissä toimivat ymmärtävät toiminnan luostariyhteisön käsitteen kautta. Luostariyhteisöä määrittää hiljaisuus ja yksinkertainen ja vaatimaton elämäntapa.[5] Luostarissa ei ole perinteisiä sääntöjä aviosäädystä, kuten katolisissa ja ortodoksisissa luostareissa, vaan luostarin asukkaat voivat sekä naimattomia tai naimisissa.[1] Luostariin tullaan yhteisön jäseneksi, sisareksi tai veljeksi, tutustumisajan sekä kahden vuoden koeajan kautta. Toiminnasta ja kiinteistöstä vastaa tukiyhdistys Suomen evankelisluterilaisen luostarin tuki ry.

Toiminnan kehittäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2014 luostariyhteisö alkoi julkaista päivittäisiä rukoushetkitekstejä, joiden jakelukanavaksi kehitettiin yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa mobiilisovellus iOS- ja Android-käyttöjärjestelmien puhelimille. Sosiaalisen median kautta käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus hiljentyä hetkeksi omassa arjessa.[6] Luostariyhteisön voidaankin katsoa koostuvan sen hengelliseen yhteyteen hakeutuvista rukouskilvoittelijoista riippumatta siitä oleskelevatko he luostarissa.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous päätti 9.11.2017 myöntää luostarin toiminnan ja hengellisen elämän kehittämiseksi Kuopion ja Mikkelin hiippakunnissa 50 000 vuotuisen apurahan kolmeksi vuodeksi. Tavoitteena on vakiinnuttaa luostarin toiminta tukemaan ihmisten hengellistä elämää Itä-Suomessa.[7]

Taloudelliset vaikeudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koronapandemian johdosta hiljentynyt toiminta sekä äkilliset remointointitarpeet johtivat talouden äkilliseen heikentymiseen. Pandemian jatkuessa toimintaa ei pystytty nostamaan aikaisemmalle tasolle, joten luostarin taloudellinen tulevaisuus on vuonna 2021 lahjoitusten ja avustusten varassa. [8] Vuoden 2022 vuosikokous teki päätöksen luostarin toiminnan lopettamisesta.

30 vuotta sitten luostarin perustamisesta aloitteen tehnyt rovasti Veli-Matti Hynninen ilmoitti vastustavansa luostarin toiminnan lopettamista ja kokosi kesällä 2022 toimintaryhmän ajamaan päätöksen kumoamista. [9]

Syyskuussa 2022 luostarin tukiyhdistyksen uusi hallitus perui aiemman lakkautuspäätöksen. Luostarin toiminnan jatkumisen mahdollistamiseksi Suomen ev. lut. luostarin tuki r.y. ja sen hallitus jatkaa toimintaa ja sen kehittämistä.

Kuvia luostarista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Enonkosken luostariyhteisö Uskonnot Suomessa. 12.8.2011. Uskonnot Suomessa-hanke. Arkistoitu 13.4.2015. Viitattu 7.4.2015.
  2. Luterilaisessa luostarissa Vantaan Lauri. 30.9.2003. Vantaa evankelis-luterilaiset seurakunnat. Arkistoitu 13.4.2015. Viitattu 7.4.2015.
  3. Ikonen, Outi: Enonkosken luostariyhteisö elpyy Kotimaa24. 9.3.2013. Kotimaa-yhtiöt. Arkistoitu 12.3.2013. Viitattu 9.7.2013.
  4. Lajunen, Kirsti: Enonkosken luostariyhteisö saa retriittipapin kolmeksi vuodeksi Itä-Savo. 13.11.2017. Viitattu 14.11.2017.
  5. Keinonen, Vesa: Enonkosken luostari kaipaa hiljentyjiä Seurakuntalainen. 12.10.2011. seurakuntalainen.fi. Arkistoitu 17.10.2011. Viitattu 7.4.2015.
  6. Pauhu, Tuija: Enonkosken luostariyhteisön idea: Hetki auttaa hiljentymään mobiilisti Länsi-Savo. 11.9.2014. Arkistoitu 13.4.2015. Viitattu 6.4.2015.
  7. Lajunen, Kirsti: Enonkosken luostariyhteisö saa retriittipapin kolmeksi vuodeksi Itä-Savo. 13.11.2017. Kaakon Viestintä. Viitattu 3.1.2018.
  8. Enonkosken luostariyhteisön talous on vaikeuksissa – henkilöstö irtisanottu, suunnitelmissa virtuaaliyhteisö Kotimaa. 27.07.2021. Viitattu 10.21.2021.
  9. Markku Tuhkanen: Suomen ainoan luterilaisen luostarin perustajat eivät anna periksi – tukiyhdistyksen päätös lopettaa Enonkosken luostari ja myydä kiinteistö halutaan kumota 25.7. 2022. YLE. Viitattu 22.8.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirkkoihin tai muihin uskonnollisiin rakennuksiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.