Vehmaan seurakunta
| Vehmaan evankelis-luterilainen seurakunta | |
|---|---|
 Vehmaan seurakunta sijaitsee Vehmaan kunnassa. |
|
| Suuntautuminen | Luterilaisuus |
| Kirkkokunta | Suomen evankelis-luterilainen kirkko |
| Hiippakunta | Turun arkkihiippakunta |
| Rovastikunta | Nousiaisten rovastikunta |
| Kirkkoherra | Outi Tukia-Takala (vt.) |
| Pääkirkko | Vehmaan kirkko |
| Jäseniä | 1 917, 82,77% kunnan väkiluvusta (v. 2017)[1] |
| Aiheesta muualla | |
| Vehmaan seurakunta | |
Vehmaan seurakunta on Vehmaan kunnassa Varsinais-Suomessa toimiva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta. Se kuuluu Turun arkkihiippakuntaan ja Nousiaisten rovastikuntaan.
Vehmaan emäseurakunta (ruots. Wehmo tai Vemo; vanhemmissa asiakirjoissa myös Kaland ja Kalandia) oli olemassa jo 1200-luvulla.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vehmaan seurakunta on mainittu itsenäisenä seurakuntana vuonna 1331.[3] Lokalahden alue kuului vuodesta 1409 lähtien seurakuntaan kappelina. Vuosina 1630–1690 Lokalahti toimi hetken itsenäisenä seurakuntana palaten kuitenkin osaksi Vehmaata.[4] Vuosina 1781–1809 Vehmaan seurakunnan kappalaisena toimi siellä laatimastaan postillasta tunnettu Anders Björkqvist.[5] Vuonna 1903 pappilan maille sekä Nuhjalaan rakennettiin rukoushuoneet. Vuonna 1905 Lokalahti irtautui jälleen itsenäiseksi Lokalahden seurakunnaksi.[4]
Vuoden 1926 alussa Vehmaan seurakunnalla oli 3 911 jäsentä.[6] Vuonna 1929 jäseniä oli 4 002. rippikoululaisia oli 80 ja kinkerikuntia 20. Seurakunnan kirkkokuoroon kuului 30 henkeä.[7] Vuoden 1943 alkuun mennessä jäsenmäärä oli 4 255 henkeä.[8] Vuoden 1946 lopussa oli jäsenmäärä noussut 4 304 henkeen.[9] Vuonna 1953 seurakunnan jäsenmäärä oli 4 578. Tällöin mainitaan seurakunnassa olleen evankelisen herätysliikkeen kannatusta.[10] Vuonna 1968 seurakunnan jäsenmäärä oli laskenut 3 629 henkeen. Seurakunnalla oli 19 kinkeripiiriä ja siellä mainitaan edelleen olevan evankelisuuden kannatusta. Kirkkokuorossa, joka esiintyi juhlapyhinä, oli 25 jäsentä, minkä lisäksi seurakunnassa oli lapsi- ja nuorisokuoro.[11]
Toimitilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seurakunnan kirkkona toimii 1400-luvulla valmistunut Vehmaan kirkko.[12] Kirkon yhteydessä on myös hautausmaa. Seurakunnalla on myös kirkkoherranvirasto, jonka yhteydessä taloustoimisto, seurakuntatalo Vinkkilän taajamassa, kesäkahvila sekä Myllyjärven leirimaja.[13]
Papisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavat henkilöt ovat toimineet Vehmaan seurakunnan kirkkoherroina:
- 1993–2006: Arto Vuorenoja
- 2006–2018: Juha Aronen
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kirkkoon kuuluvuus 2017 Kirkon tilastot. Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 17.11.2018.
- ↑ Etusivu kansallisbiografia.fi. Viitattu 3.12.2022.
- ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: ”Vehmaa”, Historian suursanakirja, s. 571. WSOY, 1998. 951-0-22044-2.
- ↑ a b Vehmaa Suomen Sukututkimusseura Historiakirjat. Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 6.8.2019.
- ↑ Pappisluettelo - Vehmaa Suomen Sukututkimusseura Historiakirjat. Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 6.8.2019.
- ↑ Godenhjelm, Hugo: Suomen evankelis-luterilaisen papiston matrikkeli, s. 18. Sortavala: tekijän kustantama, 1927.
- ↑ Haapio, Hannes: Suomen kirkon kanttorien ja urkurien matrikkeli, s. 188-189. Vammala: Suomen kirkon kanttori-urkuriyhdistys, 1929.
- ↑ Godenhjelm, Hugo: Suomen evankelis-luterilaisen papiston matrikkeli, s. 15. Kuopio: tekijän kustantama, 1944.
- ↑ Lehtonen, Aleksi: Turun arkkihiippakunnan vaiheita 1942-47, s. 18. Turku: , 1947.
- ↑ Björklund, Joh. (toim. puh.): Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien ja papiston matrikkeli, s. 199. Pieksämäki: Suomen kirkon pappisliitto, 1953.
- ↑ Nikolainen, Aimo T. (toim. puh.): Suomen evankelis-luterilaisen kirkon matrikkeli II Seurakuntamatrikkeli, s. 259. Helsinki: Suomen kirkon pappisliitto, 1969.
- ↑ Vehmaan Pyhän Margareetan kirkko Vehmaan seurakunta. Viitattu 6.8.2019.
- ↑ Kirkko ja tilat Vehmaan seurakunta. Viitattu 6.8.2019.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| |||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||