Vehmaan seurakunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vehmaan evankelis-luterilainen seurakunta
Vehmaan seurakunta sijaitsee Vehmaan kunnassa.
Vehmaan seurakunta sijaitsee Vehmaan kunnassa.
Suuntautuminen Luterilaisuus
Kirkkokunta Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Hiippakunta Turun arkkihiippakunta
Rovastikunta Nousiaisten rovastikunta
Kirkkoherra Outi Tukia-Takala (vt.)
Pääkirkko Vehmaan kirkko
Jäseniä 1 917, 82,77% kunnan väkiluvusta (v. 2017)[1]
Aiheesta muualla
Vehmaan seurakunta
Vehmaan kirkko vuonna 2016.

Vehmaan seurakunta on Vehmaan kunnassa Varsinais-Suomessa toimiva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta. Se kuuluu Turun arkkihiippakuntaan ja Nousiaisten rovastikuntaan.

Vehmaan emäseurakunta (ruots. Wehmo tai Vemo; vanhemmissa asiakirjoissa myös Kaland ja Kalandia) oli olemassa jo 1200-luvulla.[2]

Vehmaan seurakunta on mainittu itsenäisenä seurakuntana vuonna 1331.[3] Lokalahden alue kuului vuodesta 1409 lähtien seurakuntaan kappelina. Vuosina 1630–1690 Lokalahti toimi hetken itsenäisenä seurakuntana palaten kuitenkin osaksi Vehmaata.[4] Vuosina 1781–1809 Vehmaan seurakunnan kappalaisena toimi siellä laatimastaan postillasta tunnettu Anders Björkqvist.[5] Vuonna 1903 pappilan maille sekä Nuhjalaan rakennettiin rukoushuoneet. Vuonna 1905 Lokalahti irtautui jälleen itsenäiseksi Lokalahden seurakunnaksi.[4]

Vuoden 1926 alussa Vehmaan seurakunnalla oli 3 911 jäsentä.[6] Vuonna 1929 jäseniä oli 4 002. rippikoululaisia oli 80 ja kinkerikuntia 20. Seurakunnan kirkkokuoroon kuului 30 henkeä.[7] Vuoden 1943 alkuun mennessä jäsenmäärä oli 4 255 henkeä.[8] Vuoden 1946 lopussa oli jäsenmäärä noussut 4 304 henkeen.[9] Vuonna 1953 seurakunnan jäsenmäärä oli 4 578. Tällöin mainitaan seurakunnassa olleen evankelisen herätysliikkeen kannatusta.[10] Vuonna 1968 seurakunnan jäsenmäärä oli laskenut 3 629 henkeen. Seurakunnalla oli 19 kinkeripiiriä ja siellä mainitaan edelleen olevan evankelisuuden kannatusta. Kirkkokuorossa, joka esiintyi juhlapyhinä, oli 25 jäsentä, minkä lisäksi seurakunnassa oli lapsi- ja nuorisokuoro.[11]

Seurakunnan kirkkona toimii 1400-luvulla valmistunut Vehmaan kirkko.[12] Kirkon yhteydessä on myös hautausmaa. Seurakunnalla on myös kirkkoherranvirasto, jonka yhteydessä taloustoimisto, seurakuntatalo Vinkkilän taajamassa, kesäkahvila sekä Myllyjärven leirimaja.[13]

Seuraavat henkilöt ovat toimineet Vehmaan seurakunnan kirkkoherroina:

  1. Kirkkoon kuuluvuus 2017 Kirkon tilastot. Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 17.11.2018.
  2. Etusivu kansallisbiografia.fi. Viitattu 3.12.2022.
  3. Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: ”Vehmaa”, Historian suursanakirja, s. 571. WSOY, 1998. 951-0-22044-2
  4. a b Vehmaa Suomen Sukututkimusseura Historiakirjat. Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 6.8.2019.
  5. Pappisluettelo - Vehmaa Suomen Sukututkimusseura Historiakirjat. Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 6.8.2019.
  6. Godenhjelm, Hugo: Suomen evankelis-luterilaisen papiston matrikkeli, s. 18. Sortavala: tekijän kustantama, 1927.
  7. Haapio, Hannes: Suomen kirkon kanttorien ja urkurien matrikkeli, s. 188-189. Vammala: Suomen kirkon kanttori-urkuriyhdistys, 1929.
  8. Godenhjelm, Hugo: Suomen evankelis-luterilaisen papiston matrikkeli, s. 15. Kuopio: tekijän kustantama, 1944.
  9. Lehtonen, Aleksi: Turun arkkihiippakunnan vaiheita 1942-47, s. 18. Turku. Määritä julkaisija!
  10. Björklund, Joh. (toim. puh.): Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien ja papiston matrikkeli, s. 199. Pieksämäki: Suomen kirkon pappisliitto, 1953.
  11. Nikolainen, Aimo T. (toim. puh.): Suomen evankelis-luterilaisen kirkon matrikkeli II Seurakuntamatrikkeli, s. 259. Helsinki: Suomen kirkon pappisliitto, 1969.
  12. Vehmaan Pyhän Margareetan kirkko Vehmaan seurakunta. Viitattu 6.8.2019.
  13. Kirkko ja tilat Vehmaan seurakunta. Viitattu 6.8.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]