Ero sivun ”Kauhava” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
mielivaltaista linjanvetoa, palauta jos olet eri mieltä.
Rivi 127: Rivi 127:
== Kuuluisia kauhavalaisia ==
== Kuuluisia kauhavalaisia ==


* [[Jarkko Finni]], yleisurheilija (kymmenottelija)
* [[Jarkko Finni]], yleisurheilija
* [[Juho Haapoja]], nyrkkeilijä
* [[Juho Haapoja]], nyrkkeilijä
* [[Kalevi Haapoja]], näyttelijä
* [[Kalevi Haapoja]], näyttelijä
* [[Susanna Haapoja]], poliitikko
* [[Susanna Haapoja]], poliitikko
* [[Heikki Hernesaho]], yleisurheiluvalmentaja
* [[Aimo Huhtala]], eversti
* [[Aimo Huhtala]], eversti
* [[Antti Isotalo]], maanviljelijä ja puukkojunkkari
* [[Antti Isotalo]], maanviljelijä ja puukkojunkkari
* [[Kari Janhunen]], eversti
* [[Kullervo Jylhä]], muusikko
* [[Kullervo Jylhä]], muusikko
* [[Tapani Kangas]], muusikko
* [[Iisakki Järvenpää]], puukkotehtaan perustaja
* [[Iisakki Järvenpää]], puukkotehtaan perustaja
* [[Tapio Kangasniemi]], lentopalloilija
* [[Tapio Kangasniemi]], lentopalloilija
* [[Jukka Kemppinen]], professori, tieteen ja taiteen toimija
* [[Jukka Kemppinen]], professori, tieteen ja taiteen toimija
* [[Antti Korkealaakso]], yleisurheilija (aitajuoksija)
* [[Antti Korkealaakso]], yleisurheilija
* [[Matti Laurila]], eversti
* [[Matti Laurila]], eversti
* [[Jorma Lillbacka]], yrittäjä
* [[Jorma Lillbacka]], yrittäjä
* [[Vesa Mäkelä]], näyttelijä
* [[Vesa Mäkelä]], näyttelijä
* [[Sari Peltoniemi]], muusikko ja kirjailija
* [[Sari Peltoniemi]], muusikko ja kirjailija
* [[Jussi Pernaa]], jääkiekkoilija
* [[Veikko Pihlajamäki]], poliitikko
* [[Veikko Pihlajamäki]], poliitikko
* [[Iivo Polvi]], kansanedustaja
* [[Iivo Polvi]], kansanedustaja
* [[Jaska Pukkila]], puukkojunkkari
* [[Jaska Pukkila]], puukkojunkkari
* [[Matti Saari (taiteilija)|Matti Saari]], taiteilija, kuvanveistäjä
* [[Seppo Sallinen]], muusikko
* [[Hellevi Salminen]], kirjailija
* [[Hellevi Salminen]], kirjailija
* [[Antti Tuuri]], kirjailija
* [[Antti Tuuri]], kirjailija

Versio 20. tammikuuta 2010 kello 21.13

Kauhava

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°06′05″N, 23°03′50″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Seinäjoen seutukunta
Kuntanumero 233
Perustettu 2009
Kuntaliitokset Alahärmä (2009)
Kortesjärvi (2009)
Ylihärmä (2009)
Kokonaispinta-ala 1 328,38 km²
85:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 1 313,85 km²
– sisävesi 14,53 km²
Väkiluku 15 165
73:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 11,54 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 15,3 %
– 15–64-v. 55,4 %
– yli 64-v. 29,4 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 94,0 %
– ruotsinkielisiä 0,7 %
– muut 5,4 %
Kunnallisvero 9,10 %
106:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Harri Mattila
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2009–2012[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • KD
 • PS
21
11
6
3
2
www.kauhava.fi
Kauhavan vanha vaakuna (1952-2008)
Kauhavan asema
Saab Safir -patsas
Kauhavan Nuorisoseuratalo

Kauhava on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Seinäjoen seutukunnassa Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kauhavan rautatieasema on Pohjanmaan radan varrella noin 38 km Seinäjoelta pohjoiseen.

Kauhavan väkiluku on nykyään 15 165 henkilöä (tieto päivittynyt 2023-12-31 31. joulukuuta 2023)[2]. Kaupungin pinta-ala on 1 328,38 km², josta 14,53 km² on vesistöjä (2022-01-01 1. tammikuuta 2022).[1].

Nykyisen Kauhavan kaupungin naapurikunnat ovat Evijärvi, Isokyrö, Lappajärvi, Lapua, Pedersören kunta, Oravainen, Seinäjoki, Uusikaarlepyy ja Vöyri-Maksamaa.

Kauhavan kaupunki muuttui maantieteellisesti ja rakenteellisesti 1.1.2009 voimaan astuneen kuntaliitoksen myötä, jolloin Kauhava yhdistyi Alahärmän, Ylihärmän ja Kortesjärven kanssa muodostaen niin ikään Kauhava -nimisen kaupungin. Tämä artikkeli käsittelee selvyyden vuoksi pääasiassa alkuperäisen Kauhavan kaupungin hallintoaluetta.

Alkuperäisestä Kauhavan kaupungista käytetään kaupunkilaisten parissa mm. nimityksiä kanta-Kauhava, vanha Kauhava. Nykyisestä Kauhavan kaupungista puolestaan mm. nimityksiä suur-Kauhava ja uusi Kauhava.

Kunnallisen itsehallinnon historia

Kauhavan alue kuului vuoteen 1859 saakka Lapuan suurpitäjään, jolloin kyseinen suurseurakunta jaettiin neljään itsenäiseen seurakuntaan. Aloite jakaa Lapuan suurseurakunta pienemmiksi itsenäisiksi kirkkoherrakunniksi tehtiin tuomiokapitulille vuonna 1836 Ala- ja Ylihärmän kappelien asukkaiden toimesta. Perusteluina muun muassa että suurpitäjän hoitaminen yhtenä kirkkoherrakuntana oli liian työlästä silloiselle iäkkäälle kirkkoherralle, lisäksi vedottiin ongelmiin köyhäinhoidon järjestelemisessä sekä kauhavalaisten ja härmäläisten rauhattomaan luonteenlaatuun verrattuna nurmolaisiin ja lapualaisiin. [7]

Kunnalliseen itsehallintoon Kauhava siirtyi 3.12.1866 vuotta aiemmin Suomessa säädetyn asetuksen tiimoilta, jonka mukaan "kukin seurakunta maalla on itsepäällensä erinäinen kunta". Lisäksi kyseisessä asetuksessa määrättiin näin syntyneille kunnille perustoimintojen, kuten kansakoulun, terveydenhuollon, sairaanhoidon, köyhäinhoidon, järjestyksen ylläpidon, kunnallisen rakentamisen sekä kunnallisen verotuksen, järjestäminen ja toteuttaminen.

Vuoden 1917 maalaiskuntain kunnallislailla määrättiin kunnanvaltuusto pakolliseksi kaikissa kunnissa, ja siitä tuli ylin päättävä elin aiemman kuntakokouksen sijaan.

Kaupungiksi Kauhava muuttui 1.1.1986 (yhdeksän muun maalaiskunnan ohella) Suomen hallituksen hyväksyttyä Kauhavan kunnanvaltuuston jättämän esityksen. Esitys kuntamuodon muuttamisesta kaupungiksi lähti liikkeelle paria vuotta aikaisemmin Kansalaisopiston järjestämän yleisöpaneelin tiimoilta syksyn kunnallisvaalien ohessa.

Jo sitä ennen vuonna 1935 oltiin Fräntilän, Lauttamuksen ja Rengon kyläläisten toimesta sekä vuonna 1972 kunnanvaltuuston toimesta muuttamassa Kauhavan hallintomuotoa kunnasta kauppalaksi. Tämä hanke kuitenkin kaatui kun valtioneuvosto teki periaatepäätöksen ettei uusia kauppaloita enää perusteta, ja vanhatkin poistuivat Suomen kuntamuodoista vuoden 1977 alusta. [8]

Vanha Kauhavan kaupunki lakkautui, kun se kuntaliitoksessa yhdistyi Alahärmän, Kortesjärven ja Ylihärmän kanssa uudeksi Kauhavaksi vuonna 2009. Nykyinen Kauhava on väkiluvultaan Etelä-Pohjanmaan toiseksi suurin kaupunki.

Kylät

Ennen kuntaliitosta Kauhava sisälsi kylät:

  • Alakylä
  • Eteläranta
  • Hirvijoki
  • Hopiavuori
  • Huhtamäki
  • Kantola
  • Karjanlahti
  • Kauhava
  • Kettula
  • Kirkonkylä (kanta-Kauhavan keskustan itäpuoli)
  • Kleemola
  • Kosola
  • Lauttamus (kanta-Kauhavan keskustan länsipuoli)
  • Lummukka
  • Mäenpää
  • Mäki-Hannus
  • Orava
  • Pelkkikangas
  • Pelkola
  • Pernaa
  • Ruotsala
  • Sippola
  • Varpula
  • Varvas
  • Viinikka
  • Ylikylä

Kuntaliitoksen myötä Kauhavaan kuuluvat myös:

Koulutuslaitokset

Kauhavalla sijaitsevat Suomen Yrittäjäopisto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun osana toimiva Yrittäjien ammattikorkeakouluyksikkö, jotka antavat monipuoliset valmiudet yrittäjänä toimimiseen. Kauhavalla sijaitseva Lentosotakoulu on Ilmavoimien tärkein sotilasopetuslaitos. Kauhavan lukio on erikoistunut ilmailuun, yrittäjyyteen, tietojenkäsittelyyn ja tanssiin.

Nähtävyyksiä

Festivaalit

Kauhavalla pidetään vuosittain Lentäjien Juhannus, Puukkofestivaali ja Kävelykarnevaalit sekä Härmälääset Häjyylyt (Alahärmässä) ja Valehtelun Suomen mestaruuskilpailut (Kortesjärvellä).

Mainintoja

Kauhavalla on kuvattu muutamia elokuvia, kuten Antti Tuurin romaaneihin perustuvat Pohjanmaa, Talvisota, Amerikan raitti ja Lakeuden kutsu sekä Aleksi Mäkelän ohjaama Häjyt. Pentti Nikula hyppäsi seiväshypyn maailmanennätyksen Kauhavalla vuonna 1962. Taistelulaji Han Moo Do:n alkukotina pidetään Kauhavaa. Kauhava mainitaan myös monen tunnetunkin yhtyeen lauluissa, kuten Zen Cafen - Tämä on syksy ja Lauri Tähkä & Elonkerjuun - Rakasta rintani ruhjeille kappaleissa. Sekä myös muun muassa kansanlaulussa Isontalon Antti ja Rannanjärvi.

Kuuluisia kauhavalaisia

Ystävyyskunnat

Lähteet

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Yle: Kunnallisvaalit 2008 tulospalvelu 27.10.2008. Yleisradio. Viitattu 1.5.2009.
  7. ↑ Seppo, Juha: Seurakuntaelämä ja uskonnolliset liikkeet Etelä-Pohjanmaalla 1809-1907, s. 15-16. -, 1987.
  8. ↑ Pietiläinen, Timo: Kauhavan Historia I, s. 457-459, 477, 522-527. Saarijärvi: Saarijärven Offset Oy, 1999. ISBN 951-98051-1-7.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kauhava&oldid=7905432”