Ero sivun ”Loimaa” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Käyttäjän 83.148.248.20 (keskustelu) muokkaus 6390601 kumottiin |
|||
| Rivi 33: | Rivi 33: | ||
==Nähtävyyksiä== |
==Nähtävyyksiä== |
||
*Uskokaa nyt jo, että Loimaalla ei ole MITÄÄN nähtävää. |
|||
* [[Alpo Jaakolan patsaspuisto]] |
|||
* [[Heikintalon biisonitila]] |
|||
* [[Kanta-Loimaan kirkko]] |
|||
* [[Loimaan kotiseutumuseo|Kotiseutumuseo]] |
|||
* [[Krekilän mylly]] |
|||
* [[Suomen maatalousmuseo Sarka]] |
|||
* [[Vesikosken mylly]] |
|||
* [http://www.viinitilakoskimaki.profiili.fi/index.php Koskimäen Viinitila] |
|||
==Loimaan seurakunta== |
==Loimaan seurakunta== |
||
Versio 10. maaliskuuta 2009 kello 11.21
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: kuntaliitoksen myötä muuttuneet tilastotiedot |
| Loimaa | |
|---|---|
 |
 |
|
vaakuna |
sijainti |
| Sijainti | |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Loimaan seutukunta |
| Kuntanumero | 430 |
| Perustettu | 1969 |
| Kuntaliitokset |
Loimaan kunta (2005) Mellilä (2009) Alastaro (2009) |
| Kokonaispinta-ala |
851,85 km² 135:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 848,06 km² |
| – sisävesi | 3,79 km² |
| Väkiluku |
15 420 71:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
| – väestötiheys | 18,18 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 13,6 % |
| – 15–64-v. | 55,7 % |
| – yli 64-v. | 30,7 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 94,2 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,2 % |
| – muut | 5,6 % |
| Kunnallisvero |
8,40 % 199:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Jorma Kopu |
| 2009 - 2012[6] • Kesk. • Kok. • Vas. • SDP • PS • Vihr. |
16 13 8 3 2 1 |
| www.loimaa.fi | |
Loimaa on kaupunki Varsinais-Suomessa. Se on seutukuntansa keskus ja luonteeltaan maaseutukaupunki. Kaupungin keskustassa on palveluita ja kerrostaloja, mutta kävelymatkan päässä keskustasta alkavat omakotitalot. Keskustan vieressä virtaa Tammelasta Huittisiin kulkeva Loimijoki, joka on alueen savimaiden takia ruskeanvärinen.
Loimaan naapurikunnat ovat Huittinen, Humppila, Koski Tl, Marttila, Oripää, Punkalaidun, Pöytyä, Somero, Säkylä ja Ypäjä.
Loimaa oli aikaisemmin talonpoikainen maanviljelysalue, jossa ei ollut juurikaan muita elinkeinoja tai teollisuutta. Turku–Toijala-rautatien valmistuminen vuonna 1876 antoi piristysruiskeen koko Loimaan seudulle. Rautatie houkutteli alueelle uutta taloudellista toimintaa ja oli tärkeä edellytys teollisuuden kehittymiselle. Loimaa sai asemansa heti rautatien avautuessa liikenteelle. Aseman ympärille kasvoi 1900-luvun alkuun mennessä nykyinen keskusta. Asemanseutu sai kauppalanoikeudet 1921 ja kaupunginoikeudet 1969. Näin syntyi Loimaan kaupunki.
Nykyinen Loimaa on muodostettu yhdistämällä aiempi Loimaan kaupunki ja Loimaan kunta. Kuntaliitos astui voimaan 1.1.2005. Uuden Loimaan vaakunaksi tuli entisen Loimaan kunnan vaakuna. Kaupungissa on kaksi suurta taajamaa, Loimaan kaupungin keskusta ja entinen Loimaan kunnan keskustaajama Hirvikoski.
Naapurikunnat Alastaro ja Mellilä liitettiin Loimaaseen 1.1.2009.
Loimaan Lehti on kolme kertaa viikossa ilmestyvä paikallislehti, jonka levikki vuonna 2003 oli 8688. Alueen urheiluseuroista tunnetuimpiin kuuluvat pesäpalloseura Loimaan Palloilijat, muun muassa lentopallon SM-Liigassa pelaava Hurrikaani-Loimaa ja Loimaan Jankko jonka toimintaan kuuluu yleisurheilu, hiihto, ampumahiihto, suunnistus ja lentopallo sekä lähinnä yleisurheilusta ja voimailusta tunnetut Loimaan Leisku ja Loimaan Voima. Loimaan oppilaitoksia ovat kaksi ylä-astetta, Loimaan lukio, useasta eri toimipisteestä muodostuva Loimaan Ammatti- ja aikuisopisto sekä Loimaan evankelinen kansanopisto.
Nähtävyyksiä
- Uskokaa nyt jo, että Loimaalla ei ole MITÄÄN nähtävää.
Loimaan seurakunta
Loimaan seurakunta tunnetaan jo 1420-luvulta. Uudestaan Loimaan seurakunta syntyi vuoden 2005 alusta, jolloin yhdistyivät keskiaikaisen seurakunnan perinteitä selvimmin jatkanut Kanta-Loimaan seurakunta ja vuodesta 1928 itsenäinen Loimaan kaupunkiseurakunta. Kolmantena elementtinä uuden Loimaan seurakunnan muodostaa entinen Metsämaan seurakunta, joka itsenäistyi 1919 ja liitettiin Kanta-Loimaaseen 1999. Metsämaa on Loimaan seurakunnan kappeliseurakunta.
Aiheesta lisää: Loimaan seurakunta
Kylät ja taajamat
Alastaron-Mäenpää, Eura, Haara, Haaroinen, Haitula, Hartoinen, Hattula, Hirvikoski, Hurskala, Ilmarinen, Inkilä, Joenperä, Juva, Karhula, Karsattila, Kauhanoja, Kemppilä, Kesärlä, Klockarla, Koenperä, Krekilä, Kuninkainen, Kurittula, Kuttila, Köyliö, Lappijoki, Levälä, Lähde, Metsämaa,Ylistaron Mäenpää, Niemi, Onkijoki, Orisuo, Pahikainen, Pappila, Pappinen[1], Peltoinen, Piltola, Puujalkala, Raikkola, Seppälä, Sieppala, Torkkala, Vesikoski, Vilvainen
Loimaan seutu
Loimaan seutukuntaan kuuluvat Loimaan lisäksi Aura, Koski Tl, Marttila, Oripää, Pöytyä ja Tarvasjoki.
Selvimmin Loimaan vaikutuspiirissä ovat Oripää ja itäinen naapuri Ypäjä, joka sijaitsee Kanta-Hämeen ja Etelä-Suomen läänin puolella ja kuuluu Forssan seutukuntaan.
Lähteet
- ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Helsingin sanomat: Vaalikone - Kuntavaalit 2008 - HS.fi 31.10.2008. Helsingin sanomat. Viitattu 17. helmikuuta 2009.
Aiheesta muualla
