Ero sivun ”Jari Kurri” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
julkaisija; lähdetieto jäänyt pois, lisätty vielä Kirjallisuus-osion tiedot Kurri-kirjoista
Rivi 47: Rivi 47:
Seurajoukkuetasolla Kurri edusti Helsingin Jokereita. Kurri pelasi kaikkiaan kolme täyttä kautta Jokereiden [[Jääkiekon SM-liiga|SM-liigajoukkueessa]]. Hän teki uransa ensimmäisen liigamaalin heti ensimmäisessa ottelussaan, sarjan avauskierroksella 9. lokakuuta 1977 [[Rauman Lukko]]a vastaan. Paras pistesaalis kertyi kaudella [[Jääkiekon SM-liigakausi 1979–1980|1979–80]], kun Kurri keräsi runkosarjan 33 ottelussa tehopisteet 23+17=40.<ref name="Hannula"/>
Seurajoukkuetasolla Kurri edusti Helsingin Jokereita. Kurri pelasi kaikkiaan kolme täyttä kautta Jokereiden [[Jääkiekon SM-liiga|SM-liigajoukkueessa]]. Hän teki uransa ensimmäisen liigamaalin heti ensimmäisessa ottelussaan, sarjan avauskierroksella 9. lokakuuta 1977 [[Rauman Lukko]]a vastaan. Paras pistesaalis kertyi kaudella [[Jääkiekon SM-liigakausi 1979–1980|1979–80]], kun Kurri keräsi runkosarjan 33 ottelussa tehopisteet 23+17=40.<ref name="Hannula"/>


[[NHL]]-seura [[Edmonton Oilers]] varasi Kurrin vuonna 1980 [[NHL:n varaustilaisuus|varausnumerolla]] 69 neljännellä varauskierroksella. Syy siihen, että NHL-seurat eivät olleen varanneet [[Eurooppa|Euroopan]] lahjakkaimpiin kuuluvaa pelaajaa jo aiemmin saattoi olla luulo, että tällä olisi pitkäaikainen sopimus Suomen maajoukkueen kanssa{{lähde}}. Kurri teki [[8. elokuuta]] [[1980]] Oilersin kanssa kaksivuotisen ammattilaissopimuksen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Siukonen, Markku & Ahola, Matti | Nimeke = Urheilutieto 1990 | Vuosi = 1990 | Sivu = 58 | Julkaisija = Gummerus | Tunniste = ISBN 951-8920-10-9}}</ref>
[[NHL]]-seura [[Edmonton Oilers]] varasi Kurrin vuonna 1980 [[NHL:n varaustilaisuus|varausnumerolla]] 69 neljännellä varauskierroksella. Syy siihen, että NHL-seurat eivät olleen varanneet [[Eurooppa|Euroopan]] lahjakkaimpiin kuuluvaa pelaajaa jo aiemmin saattoi olla luulo, että tällä olisi pitkäaikainen sopimus Suomen maajoukkueen kanssa{{lähde}}. Kurri teki [[8. elokuuta]] [[1980]] Oilersin kanssa kaksivuotisen ammattilaissopimuksen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Siukonen, Markku & Ahola, Matti | Nimeke = Urheilutieto 11, 1990 | Vuosi = 1990 | Sivu = 58 | Julkaisija = Sporti Kustannus Oy | Tunniste = ISBN 951-8920-10-9}}</ref>


=== Mestariksi Edmonton Oilersissa (1980–1990) ===
=== Mestariksi Edmonton Oilersissa (1980–1990) ===
Rivi 121: Rivi 121:
Kurri pelasi urallaan 101 aikuisten maaottelua tehopistein 36+37=73.<ref name="Jääkiekkoleijonat: Jari Kurri"/> [[Suomen jääkiekkomaajoukkue]]tta hän edusti neljä kertaa [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut|maailmanmestaruuskilpailuissa]], kolme kertaa [[Kanada-cup]]issa, kahdesti [[Talviolympialaiset|olympialaisissa]] ja kerran [[Jääkiekon maailmancup|maailmancupissa]] saavuttaen kolmannen sijan [[Kanada-cup 1991|vuoden 1991 Kanada-cupissa]], hopeaa [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1994|vuoden 1994 maailmanmestaruuskilpailuissa]] ja pronssia [[Jääkiekko talviolympialaisissa 1998|vuoden 1998 olympialaisissa]]. Hänet valittiin tähdistökentälliseen [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1991|vuosien 1991]] ja 1994 maailmanmestaruuskilpailuissa ja äänestettiin Suomen parhaaksi jääkiekkoilijaksi peräti yhdeksän kertaa perättäin vuosina 1982-1990.<ref> {{Verkkoviite | Osoite = http://www.leijonat.fi/uutiset/tuoreimmat/item/6361-jari-kurri-teemu-sel%C3%A4nne-9-9-t%C3%A4ss%C3%A4-vuoden-parhaat-kautta-aikojen.html | Nimeke = Jari Kurri – Teemu Selänne 9–9 – Tässä vuoden parhaat kautta aikojen! | Julkaisija = leijonat.fi | Ajankohta = 15.1.2013 | Viitattu = 9.5.2013 }}</ref> [[Suomen Jääkiekkoliitto]] palkitsi Kurrin vuonna 1994 ensimmäistä kertaa Suomessa jaetulla [[Presidents' Trophy (Suomi)|Presidents' Trophylla]] ja vuonna 2000 hänet nimettiin [[IIHF Hall of Fame|Kansainvälisen Jääkiekkoliiton kunniagalleria]]an. Vuonna 2002 [[Talviolympialaiset 2002|Salt Lake Cityn talviolympialaisten]] urheilijat valitsivat Kurrin neljän vuoden jäsenkaudelle [[Kansainvälinen Olympiakomitea|Kansainvälisen Olympiakomitean]] jäseneksi. Suomen jääkiekkomaajoukkue on [[Pelinumeron jäädyttäminen|jäädyttänyt Kurrin pelinumeron]] 17 ja [[Suomen Jääkiekkomuseo]] on kunnioittanut Kurrin mittavaa pelaajauraa aateloimalla hänet [[Jääkiekkoleijona]]ksi numerolla 113 vuonna 1998 sekä avaamalla museon tiloihin ''Jari Kurri – jäänmurtaja'' -erikoisnäyttelyn vuonna 2013.<ref name="Jääkiekkoleijonat: Jari Kurri"/><ref> {{Verkkoviite | Osoite = http://www.leijonat.fi/uutiset/tuoreimmat/item/6648-jari-kurria-kunnioitetaan-erikoisn%C3%A4yttelyll%C3%A4-j%C3%A4%C3%A4nmurtaja.html | Nimeke = Jari Kurria kunnioitetaan erikoisnäyttelyllä – "Jäänmurtaja" | Julkaisija = leijonat.fi | Ajankohta = 21.2.2013 | Viitattu = 9.5.2013 }}</ref>
Kurri pelasi urallaan 101 aikuisten maaottelua tehopistein 36+37=73.<ref name="Jääkiekkoleijonat: Jari Kurri"/> [[Suomen jääkiekkomaajoukkue]]tta hän edusti neljä kertaa [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut|maailmanmestaruuskilpailuissa]], kolme kertaa [[Kanada-cup]]issa, kahdesti [[Talviolympialaiset|olympialaisissa]] ja kerran [[Jääkiekon maailmancup|maailmancupissa]] saavuttaen kolmannen sijan [[Kanada-cup 1991|vuoden 1991 Kanada-cupissa]], hopeaa [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1994|vuoden 1994 maailmanmestaruuskilpailuissa]] ja pronssia [[Jääkiekko talviolympialaisissa 1998|vuoden 1998 olympialaisissa]]. Hänet valittiin tähdistökentälliseen [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1991|vuosien 1991]] ja 1994 maailmanmestaruuskilpailuissa ja äänestettiin Suomen parhaaksi jääkiekkoilijaksi peräti yhdeksän kertaa perättäin vuosina 1982-1990.<ref> {{Verkkoviite | Osoite = http://www.leijonat.fi/uutiset/tuoreimmat/item/6361-jari-kurri-teemu-sel%C3%A4nne-9-9-t%C3%A4ss%C3%A4-vuoden-parhaat-kautta-aikojen.html | Nimeke = Jari Kurri – Teemu Selänne 9–9 – Tässä vuoden parhaat kautta aikojen! | Julkaisija = leijonat.fi | Ajankohta = 15.1.2013 | Viitattu = 9.5.2013 }}</ref> [[Suomen Jääkiekkoliitto]] palkitsi Kurrin vuonna 1994 ensimmäistä kertaa Suomessa jaetulla [[Presidents' Trophy (Suomi)|Presidents' Trophylla]] ja vuonna 2000 hänet nimettiin [[IIHF Hall of Fame|Kansainvälisen Jääkiekkoliiton kunniagalleria]]an. Vuonna 2002 [[Talviolympialaiset 2002|Salt Lake Cityn talviolympialaisten]] urheilijat valitsivat Kurrin neljän vuoden jäsenkaudelle [[Kansainvälinen Olympiakomitea|Kansainvälisen Olympiakomitean]] jäseneksi. Suomen jääkiekkomaajoukkue on [[Pelinumeron jäädyttäminen|jäädyttänyt Kurrin pelinumeron]] 17 ja [[Suomen Jääkiekkomuseo]] on kunnioittanut Kurrin mittavaa pelaajauraa aateloimalla hänet [[Jääkiekkoleijona]]ksi numerolla 113 vuonna 1998 sekä avaamalla museon tiloihin ''Jari Kurri – jäänmurtaja'' -erikoisnäyttelyn vuonna 2013.<ref name="Jääkiekkoleijonat: Jari Kurri"/><ref> {{Verkkoviite | Osoite = http://www.leijonat.fi/uutiset/tuoreimmat/item/6648-jari-kurria-kunnioitetaan-erikoisn%C3%A4yttelyll%C3%A4-j%C3%A4%C3%A4nmurtaja.html | Nimeke = Jari Kurria kunnioitetaan erikoisnäyttelyllä – "Jäänmurtaja" | Julkaisija = leijonat.fi | Ajankohta = 21.2.2013 | Viitattu = 9.5.2013 }}</ref>


Aikuisten arvokisoissa Kurri teki ensiesiintymisensä vuoden 1980 talviolympialaisissa. Kurri pelasi joukkueensa jokaisessa seitsemässä ottelussa ja teki turnauksessa kaksi maalia merkkauttaen myös yhden maalisyötön. Suomi oli mukana mitalijahdissa viimeiseen otteluun asti, mutta jäi lopulta täpärästi neljänneksi. Keväällä Kurri pelasi [[Jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailut 1980|nuorten maailmanmestaruuskilpailuihin]] jossa hän oli tehopisteillään 4+7=11 pistepörssin toinen [[Neuvostoliiton alle 20-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue|Neuvostoliiton]] [[Vladimir Krutov]]in jälkeen. Suomi voitti kolmesta mitalipelistään kaksi ja saavutti hopeamitalin Neuvostoliiton voittaessa mestaruuden. Tappiosta huolimatta mitali oli suomalaiselle jääkiekkoilulle historiallinen, sillä se oli ensimmäinen MM-mitali jonka Suomi saavutti jääkiekossa.<ref> {{Kirjaviite | Tekijä = Siukonen, Markku & Ahola, Matti | Nimeke = Urheilutieto 1990 | Vuosi = 1990 | Sivu = 51 | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Gummerus | Tunniste = ISBN 951-8920-10-9}}</ref>
Aikuisten arvokisoissa Kurri teki ensiesiintymisensä vuoden 1980 talviolympialaisissa. Kurri pelasi joukkueensa jokaisessa seitsemässä ottelussa ja teki turnauksessa kaksi maalia merkkauttaen myös yhden maalisyötön. Suomi oli mukana mitalijahdissa viimeiseen otteluun asti, mutta jäi lopulta täpärästi neljänneksi. Keväällä Kurri pelasi [[Jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailut 1980|nuorten maailmanmestaruuskilpailuihin]] jossa hän oli tehopisteillään 4+7=11 pistepörssin toinen [[Neuvostoliiton alle 20-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue|Neuvostoliiton]] [[Vladimir Krutov]]in jälkeen. Suomi voitti kolmesta mitalipelistään kaksi ja saavutti hopeamitalin Neuvostoliiton voittaessa mestaruuden. Tappiosta huolimatta mitali oli suomalaiselle jääkiekkoilulle historiallinen, sillä se oli ensimmäinen MM-mitali jonka Suomi saavutti jääkiekossa.<ref> {{Kirjaviite | Tekijä = Siukonen, Markku & Ahola, Matti | Nimeke = Urheilutieto 11, 1990 | Vuosi = 1990 | Sivu = 51 | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija =Sporti Kustannus Oy | Tunniste = ISBN 951-8920-10-9}}</ref>


Kurri osallistui ensimmäisen kerran Kanada-cupiin vuonna 1981. Suomen pelaaminen turnauksessa oli kuitenkin heikkoa, sillä viidestä ottelustaan joukkue hävisi neljä saaden ainoan alkusarjan pisteensä pelattuaan 4–4 -tasapelin [[Yhdysvaltain jääkiekkomaajoukkue|Yhdysvaltoja]] vastaan.
Kurri osallistui ensimmäisen kerran Kanada-cupiin vuonna 1981. Suomen pelaaminen turnauksessa oli kuitenkin heikkoa, sillä viidestä ottelustaan joukkue hävisi neljä saaden ainoan alkusarjan pisteensä pelattuaan 4–4 -tasapelin [[Yhdysvaltain jääkiekkomaajoukkue|Yhdysvaltoja]] vastaan.
Rivi 158: Rivi 158:


== Populaarikulttuuri ==
== Populaarikulttuuri ==
Jari Kurrista on julkaistu Hannu Miettisen kirja ''Kurri-Ammattilainen'' vuonna 1984 sekä [[Ari Mennander]]in kirjoittama elämäkertakirja ''Jari Kurri'', vuonna 1997, mutta se julkaistiin vuotta aiemmin kuin hänen peliuransa loppui, joten siinä tilastot ovat puutteelliset. Kirja on saanut hyvät arvostelut. Lisäksi Kurrista on tehty televisiodokumentti ''Jari Kurri -17'' vuonna 2009, joka pohjautuu Ari Mennanderin kirjaan. Sen on käsikirjoittanut ja tuottanut [[Matti Heusala]] Yleisradion tilaamana. Suomen Jääkiekkomuseo kunnioitti Kurria erikoisnäyttelyllä, joka avattiin 6. maaliskuuta 2013. Näyttely oli nimeltään ''"Jäänmurtaja Jari Kurri – Palkintoja legendaariselta uralta"''.
Jari Kurrista on julkaistu Hannu Miettisen kirja ''Kurri - Ammattilainen'' vuonna 1984 sekä [[Ari Mennander]]in kirjoittama elämäkertakirja ''Jari Kurri'', vuonna 1997, mutta se julkaistiin vuotta aiemmin kuin hänen peliuransa loppui, joten siinä tilastot ovat puutteelliset. Kirja on saanut hyvät arvostelut. Lisäksi Kurrista on tehty televisiodokumentti ''Jari Kurri -17'' vuonna 2009, joka pohjautuu Ari Mennanderin kirjaan. Sen on käsikirjoittanut ja tuottanut [[Matti Heusala]] Yleisradion tilaamana. Suomen Jääkiekkomuseo kunnioitti Kurria erikoisnäyttelyllä, joka avattiin 6. maaliskuuta 2013. Näyttely oli nimeltään ''"Jäänmurtaja Jari Kurri – Palkintoja legendaariselta uralta"''.


==Uran tilastot==
==Uran tilastot==
Rivi 962: Rivi 962:


==Lähteet==
==Lähteet==
* Ari Mennander, Jari Porttila, Mauno Saari: ''Finland All Stars : tätä joukkuetta ei voita kukaan''. Uud. laitos. Otava, 1995. ISBN 951-1-14075-2

===Viitteet===
{{Viitteet|sarakkeet}}
{{Viitteet|sarakkeet}}

== Kirjallisuutta ==
* Hannu Miettinen: ''Jari Kurri : ammattilainen'', Lehtimiehet, 1984 ISBN 951-95533-3-9
* Ari Mennander, Jim Matheson: ''Jari Kurri 17, Helsinki : Kurri Production, 2001 ISBN 951-98557-4-2 {{en}}


==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==

Versio 6. tammikuuta 2019 kello 22.00

Jari Kurri
Jari Kurri Edmontonissa vuonna 2016.
Jari Kurri Edmontonissa vuonna 2016.
Henkilötiedot
Syntynyt18. toukokuuta 1960 (ikä 63)
Helsinki
Kansalaisuus  Suomi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Jartsi, Poika, Dynamo,[1] The Spicy Finn
Pelipaikka Laitahyökkääjä
Maila Oikea
Pituus 185 cm
Paino 90 kg
Seura
Seura Jokerit
Sarja KHL
Tehtävä General Manager
Pelaajaura
Pääsarjaura 1977–1998
Seurat Helsingin Jokerit (SML)
HC Devils Milano (Serie A)
Edmonton Oilers (NHL)
Los Angeles Kings (NHL)
New York Rangers (NHL)
Mighty Ducks of Anaheim (NHL)
Colorado Avalanche (NHL)
NHL-varaus 69, 1980
Edmonton Oilers
Hockey Hall of Fame

2001

Jari Pekka Kurri (s. 18. toukokuuta 1960 Helsinki, Suomi)[2] on suomalainen uransa päättänyt jääkiekkoilija ja KHL-seura Jokereiden general manager.[3] Kurri oli pelipaikaltaan oikea laitahyökkääjä, mutta pelasi uransa viimeisinä vuosina myös keskushyökkääjänä. Kurri on voittanut NHL:n Stanley Cup -mestaruuden viisi kertaa, ja hänet aateloitiin ensimmäisenä suomalaisena jääkiekkoilijana Hockey Hall of Famen kunniagalleriaan vuonna 2001. Kurri on NHL:n kaikkien aikojen neljänneksi paras eurooppalainen maalintekijä, ja NHL:n runkosarjan kaikkien aikojen pistepörssissä hän on sijalla 21.

Kurri on Jokereiden kasvatti.[2] NHL-urallaan hän edusti Edmonton Oilersia, Los Angeles Kingsiä, New York Rangersia, Mighty Ducks of Anaheimia sekä Colorado Avalanchea. Kurri pelasi myös yhden kauden ajan Italian Serie A:ssa edustaen HC Devils Milanoa. Edmonton Oilers varasi Kurrin NHL:ään vuoden 1980 varaustilaisuudessa numerolla 69,[2] ja hän debytoi NHL:ssä kaudella 1980-1981. Kaiken kaikkiaan Kurri pelasi NHL:n runkosarjassa 1 251 ottelua tehopistein 601+797=1 398.[4] Hän muodosti Edmontonissa ja myöhemmin myös Los Angelesissa pelatessaan tehokkaan tutkaparin keskushyökkääjä Wayne Gretzkyn kanssa.[2][4] Kurri voitti kaikki viisi Stanley Cup -mestaruuttaan edustaessaan Edmontonia. Kurri päätti uransa NHL:ssä kauteen 1997-1998, jolloin hän pelasi Colorado Avalanchessa. Hän oli lopettaessaan NHL:n kaikkien aikojen eniten maaleja, syöttöjä ja pisteitä tehnyt eurooppalainen pelaaja.[4][3]

Pelaajana Kurrin vahvuuksia olivat nopea ja tarkka laukaus, hyvä pelinlukutaito sekä vahva kahden suunnan pelaaminen:[2][3] hän teki urallaan NHL:n runkosarjaotteluissa 601 maalia, ja oli ehdolla parhaalle puolustavalle hyökkääjälle jaettavan Frank J. Selke Trophyn voittajaksi neljä kertaa.[5] Kurri voitti NHL:n herrasmiespelaajan Lady Byng Trophyn vuonna 1985, ja Suomen parhaaksi jääkiekkoilijaksi hänet valittiin yhdeksän kertaa peräkkäin vuosina 1982–1990.[4] Sekä Edmonton Oilers, Jokerit että Suomen jääkiekkomaajoukkue ovat jäädyttäneet Kurrin pelinumeron 17. Vuonna 2017 Kurri oli mukana NHL:n entisten pelaajien, liigan edustajien ja urheilutoimittajien laatimalla sadan kaikkien aikojen parhaan pelaajan listalla.[3]

Nuoruus ja juniorivuodet Jokereissa

Jari Kurrin perhe muutti vuonna 1969 Itä-Helsingin Vuosaaresta Vantaan puolelle Vaaralaan. Samana vuonna käynnistyi Jokerien organisoima Kanada-sarja, johon Kurri välittömästi pyrki. Hän meni Vuosaaren Toronto Maple Leafsin testiin, jonka hän läpäisi. Kurrin isä ryhtyi samalla joukkueen huoltajaksi.[6]

Kevättalvella 1973 Kurri oli voittamassa Jokereille D-junioreiden Suomen mestaruutta. Sitä ennen vain yksi helsinkiläisjoukkue oli voittanut jääkiekon juniorimestaruuden, Karhu-Kissat vuonna 1950. C-nuorten mestaruuden Kurri voitti Jokereissa vuonna 1976. Sekä D- että C-junioreiden mestarijoukkueiden valmentajana toimi entinen SM-sarjapelaaja Pentti Katainen, joka oli tullut Jokereihin vuonna 1972. B-nuorissa 1976–1977 Kurri oli jo ylivoimaisesti joukkueen paras pistemies.[6]

Jääkiekon lisäksi Kurri harrasti nuoruudessaan yleisurheilua Vuosaaren Viikingeissä.[6]

Ura

Jokerit (1977–1980)

Kurri nousi suomalaisen urheiluyleisön tietoisuuteen 18-vuotiaana vuonna 1978 iskettyään jatkoajalla poikien EM-kisojen finaalin voittomaalin Neuvostoliittoa vastaan. Jo ennen loppuottelua Helsingin Jokerien hyökkääjälupaus oli ollut Suomen johtava pelaaja. Miesten arvokisoissa Kurri pelasi ensimmäisen ottelunsa Tšekkoslovakiassa järjestetyssä Rudé právo -turnauksessa. Ensimmäisen maaottelumaalinsa hän teki 12. syyskuuta Ruotsia vastaan. Hänet valittiin Suomen joukkueeseen Lake Placidin olympialaisiin 1980. Tuloksena oli 4. sija, joka oli Suomen historian siihen asti paras sijoitus.

Seurajoukkuetasolla Kurri edusti Helsingin Jokereita. Kurri pelasi kaikkiaan kolme täyttä kautta Jokereiden SM-liigajoukkueessa. Hän teki uransa ensimmäisen liigamaalin heti ensimmäisessa ottelussaan, sarjan avauskierroksella 9. lokakuuta 1977 Rauman Lukkoa vastaan. Paras pistesaalis kertyi kaudella 1979–80, kun Kurri keräsi runkosarjan 33 ottelussa tehopisteet 23+17=40.[6]

NHL-seura Edmonton Oilers varasi Kurrin vuonna 1980 varausnumerolla 69 neljännellä varauskierroksella. Syy siihen, että NHL-seurat eivät olleen varanneet Euroopan lahjakkaimpiin kuuluvaa pelaajaa jo aiemmin saattoi olla luulo, että tällä olisi pitkäaikainen sopimus Suomen maajoukkueen kanssalähde?. Kurri teki 8. elokuuta 1980 Oilersin kanssa kaksivuotisen ammattilaissopimuksen.[7]

Mestariksi Edmonton Oilersissa (1980–1990)

Edmonton Oilers varasi Kurrin NHL:ään vuoden 1980 varaustilaisuudessa numerolla 69.[2] Muutto jääkiekkoilun perässä Suomesta Kanadaan ei kuitenkaan ollut Kurrille itsestäänselvyys. NHL oli hänelle tuntematon, koska joukkueita ja otteluita ei pystynyt tuolloin seuraamaan Suomessa kovinkaan tarkasti ja tieto liigasta perustui lähinnä vanhojen pelaajien kertomuksiin.[8] Kurri mietti pitkään, olisiko hän puutteellisen kokemuksensa vuoksi kelvoton lähtemään Edmontoniin:[8]

»Mietin pitkään, että olenko liian raakile lähtemään, koska ei ollut paljon kokemusta eikä tarpeeksi kovia A-maajoukkuetason pelejä alla. Tuntui, että tarvitsin vielä kovia miesten pelejä alle.»

Edmontonissa Kurrin päätöstä odotettiin kuumeisesti, mutta Kurri pohti valintojaan aina kesän 1980 lopulle asti. Lopulta hän uskaltautui lähtemään Edmontoniin, koska joukkueessa pelasi jo suomalaispuolustaja Risto Siltanen, ja myös NHL:ssä jo 1970-luvulla vieraillut Helsingin IFK:n hyökkääjä oli siirtymässä Edmontoniin kaudeksi 1980–1981.[8] Edessä oli sopeutuminen pohjoisamerikkalaiseen jääkiekkokaukaloon ja pelitapaan. Edmontonin ensimmäisellä harjoitusleirillä oli 70 pelaajaa, joiden joukosta Kurrin onnistui ansaita paikkansa Edmontonissa.[8] Vielä 1980-luvulla eurooppalaisiin suhtauduttiin NHL-ympyröissä epäilevästi, mutta Kurrilla oli takanaan Edmontonin seurajohdon ja päävalmentaja Glen Satherin luottamus.

Olen kuullut tarinoita siitä maalista. Eräs tarina on, että Hakki (Matti Hagman) sen syötti. Kulmasta tuli syöttö kaarien väliin, ja muistaakseni siitä se lähti. Näin minulle on kerrottu, ja näin minä jatkan tätä tarinaa.

– Kurri ensimmäisestä NHL-maalistaan.[8]

Ensimmäisen maalinsa NHL:ssä Kurri teki ottelussa New York Islandersia vastaan.[8] Kaiken kaikkiaan hän pelasi ensimmäisellä kaudellaan 75 runkosarjaottelua, joissa hän teki 32 maalia ja antoi 43 maalisyöttöä, eli keräsi yhteensä 75 tehopistettä. Vuoden 1980 marraskuussa Edmontonin ollessa tappioputkessa valmentaja Glen Sather istutti Kurrin samaan hyökkäysketjuun joukkueen tähtipelaajan, kanadalaisen Wayne Gretzkyn rinnalle.[8] Sather oli etsinyt Gretzkyn rinnalle sopivaa maalintekijää, ja ennen Kurria samassa roolissa oli peluutettu jo useampia pelaajia.[8] Ensimmäisessä yhteisessä ottelussaan Kurri ja Gretzky viimeistelivät Edmontonille kolme maalia.[9]

Kurri ei NHL-uransa alussa puhunut lainkaan englantia.[9] Yhteinen sävel Gretzkyn kanssa löytyi kuitenkin kaukalossa heti,[9] ja yhdessä he muodostivat yhden NHL:n kaikkien aikojen tehokkaimmista ja legendaarisimmista kaksikoista.[4][10] Kurrin mielestä kaksikon hyvään yhteispeliin ei liittynyt mitään erityistä salaisuutta ja kyse oli vain siitä, että hänen ja Gretzkyn ajatukset sekä tapa pelata ja lukea toisiaan osuivat yhteen.[8] Kurrin saapuminen Gretzkyn rinnalle näkyi myös muun muassa Gretzkyn plus-miinus-tilaston parantumisena, sillä Kurri oli vahva kahden suunnan pelaaja,[3] eikä laiminlyönyt puolustusvelvoitteitaan. Hän olikin vuonna 1983 ehdolla parhaalle puolustavalle hyökkääjälle jaettavan Frank J. Selke Trophyn voittajaksi, mutta sijoittui äänestyksessä toiseksi Philadelphia Flyersin Bobby Clarken jälkeen.[5] Kurrin ja Gretzkyn yhteispelille tunnusomainen piirre oli siirtää kiekko yhdellä kosketuksella paikkaan, jonne toinen oli vasta menossa. Muun muassa tämän johdosta kaksikon sanotaan vaikuttaneen suuresti viimeistelytekniikkaan, jossa maali laukaistaan suoraan syötöstä, sekä sen huomattavaan yleistämiseen. Ensimmäisen kerran tutkapari johdatti Edmontonin Stanley Cup -finaaliin vuoden 1983 keväällä,[4] jolloin se kuitenkin hävisi New York Islandersille. Kurri pelasi myös vuonna 1983 ensimmäisen kerran urallaan NHL:n tähdistöottelussa.

Kaudella 1983–1984 Kurri voitti Edmontonissa uransa ensimmäisen Stanley Cup -mestaruuden. Hän teki runkosarjassa 64 ottelussa tehopisteet 52+61=113, pelasi NHL:n tähdistöottelussa ja tuli valituksi kakkostähdistöön. Frank J. Selke Trophy -äänestyksessä hän sijoittui kolmanneksi.[5] Kurri teki 19. marraskuuta 1983 yhdessä ottelussa viisi maalia, ollen ensimmäinen suomalainen yhdessä ottelussa vähintään viisi maalia tehnyt kiekkoilija.[11] Kevään 1984 pudotuspeleissä Kurri oli NHL:n paras maalintekijä 14 maalillaan. Mestaruus käynnisti 1980-luvun Edmonton Oilersin ”dynastian”, sillä joukkue voitti mestaruuden kaikkiaan viisi kertaa seuraavan seitsemän kauden aikana. Edmontonin ylivoimaisuus perustui joukkueen vahvaan rakenteeseen: Kurrin ja Gretzkyn lisäksi joukkueessa pelasivat muun muassa suomalaispuolustaja Reijo Ruotsalainen sekä tulevat Hockey Hall of Fame -pelaajat Paul Coffey, Grant Fuhr, Glenn Anderson ja Mark Messier.

Stanley Cup
Edmonton Oilers 1984
Edmonton Oilers 1985
Edmonton Oilers 1987
Edmonton Oilers 1988
Edmonton Oilers 1990

Kaksikko Kurri-Gretzky nousi Edmontonin hyökkäyspelin tärkeimmäksi osaksi, mutta kaksikko pelasi ensimmäisen neljän yhteisen kautensa ajan vaihtuvien pelaajien kanssa. Hyökkäysketjun kolmantena lenkkinä pelasivat muun muassa Messier, Raimo Summanen sekä Edmontonin poliisi Dave Semenko, jonka tärkein tehtävä oli Kurrin ja Gretzkyn sekä muiden Edmontonin tähtien suojeleminen. Tilanne muuttui vuonna 1985, kun kevään pudotuspeleissä joukkueessa debytoinut Esa Tikkanen liittyi ketjun kolmanneksi jäseneksi. Ketju sai myöhemmin muun muassa lempinimen ”The Finnish Sandwich” (suom. Suomalainen voileipä), Kurrille kausi 1984–1985 oli hänen NHL-uransa tehokkain. Hän saavutti runkosarjassa 135 tehopistettä ja teki henkilökohtaisen yhden kauden maaliennätyksensä, 71 osumaa. 71 maalia pysyi NHL:n oikeiden laitahyökkääjien ennätyksenä kauteen 1989–1990, jolloin sen rikkoi 72 maalia tehnyt Brett Hull. Kurri sai myös NHL:n herrasmiespelaajan Lady Byng Memorial Trophyn,[8] sijoittui Selke-äänestyksessä neljänneksi ja pelasi jälleen tähdistöottelussa.[5] Edmonton voitti toisen perättäisen mestaruutensa. Pudotuspeleissä Kurri nousi jakamaan Philadelphia Flyersin Reggie Leachin vuoden 1976 maaliennätyksen tehtyään 19 maalia. Hän teki pudotuspeleissä neljä hattutemppua, mikä on yhä NHL:n pudotuspelien ennätys. Hattutempuistaan kolme Kurri teki konferenssin finaaleissa Chicago Blackhawksia vastaan, mikä on niin ikään yhä NHL:n ennätys.[12]

Kaudella 1985–1986 Kurri oli 68 maalillaan NHL:n paras maalintekijä runkosarjassa, mutta tuolloin ei vielä jaettu parhaalle maalintekijälle annettavaa Maurice ”Rocket” Richard Trophya.[8] Hänestä tuli ensimmäinen maalitilaston voittanut ei-kanadalainen pelaaja. Selke Trophy -äänestyksessä hän sijoittui viidenneksi.[5] Vuonna 1987 Kurri laukoi Edmontonin Stanley Cup -mestariksi viimeisteltyään seitsemännessä loppuottelussa voittomaalin Philadelphia Flyersia vastaan.

Edmonton kauppasi Wayne Gretzkyn Los Angeles Kingsiin vuonna 1988. Asiantuntijoiden keskuudessa Edmontonin ja Kurrin mahdollisuuksiin pelata samalla tasolla suhtauduttiin kaupan myötä epäilevästi. Kurri kuitenkin todisti asemansa Edmontonin johtavien pelaajien joukossa nopeasti: hän oli 102 tehopisteellään joukkueensa paras pistemies kaudella 1988–1989, ja seuraavana vuonna hän oli suuressa osassa johdattamassa Edmontonin jälleen NHL:n mestariksi.[4] Finaalien toisessa ottelussa Boston Bruinsia vastaan Kurri teki 3+2=5 tehopistettä, mikä on nykymuotoisen NHL:n finaaliotteluiden piste-ennätys.

Vuosi Italiassa ja siirto Los Angelesiin (1990–1995)

Kurrin ja Edmontonin sopimus päättyi vuonna 1990, mutta Edmonton omisti yhä hänen NHL-oikeutensa. Kahden vuoden takainen Wayne Gretzkyn kauppaaminen Los Angelesiin oli kuitenkin osoittanut myös Kurrille, ettei pelipaikka NHL-seurassa olisi itsestäänselvyys.[13] Hän oli päättänyt, että vuoden 1990 mestaruusvuosi olisi ollut hänen viimeinen kautensa Edmontonissa.[13] Neuvottelut siirtymisestä muihin seuroihin, lähinnä Los Angeles Kingsiin, kariutuivat kuitenkin valmentaja Glen Satherin tiukkuuteen.[13] Sather ja Edmontonin johto eivät halunneet luopua Kurrista, joka oli kuitenkin tehnyt päätöksensä seuran jättämisestä.[13] Koska Edmonton esti hänen siirtonsa NHL:n sisällä, hän teki sopimuksen Italian Serie A:ssa pelanneen HC Devils Milanon kanssa kaudeksi 1990–1991.[13] Italiassa Kurri pelasi 30 runkosarjaottelua tehopistein 27+48=75, ja HC Devils Milano saavutti kauden päätteeksi pronssia.

Italiassa vietetyn kauden jälkeen Kurri ja Edmonton aloittivat neuvottelut siirrosta uudelleen.[13] Edmonton ja Sather esittivät yhä tiukkoja vaatimuksia, mutta myöntyivät lopulta Kurrin kannalle.[13] Seura halusi kunnioittaa menestysvuosiensa pelaajan tahtoa, ja siirto Los Angeles Kingsiin toteutui lopulta Philadelphia Flyersin kautta.[13] 30. toukokuuta 1990 Edmonton Oilers myi Kurrin Philadelphia Flyersiin yhdessä Dave Brownin ja Corey Fosterin kanssa vaihdossa Craig Fisheriin, Scott Mellanbyyn ja Craig Berubeen.[14] Vaihto jäi kuitenkin vain nimelliseksi eikä Kurri pelannut koskaan otteluakaan Philadelphiassa, sillä Philadelphia kauppasi Kurrin vielä samana päivänä Los Angeles Kingsiin yhdessä Jeff Chychrunin kanssa vaihdossa Steve Duchesneen, Steve Kasperiin sekä 4. kierroksen varausnumeroon vuoden 1991 varaustilaisuuteen.[14][15]

Los Angelesissa jääkiekkoilun suosio oli kääntynyt vasta hiljattain uuteen nousuun Wayne Gretzkyn saapumisen myötä.[16][8] Kurri pääsi pelaamaan yhdessä vanhan tutkaparinsa Gretzkyn kanssa, ja kaksikon yhteispeli oli jälleen tuottoisaa: Kurri teki kauden 1991–1992 73 runkosarjaottelussa 23 maalia ja 60 pistettä. Kaudella 1992–1993 Gretzky ja Kurri olivat joukkueensa johtavia pelaajia sekä runkosarjassa että pudotuspeleissä. Kurri pelasi täyden 82 ottelun runkosarjan viimeistellen 87 tehopistettä, ja pudotuspeleissä hän teki yhdeksän maalia ja yhteensä 17 tehopistettä. Hän pelasi myös vuoden 1993 tähdistöottelussa. Kurri ja Gretzky johdattivat Los Angelesin aina Stanley Cupin finaaleihin asti, jossa joukkue kohtasi Montreal Canadiensin.[16] Los Angeles kuitenkin hävisi loppuottelusarjan voitoin 4-1.[8] Kurri on myöhemmin kertonut vuoden 1993 finaalitappion olleen hänelle suuri pettymys:[16]

»Jos mietin omaa uraa, niin se on ehdottomasti se karvain pettymys. Hävittiin Kingsien kanssa viimeinen ottelu Montrealille. Olisin halunnut nähdä, miten Hollywood sekoaa siihen aikaan.»

Kurri pelasi Los Angelesissa yhteensä kuusi vuotta.[16] Pelillisesti hänen roolinsa muuttui aiempaa puolustavammaksi, eikä hänen peliaikansa enää vastannut Edmontonissa vietettyjen vuosien minuutteja. Puolustavampaan suuntaan muuttuneesta pelitavastaan huolimatta Kurri teki kaudella 1993–1994 81 ottelussa 31 maalia ja 77 tehopistettä. Kevään 1993 pudotuspelien jälkeen Kurri ei myöskään pelannut tuttuun tapaan samassa ketjussa Wayne Gretzkyn kanssa: Los Angelesin-vuosien ketjukavereista merkittävämpiä olivat muun muassa Luc Robitaille ja Tomas Sandström.

Työsulku lyhensi NHL-kauden 1994–1995 48 ottelun mittaiseksi, ja runkosarja käynnistyi vasta vuoden 1995 tammikuussa.[17] Kurri palasi työsulun ajaksi Jokereihin,[18] jossa pelasi NHL:ssä vastikään tähdeksi nousseen Teemu Selänteen rinnalla. Kurri pelasi SM-liigakaudella 1994–1995 20 runkosarjaottelua tehopistein 10+9=19 saavuttaen hopeaa.[18] Jääkiekon Euroopan cupissa hän oli Selänteen ja Jokereiden kapteeni Waltteri Immosen ohella joukkueensa tärkeimpiä pelaajia, kun Jokerit voitti Euroopan-mestaruuden kukistettuaan loppuottelussa venäläisen Lada Toljattin.[18] NHL:n työsulun päätyttyä Kurri palasi Los Angelesiin ja pelasi 38 runkosarjaottelua pistein 10+19=29.

Uran jälkipuoli (1995–1998)

Kurri aloitti kauden 1995–1996 Los Angelesissa joukkueensa varakapteenina. Hän pelasi Los Angelesissa tehokkaan kauden, 57 runkosarjaottelua tehopistein 17+23=40. Vuoden 1996 maaliskuussa Los Angeles kuitenkin kauppasi Kurrin yhdessä Marty McSorleyn sekä Shane Churlan kanssa New York Rangersiin vaihdossa Ray Ferraroon, Ian Laperrièreen, Mattias Norströmiin, Nathan LaFayetteen ja 4. kierroksen varausnumeroon vuoden 1997 varaustilaisuuteen.[15]. Kurri vietti kauden lopun New Yorkissa, ja kirjautti 14 runkosarjaottelussa tehopisteet 1+4=5. Pudotuspeleissä Kurri todisti tasonsa tekemällä New Yorkille 11 ottelussa kolme maalia ja yhteensä 11 pistettä. Joukkue ylsi oman konferenssinsa välieriin, jossa se hävisi Pittsburgh Penguinsille.

Kurri edusti uransa viimeisen kauden ajan Colorado Avalanchea.

Vuoden 1996 syyskuussa Kurri teki sopimuksen kalifornialaisen Mighty Ducks of Anaheimin kanssa. Kurri oli harjoitellut kesän 1996 aikana ahkerasti, ja tavoitteli pelipaikkaa joukkueen ykkösketjusta pelatakseen yhdessä Teemu Selänteen ja tämän tutkapari Paul Kariyan kanssa. Selänteen ja Kariyan ketjun keskushyökkääjänä pelasi kuitenkin enimmäkseen kanadalainen Steve Rucchin, ja Kurrin pelipaikka vaihteli joukkueen kakkos- ja kolmosketjujen keskellä. Kokeneena pelaajana hänen merkityksensä Anaheimin varsin nuorelle joukkueelle oli kuitenkin suuri.[19] Kurri pelasi kaudella 1996–1997 täyden runkosarjan eli 82 ottelua ensimmäisen kerran sitten kauden 1992–1993, jolloin hän oli edustanut Anaheimin paikallisvastustaja Los Angelesia. Hän kirjautti runkosarjassa yhteensä 13 maalia ja 35 tehopistettä, ja Anaheim pelasi tilastollisesti seurahistoriansa parhaan kauden.[19] Pudotuspeleissä Kurri pelasi 11 ottelua tehopistein 1+2=3. Anaheim ylsi oman konferenssinsa välieriin, jossa se putosi jatkosta tulevaa Stanley Cup -mestaria Detroit Red Wingsiä vastaan.[19]

Kurrin visiitti Anaheimiin jäi yhden kauden mittaiseksi, ja kaudeksi 1997–1998 hän teki vapaana pelaajana sopimuksen Colorado Avalanchen kanssa vuoden 1997 syyskuussa. Colorado oli pelannut NHL:ssä kaudesta 1995–1996, jolloin se oli voittanut Stanley Cupin. Joukkue oli jälleen vahva, ja sen johtavina pelaajina olivat muun muassa myös mestaruuden takuumiehinä toimineet maalivahti Patrick Roy, keskushyökkääjä Peter Forsberg sekä kapteeni Joe Sakic. Coloradossa Kurri pelasi keskushyökkääjänä, ja hänen roolinsa joukkueessa oli aiempaa puolustavampi. Coloradon vahvan ja laajan pelaajamateriaalin vuoksi hänen peliaikansa oli myös pienempi kuin ennen. Runkosarjassa Kurri pelasi 70 ottelua tehopistein 5+17=22. Runkosarjan kohokohtana oli Kurrin NHL-uran 600. maali, jonka hän viimeisteli Los Angeles Kingsiä vastaan pelatussa ottelussa 23. joulukuuta 1997.[20] Hänestä tuli ensimmäinen 600 maalia NHL:n runkosarjassa tehnyt eurooppalainen. NHL:n komissaari Gary Bettman nimitti Kurrin pelaamaan myös vuoden 1998 tähdistöottelussa, jossa suomalaisista pelasivat myös Teemu Selänne, Saku Koivu ja Jere Lehtinen.

Colorado pelasi runkosarjassa vahvan kauden, ja se eteni kevään 1998 pudotuspeleihin oman divisioonansa mestarina. Joukkueen taival kuitenkin katkesi jo ensimmäiseen kierrokseen, kun Edmonton Oilers voitti joukkueiden keskinäisen ottelusarjan voitoin 4-3. Kurri pelasi pudotuspelisarjan otteluista neljä ilman tehopisteitä. Kausi 1997–1998 jäi lopulta Kurrin ammattilaisuran viimeiseksi. Arvostettu The Hockey News sijoitti Kurrin sijalle 50 vuonna 1998 julkaisemallaan 100 parhaan jääkiekkoilijan listalla.

Philadelphia Flyers tarjosi Kurrille sopimusta vielä vuoden 1999 pudotuspelien alla. Kurri kuitenkin kieltäytyi tarjouksesta, koska ei uskonut vuoden tauon jälkeen olevansa enää kykenevä palaamaan kaukaloon.

Lopettaessaan uransa Kurri oli NHL:n kaikkien aikojen eniten maaleja, syöttöjä ja pisteitä tehnyt eurooppalainen pelaaja.[4][3] Hän teki 1 250 pelaamassaan runkosarjaottelussa 601 maalia ja antoi 797 maalisyöttöä.[4] NHL:n runkosarjan kaikkien aikojen pistetilastossa Kurri on 1 398 tehopisteellään sijalla 21. Sittemmin eurooppalaisista jääkiekkoilijoista Kurrin ovat maalien määrässä ohittaneet Jaromír Jágr vuonna 2006, Teemu Selänne vuonna 2010 sekä viimeisimpänä Aleksandr Ovetškin vuonna 2018. Syöttöjen määrässä eurooppalaisista pelaajista Kurrin edelle ovat yltäneet Jágr, Nicklas Lidström ja Henrik Sedin, tehopisteissä Jágr ja Selänne. NHL:n pudotuspeleissä Kurri pelasi kaikkiaan 200 ottelua pistein 106+127=233. Hänen edellään pudotuspeleissä merkkautettujen tehopisteiden ja tehtyjen maalien määrässä ovat vain Wayne Gretzky ja Mark Messier.

Maajoukkueura

Mitalit
Jari Kurri tarkkailee Suomen ottelua Salt Lake Cityn talviolympialaisissa 2002.
Jari Kurri tarkkailee Suomen ottelua Salt Lake Cityn talviolympialaisissa 2002.
Miesten jääkiekko
Olympiarenkaat Olympialaiset
Pronssia Pronssia Nagano 1998 Jääkiekko
MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Italia 1994 Jääkiekko
EM-kilpailut
Pronssia Pronssia Suomi 1991 Jääkiekko
Nuorten MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Suomi 1980 Jääkiekko
U18 EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Suomi 1978 Jääkiekko
Kanada-cup
Pronssia Pronssia Kanada-cup 1991 Jääkiekko

Kurri pelasi urallaan 101 aikuisten maaottelua tehopistein 36+37=73.[4] Suomen jääkiekkomaajoukkuetta hän edusti neljä kertaa maailmanmestaruuskilpailuissa, kolme kertaa Kanada-cupissa, kahdesti olympialaisissa ja kerran maailmancupissa saavuttaen kolmannen sijan vuoden 1991 Kanada-cupissa, hopeaa vuoden 1994 maailmanmestaruuskilpailuissa ja pronssia vuoden 1998 olympialaisissa. Hänet valittiin tähdistökentälliseen vuosien 1991 ja 1994 maailmanmestaruuskilpailuissa ja äänestettiin Suomen parhaaksi jääkiekkoilijaksi peräti yhdeksän kertaa perättäin vuosina 1982-1990.[21] Suomen Jääkiekkoliitto palkitsi Kurrin vuonna 1994 ensimmäistä kertaa Suomessa jaetulla Presidents' Trophylla ja vuonna 2000 hänet nimettiin Kansainvälisen Jääkiekkoliiton kunniagalleriaan. Vuonna 2002 Salt Lake Cityn talviolympialaisten urheilijat valitsivat Kurrin neljän vuoden jäsenkaudelle Kansainvälisen Olympiakomitean jäseneksi. Suomen jääkiekkomaajoukkue on jäädyttänyt Kurrin pelinumeron 17 ja Suomen Jääkiekkomuseo on kunnioittanut Kurrin mittavaa pelaajauraa aateloimalla hänet Jääkiekkoleijonaksi numerolla 113 vuonna 1998 sekä avaamalla museon tiloihin Jari Kurri – jäänmurtaja -erikoisnäyttelyn vuonna 2013.[4][22]

Aikuisten arvokisoissa Kurri teki ensiesiintymisensä vuoden 1980 talviolympialaisissa. Kurri pelasi joukkueensa jokaisessa seitsemässä ottelussa ja teki turnauksessa kaksi maalia merkkauttaen myös yhden maalisyötön. Suomi oli mukana mitalijahdissa viimeiseen otteluun asti, mutta jäi lopulta täpärästi neljänneksi. Keväällä Kurri pelasi nuorten maailmanmestaruuskilpailuihin jossa hän oli tehopisteillään 4+7=11 pistepörssin toinen Neuvostoliiton Vladimir Krutovin jälkeen. Suomi voitti kolmesta mitalipelistään kaksi ja saavutti hopeamitalin Neuvostoliiton voittaessa mestaruuden. Tappiosta huolimatta mitali oli suomalaiselle jääkiekkoilulle historiallinen, sillä se oli ensimmäinen MM-mitali jonka Suomi saavutti jääkiekossa.[23]

Kurri osallistui ensimmäisen kerran Kanada-cupiin vuonna 1981. Suomen pelaaminen turnauksessa oli kuitenkin heikkoa, sillä viidestä ottelustaan joukkue hävisi neljä saaden ainoan alkusarjan pisteensä pelattuaan 4–4 -tasapelin Yhdysvaltoja vastaan.

Ensimmäisen esiintymisensä aikuisten maailmanmestaruuskilpailuissa Kurri teki kevään 1982 MM-turnauksessa, kun hän vapautui maajoukkueen käyttöön Edmonton Oilersin pudottua yllättäen NHL:n pudotuspeleistä. Seitsemässä ottelussa yhtä monta tehopistettä tehnyt Kurri oli viidennelle sijalle päätyneen Suomen joukkueen tehokkaimpia pelaajia läpi kisojen.

Seuraavaa Kurrin maajoukkue-esiintymistä odotettiin aina vuoden 1987 Kanada-cupiin asti. Suomen menestys oli jälleen yhtä heikkoa kuin vuoden 1981 Kanada-cupissa, sillä joukkue hävisi nyt kaikki ottelunsa ja jäi turnauksessa kuudenneksi. Kevään 1989 MM-kilpailuissa Kurri oli jälleen suomalaisittain koko turnauksen tehokkainta kärkeä viimeisteltyään seitsemään otteluun viisi maalia yhdeksän tehopistettä.

Vuonna 1991 Kurri pääsi jälleen edustamaan Suomea kotiyleisönsä eteen MM-tasolla. Hän oli 12 tehopisteellään Suomen paras pistemies ja hänet valittii ensimmäistä kertaa urallaan aikuisten MM-kilpailujen tähdistökentälliseen. Suomen sijoitus turnauksessa oli viides. Syksyllä Kurri pääsi kiekkoilemaan viimeisen kerran järjestetyssä Kanada-cupissa jossa Suomi eteni aina välieriin asti saavuttaen lopulta koko turnauksen kolmannen sijan. Hän teki turnauksessa kaksi maalia.

Ensimmäisen kahdesta arvokisamitalistaan Kurri saavutti lopulta vuoden 1994 MM-turnauksessa. Hän oli Saku Koivun jälkeen Suomen paras pistemies kymmenellä tehopisteellään, ja Suomi eteni vahvoilla peliesityksillään aina loppuotteluun asti jossa se kuitenkin joutui taipumaan tiukan rangaistuslaukauksilla ratkotun taiston jälkeen Kanadalle lukemin 2–1.[24]

Vuonna 1996 Kurri osallistui Kanada-cupin tilalta ensimmäistä kertaa järjestettyyn jääkiekon maailmancupiin. Suomen tie katkesi kuitenkin jo puolivälierissä 5–0 -tappioon Venäjälle.

Kurrin maajoukkueura päättyi vuonna 1998 Naganon talviolympialaisiin, jossa Suomi saavutti pronssimitalin Kurrin osoittaessa hänen taitonsa kansainvälisissä otteluissa. Turnauksessa viisi tehopistettä tehnyt Kurri laukoi Suomen avausmaalin pronssiottelussa Kanadaa vastaan, jonka Suomi lopulta voitti numeroin 3–2.

Pelitapa ja pelaajakuva

Kurri ei ollut ammattilaisurallaan nopeudestaan huolimatta kovinkaan ketterä luistelija.[25] Hänen vahvuuksiaan olivat hyvä pelinlukutaito ja nopea, tarkka laukaus. NHL:ssä häntä pidettiin yhtenä koko liigan parhaimmista kahden suunnan pelaajista toisen Edmonton Oilersin suomalaishyökkääjän, Esa Tikkasen, kanssa. Hänet muistetaan rauhallisena mutta luotettavana maalintekijänä sekä taitavana kiekonriistäjänä ja erinomaisena alivoimapelaajana.[26]

Kurria ylistetään usein tunnollisena joukkuepelaajana. Hän oli nopea luistelija ja hän säästyi uransa aikana suhteellisen hyvin vakavimmilta loukkaantumisilta. Tämä saattoi johtua hänen matalasta kyyrymäisestä luistelutyylistään jollaisesta on vaikeampi taklata tai tyrmätä kumoon.

Pelaajauran jälkeinen toiminta

Jari Kurri työskentelee nykyään Suomen jääkiekkomaajoukkueen toimitusjohtajana. Kurri toimi vuodesta 2002 aina Torinon talviolympialaisiin 2006 asti Kansainvälisen olympiakomitean urheilijakomissiossa.

Kurri on myös toiminut kustannusalalla ja julkaissut muun muassa kirjan Aarne Honkavaarasta.

Kurri työskenteli myös Hannu Aravirran, Raimo Summasen ja Erkka Westerlundin apuvalmentajan tehtävissä maajoukkueessa keväästä 2001 kevääseen 2005.

Vuonna 2013 Kurri nimitettiin Helsingin Jokereiden uudeksi general manageriksi[27]. Nimityksen syynä on pidetty Jokereiden siirtymistä Venäjän KHL-liigaan. Heinäkuussa 2014 Kurri valittiin KHL-liigan hallitukseen kaudelle 2014-2015[28].

Yksityiselämä

Jari Kurrin aviopuoliso on entinen Miss Suomi, Vanessa Kurrin (o.s. Forsman). Pariskunnalla on neljä yhteistä lasta: tyttäret Odessa (s. 2002), Alissa (s. 2005) ja Isla (s. 2012) sekä poika Paulus (s. 2007).[29]. Kurrilla on kaksospojat Ville ja Joonas (s. 1985) entisen puolisona Tiina Kurrin kanssa[30].

Kurri on Sami Lepistön kummisetä.[31]

Populaarikulttuuri

Jari Kurrista on julkaistu Hannu Miettisen kirja Kurri - Ammattilainen vuonna 1984 sekä Ari Mennanderin kirjoittama elämäkertakirja Jari Kurri, vuonna 1997, mutta se julkaistiin vuotta aiemmin kuin hänen peliuransa loppui, joten siinä tilastot ovat puutteelliset. Kirja on saanut hyvät arvostelut. Lisäksi Kurrista on tehty televisiodokumentti Jari Kurri -17 vuonna 2009, joka pohjautuu Ari Mennanderin kirjaan. Sen on käsikirjoittanut ja tuottanut Matti Heusala Yleisradion tilaamana. Suomen Jääkiekkomuseo kunnioitti Kurria erikoisnäyttelyllä, joka avattiin 6. maaliskuuta 2013. Näyttely oli nimeltään "Jäänmurtaja Jari Kurri – Palkintoja legendaariselta uralta".

Uran tilastot

    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM             Turnaus O M S Pist. RM
1977–78 Jokerit SML 29 2 9 11 12 JEM 4 6 2 8 4
Jokerit SML-Q 6 1 7 8 2
1978–79 Jokerit SML 33 16 14 30 12 JMM 6 2 3 5 2
Jokerit SML-Q 6 7 2 9 13
1979–80 Jokerit SML 33 23 16 39 22 OK 7 2 1 3 6
JMM 5 4 7 11 0
1980–81 Edmonton Oilers NHL 75 32 43 75 40 9 5 7 12 4 KC 5 0 1 1 0
1981–82 Edmonton Oilers NHL 71 32 54 86 32 5 2 5 7 10 MM 7 4 3 7 2
1982–83 Edmonton Oilers NHL 80 45 59 104 22 16 8 15 23 8
1983–84 Edmonton Oilers NHL 64 52 61 113 14 19 14 14 28 13 Stanley Cup Kakkostähdistö
1984–85 Edmonton Oilers NHL 73 71 64 135 30 18 19 12 31 6 Stanley Cup Lady Byng Trophy Ykköstähdistö
1985–86 Edmonton Oilers NHL 78 68 63 131 22 10 2 10 12 4 Kakkostähdistö
1986–87 Edmonton Oilers NHL 79 54 54 108 41 21 15 10 25 20 Stanley Cup Ykköstähdistö
1987–88 Edmonton Oilers NHL 80 43 53 96 30 19 14 17 31 12 Stanley Cup KC 5 1 1 2 4
1988–89 Edmonton Oilers (A) NHL 76 44 58 102 69 7 3 5 8 6 Kakkostähdistö MM 7 5 4 9 2
1989–90 Edmonton Oilers (A) NHL 78 33 60 93 48 22 10 15 25 18 Stanley Cup
1990–91 HC Milano Devils Serie A 30 27 48 75 6 10 10 12 22 2 Pronssia MM 10 6 6 12 2
1991–92 Los Angeles Kings NHL 73 23 37 60 24 4 1 2 3 4 KC 6 2 0 2 7
1992–93 Los Angeles Kings NHL 82 27 60 87 38 24 9 8 17 12
1993–94 Los Angeles Kings NHL 81 31 46 77 48 MM 8 4 6 10 2
1994–95 Jokerit SML 20 10 9 19 10
Jokerit EC 4 3 6 9 4 Ykköstähdistö
Los Angeles Kings NHL 38 10 19 29 24
1995–96 Los Angeles Kings (A) NHL 57 17 23 40 37
New York Rangers NHL 14 1 4 5 2 11 3 5 8 2
1996–97 Mighty Ducks of Anaheim NHL 82 13 22 35 12 11 1 2 3 4 WC 4 1 0 1 0
1997–98 Colorado Avalanche NHL 70 5 17 22 12 4 0 0 0 0 OK 6 1 4 5 2
NHL yhteensä
SM-liiga yhteensä
1 251
122
601
53
797
49
1 398
102
545
62
200
106
127
233
123
arvokisat 65 26 26 52 27

Maajoukkueura

Arvokisat
Sijoitus Vuosi Joukkue Turnaus O M S Pist. RM
1978 Suomi U18 U18-EM-kilpailut 4 6 2 8 4
4. 1979 Suomi U20 U20-MM-kilpailut 6 2 3 5 2
1980 Suomi U20 U20-MM-kilpailut 5 4 7 11 0
7. 1980 Suomi olympialaiset 7 2 1 3 6
6. 1981 Suomi Kanada-cup 5 0 1 1 0
5. 1982 Suomi MM-kilpailut 7 4 3 7 2
6. 1987 Suomi (C) Kanada-cup 5 1 1 2 4
5. 1989 Suomi MM-kilpailut 7 5 4 9 8
5. 1991 Suomi (C) MM-kilpailut 10 6 6 12 2
1991 Suomi (C) Kanada-cup 6 2 0 2 7
1994 Suomi MM-kilpailut 8 4 6 10 2
5. 1996 Suomi (C) maailmancup 4 1 0 1 0
1998 Suomi (A) olympialaiset 6 1 4 5 2
YHTEENSÄ Arvokilpailut 65 26 26 52 27
YHTEENSÄ MAAJOUKKUE Aikuiset 101 36 37 73

Pelaajauran saavutukset ja palkinnot

Seurajoukkuetasolla

NHL

  • Stanley Cup (1984, 1985, 1987, 1988 ja 1990. Pelasi Stanley Cupin finaalissa myös vuosina 1983 ja 1993)
  • Clarence S. Campbell Bowl (1983, 1984, 1985, 1987, 1988, 1990 ja 1993)
  • Lady Byng Memorial Trophy kaudella 1984–1985
  • Pelasi NHL:n tähdistöottelussa (1983, 1984, 1985, 1986, 1988, 1989, 1990, 1993 ja 1998)
  • Pelasi Rendez-vous ’87 -otteluissa (1987)
  • Valinta NHL:n ykköstähdistöön (1985 ja 1987) ja kakkostähdistöön (1984, 1986 ja 1989)
  • NHL:n paras maalintekijä kaudella 1985–1986
  • NHL:n pudotuspelien paras maalintekijä (1984, 1985, 1987 ja 1988)
  • Valinta IIHF Hall of Famen kunniagalleriaan (2000)
  • Valinta Hockey Hall of Famen kunniagalleriaan (2001)
  • Edmonton Oilers on jäädyttänyt Kurrin pelinumeron 17 (2001)
  • Edmonton Oilersin seurahistorian toiseksi tehokkain maalintekijä ja pelaaja sekä kolmanneksi eniten maalisyöttöjä saavuttanut pelaaja (474 maalia, 569 syöttöä ja 1 043 tehopistettä 754 ottelussa)
  • The Hockey Newsin sadan parhaan jääkiekkoilijan listan sija 50. (1998)
  • Valinta The Hockey Newsin kaikkien aikojen parhaiden eurooppalaisten pelaajien ykkösketjuun (2007)
  • Ensimmäinen eurooppalainen 500 ja 600 NHL-maalin rajat ylittänyt pelaaja
  • Ensimmäinen yli 70 maalia NHL:n runkosarjassa tehnyt laitahyökkääjä (kaudella 1984–1985)
  • Eniten voittomaaleja tehnyt pelaaja (kaudella 1985–1986 ja 1986–1987)
  • Eniten maaleja tasakentällisillä pelattaessa (kaudella 1985–1986 ja 1986–1987)
  • NHL:n paras maaliprosentti (28,8% kaudella 1986–1987)
  • NHL:n eniten maaleja ottelua kohden tehnyt pelaaja (0,97 maalia per ottelu kaudella 1985–1986 ja 0,87 maalia per ottelu kaudella 1986–1987)
  • NHL:n pudotuspelien kolmanneksi eniten maaleja ja tehopisteitä saavuttanut pelaaja (200 ottelua, joissa 106 maalia ja yhteensä 233 tehopistettä; kaikkien aikojen tehokkain eurooppalainen NHL:n pudotuspeleissä)
  • Suomalainen NHL-ennätys, eniten maalisyöttöjä (797)
  • Suomalainen NHL-ennätys, eniten tehopisteitä yhden kauden aikana (135 tehopistettä kaudella 1984–1985)

Jääkiekon SM-liiga

Italian Serie A

  • Italian liigan pronssi (1991)

Maajoukkue

Mitalit

  • Nuorten 18v Euroopan-mestaruus (1978)
  • Nuorten 20v MM-hopea (1980)
  • EM-Pronssi(1991)
  • MM-hopeaa (1994)
  • Olympiapronssia (1998)
  • Kanada-cupin kolmas sija (1991)

Eurooppa Cup

Henkilökohtaiset saavutukset

Muita mainintoja

  • Edmontonin vuoden urheilija (1989)
  • Valinta Suomen vuoden jääkiekkoilijaksi (1982, 1983, 1984, 1985, 1986, 1987, 1988, 1989 ja 1990)
  • Valinta suomalaisten urheilijoiden kunniagalleriaan vuonna 2011
  • Edmonton Oilers paras pistemies (1988–1989)
  • Edmonton Oilers paras maalintekijä (1985–1986), (1987–1988)
  • Edmonton oilers paras Playoff maalintekijä (1984, 1985, 1987, 1988, 1989)
  • Los Angeles Kings paras puolustavan pelaajan palkinto "The Defensive Player award" (1992–1993), (1993–1994)
  • NHL-Stanley-Cupin voittomaalin tekijä kaudella 1986–1987 (NHL Stanley Cup Clinching Goal)
  • Edmontonin joukkueen arvokkain pelaaja "Zane Feldman Trophy" 1989


Voimassa olevat Ennätykset NHL:ssä

  • NHL:n yhden kauden pudotuspelien maaliennätys; 19 maalia kevään 1985 pudotuspeleissä (jaettu Reggie Leachin kanssa)
  • Eniten maaleja yhdessä NHL:n pudotuspelisarjassa; 12 maalia ottelusarjassa Chicago Blackhawksia vastaan kevään 1985 pudotuspeleissä
  • Eniten hattutemppuja yhdessä NHL:n pudotuspelisarjassa. 3 hattutemppua ottelusarjassa Chicago Blackhawksia vastaan kevään 1985 pudotuspeleissä
  • Eniten ylivoimalla viimeisteltyjä maaleja yhdessä pudotuspeliottelussa (3 ylivoimamaalia kevään 1987 pudotuspeliottelussa Los Angeles Kingsiä vastaan)
  • Eniten hattutemppuja koko Pudotuspelisarjassa 1985. 4-hattutemppua
  • Eniten alivoimamaaleja yhden Playoff-ottelun erässä 1983

Voimassa olevat Ennätykset Edmonton Oilersissa

  • Eniten tehtyjä voittomaaleja yhden kauden aikana 13 (1985)
  • Eniten Pudotuspelien maaleja seuran historiassa 92 (1980-1990)
  • Eniten pudotuspelien maaleja yhdessä kaudessa 19 (1985)
  • Eniten maaleja yhdessä ottelussa 5 (1983) (jaettu).
  • Eniten maaleja yhdessä kotiottelussa 5 (1983) (jaettu).
  • Eniten syöttöjä yhdessä erässä 4 (1983) (jaettu).
  • Eniten pisteitä yhdessä erässä 5 (1984) (jaettu).
  • Eniten hattutemppuja koko pudotuspelisarjassa 4 (1985)
  • Eniten hattutemppuja playoff sarjassa 3 (1985)
  • Eniten maaleja yhdessä playoff sarjassa 12 (1985)
  • Eniten ylivoimamaaleja yhdessä pudotuspelin erässä 2 (1987)
  • Eniten ylivoimamaaleja yhdessä pudotuspelissä 3 (1987)
  • Eniten pisteitä yhdessä NHL-kaudessa laitahyökkääjänä 135 (1985)
  • Eniten maaleja yhdessä NHL kaudessa oikeana laitahyökkääjänä 71 (1985)
  • Tulokaskauden piste ennätys 75 pistettä (1981)
  • Tulokaskauden syöttöennätys 43 syöttöä (1981)
  • Eniten yli 20 maalin kausia 10. Eniten peräkkäisiä yli 20 maalin kausia 10.
  • Eniten yli 30 maalin kausia 10. Eniten peräkkäisiä yli 30 maalin kausia 10.
  • Eniten maaleja yhdessä PlayOff ottelussa 4 (1985), (1987) (jaettu)
  • Eniten PlayOff maaleja tulokkaana 5 (1981) (jaettu)
  • Eniten playoff ylivoimamaaleja 22.

Pelaajauran jälkeiset saavutukset

Jääkiekkomaajoukkueen toimitusjohtajana sekä apuvalmentajana

  • Maailmanmestaruus (2011)
  • MM-hopeaa (2001, 2007)
  • MM-pronssia (2006, 2008)
  • Olympiahopeaa (2006)
  • Olympiapronssia (2010)
  • Olympiapronssia (2014)
  • Maailmancupin toinen sija (2004)

Katso myös

Lähteet

  • Ari Mennander, Jari Porttila, Mauno Saari: Finland All Stars : tätä joukkuetta ei voita kukaan. Uud. laitos. Otava, 1995. ISBN 951-1-14075-2

Viitteet

  1. Jari Kurri Bio, Stats, and Results Sports-Reference.com. Sports Reference LLC. Viitattu 16.11.2017. (englanniksi)
  2. a b c d e f Jari Kurri Biography hhof.com. Hockey Hall of Fame. Viitattu 20.6.2018. (englanniksi)
  3. a b c d e f MacKinnon, John: Jari Kurri: 100 Greatest NHL Players nhl.com. 1.1.2017. NHL. Viitattu 20.6.2018. (englanniksi)
  4. a b c d e f g h i j k Jääkiekkoleijonat: Jari Kurri vapriikki.fi. Suomen jääkiekkomuseo. Viitattu 9.5.2013.
  5. a b c d e Lehmola, Jussi: Lehtinen yhä ainoa suomalainen Selke-voittaja nhl.com/fi. 14.2.2017. NHL:n suomenkielinen verkkosivusto. Viitattu 20.6.2018.
  6. a b c d Hannula, Matti: 45 Jokeria pakan päältä, s. 78. Helsinki: Print Line Helsinki Oy, 2012. ISBN 978-952-93-1225-2.
  7. Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilutieto 11, 1990, s. 58. Sporti Kustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-10-9.
  8. a b c d e f g h i j k l m Sihvonen, Varpu: Jari Kurrin taival raakileesta NHL-legendaksi nhl.com/fi. 17.6.2017. NHL:n suomenkielinen verkkosivusto. Viitattu 21.6.2018.
  9. a b c Isotalo, Ilari: Wayne Gretzky ylistää Jari Kurrin upeaa NHL-uraa: ”Ei puhunut lainkaan englantia – kemia löytyi heti” leijonat.fi. 4.2.2017. Suomen jääkiekkomaajoukkueen sivusto. Viitattu 21.6.2018.
  10. Puoli Kaupunkia 10/2006: Mr. Hockey
  11. Suomalaistähdet dominoivat NHL:n tilastoja – tämä lista on historiallista luettavaa Ilta-Sanomat. 25.11.2018. Viitattu 25.11.2018.
  12. 1980 NHL Entry Draft – Jari Kurri hockeydraftcentral.com. Viitattu 8.8.2009. (englanniksi)
  13. a b c d e f g h Mennander & Porttila & Saari, 1995
  14. a b This Date In Flyers History...May 30 nhl.com/flyers. 30.5.2005. Philadelphia Flyers. Viitattu 21.6.2018. (englanniksi)
  15. a b Legends of Hockey – The Legends – Honoured Player – Kurri, Jari – Statistics, Awards & Career
  16. a b c d Seppälä, Tommi: Kunniaa saanut Jari Kurri nyky-NHL:stä: Paluu "kasarille" yle.fi. 29.1.2017. Yleisradio. Viitattu 21.6.2018.
  17. Klassikkohetki: NHL-lakko toi tähdet Suomeen liiga.fi. 9.7.2015. Jääkiekon SM-liiga. Viitattu 21.6.2018.
  18. a b c Jari Kurri jokerit.com. Jokerit. Viitattu 21.6.2018.
  19. a b c Suomen jääkiekkomuseo: Pelipaitanäyttely, NHL-paidat / Anaheim Mighty Ducks, Jari Kurri 1996–97 vapriikki.fi. Suomen jääkiekkomuseo. Viitattu 21.6.2018.
  20. Jari Kurri Stats and News nhl.com. NHL. Viitattu 20.6.2018. (englanniksi)
  21. Jari Kurri – Teemu Selänne 9–9 – Tässä vuoden parhaat kautta aikojen! 15.1.2013. leijonat.fi. Viitattu 9.5.2013.
  22. Jari Kurria kunnioitetaan erikoisnäyttelyllä – "Jäänmurtaja" 21.2.2013. leijonat.fi. Viitattu 9.5.2013.
  23. Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilutieto 11, 1990, s. 51. Jyväskylä: Sporti Kustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-10-9.
  24. Lindfors, Jukka: Milanon raskas rankkarihäviö 1994 28.4.2009. Yleisradion Elävä arkisto. Viitattu 9.5.2013.
  25. Jari Kurri 17-dokumentti
  26. Jari Kurri 17-dokumentti
  27. IS: Jari Kurri on Jokerien general manager
  28. Kurri sarjan hallitukseen
  29. Vanessa ja Jari Kurrin lapselle erikoinen nimi, MTV 26.09.2012
  30. http://www.mtv.fi/viihde/muut/artikkeli/viisikymmentavuotias-jari-kurri-herkistyi-lapset-ovat-suurin-saavutukseni/2997078
  31. Sami Lepistö

Kirjallisuutta

  • Hannu Miettinen: Jari Kurri : ammattilainen, Lehtimiehet, 1984 ISBN 951-95533-3-9
  • Ari Mennander, Jim Matheson: Jari Kurri 17, Helsinki : Kurri Production, 2001 ISBN 951-98557-4-2 (englanniksi)

Aiheesta muualla

Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Jari Kurri.
Edeltäjä:
President’s Trophyn voittaja
1994
Seuraaja:
Timo Jutila
Edeltäjä:
Mike Bossy
Lady Byng Memorial Trophyn voittaja
1985
Seuraaja:
Mike Bossy
Edeltäjä:
Wayne Gretzky
NHL:n maalipörssin voittaja
1986
Seuraaja:
Wayne Gretzky