Ian Laperrière

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ian Laperrière
IanLaperriere.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 19. tammikuuta 1974 (ikä 45)
Montreal, Québec, Kanada
Kansalaisuus  Kanada
Jääkiekkoilija
Lempinimi Lappy
2. kansalaisuus  Yhdysvallat
Pelipaikka Oikea laitahyökkääjä
Maila Vasen
Pituus 185 cm
Paino 91 kg
Pelaajaura
Pääsarjaura 1993–2010
Seurat St. Louis Blues
New York Rangers
Los Angeles Kings
Colorado Avalanche
Philadelphia Flyers
NHL-varaus 158. varaus, 1992
St. Louis Blues

Ian Laperrière (s. 19. tammikuuta 1974 Montreal, Quebec, Kanada) on uransa päättänyt kanadalainen jääkiekkoilija, joka pelasi NHL:ssä 1 083 peliä kuudentoista kauden aikana. Kaudet 2010–11 ja 2011–12 hän jätti väliin aivotärähdyksen jälkioireiden vuoksi. Laperrière tunnettiin urallaan erityisesti periksiantamattomasta ja taisteluntahtoisesta luonteestaan.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laperrière aloitti jääkiekkouransa QMJHL:ssä Drummondville Voltigeursin riveissä, pelaten seurassa vuosina 1990–1993. Viimeisellä kokonaisella kaudellaan Voltigeursissa (kausi 1992–93) Laperrière teki 60 pelissä 140 pistettä jäähyminuuttien ollessa 188. Tasaisen suorittamisen ansiosta Laperrière valittiin QMJHL:n tähdistöotteluun.

St. Louis Blues varasi Laperrièren NHL:n vuoden 1992 varaustilaisuudessa seitsemännellä kierroksella numerolla 158 ja hän teki debyyttinsä joukkueessa 3. maaliskuuta 1994. Tasaisesta pelaamisesta huolimatta Laperrière vietti suurimman osan kausista 1994–95 ja 1995–96 St. Louis Bluesin eri farmijoukkueissa.

8. joulukuuta 1995 St. Louis Blues myi Laperrièren New York Rangersille Stéphane Matteausta.

Rangers-ura ei kuitenkaan kestänyt pitkään newyorkilaisseuran myydessä Laperrièren 14. maaliskuuta 1996 Los Angeles Kingsiin neljännen kierroksen varausoikeudesta yhdessä Ray Ferraron, Mattias Norströmin ja Nathan LaFayetten kanssa (kaupassa Rangers sai Jari Kurrin, Marty McSorleyn ja Shane Churlan). Laperrière pelasi Kingsien riveissä uransa seuraavat kahdeksan vuotta, jonka jälkeen kesällä 2004 hän siirtyi vapaana pelaajana Colorado Avalancheen.

Siirto Avalancheen oli menestys, sillä ensimmäisenä kautenaan 2005–06 Laperrière teki oman henkilökohtaisen piste-ennätyksensä ja tuli pian Avalanche-kannattajien tietoisuuteen pelottomalla ja kovalla pelityylillään. Hän myös saavutti henkilökohtaisia rajapyykkejä neljän kauden aikana coloradolaisseuraa edustaessaan – 29. lokakuuta 2006 Laperrière rikkoi sadan maalin rajan NHL:ssä ja 11. huhtikuuta 2009 hän pelasi uransa 1000. NHL-pelin.

Kauden 2008–09 jälkeen Laperrière ei saanut neuvoteltua mieleistä sopimusta Avalanchen kanssa, joten 1. heinäkuuta 2009 Laperrière liittyi kolmen vuoden sopimuksella Philadelphia Flyersiin vapaana pelaajana.

27. marraskuuta 2009 Buffalo Sabresia vastaan Laperrière sai osuman kiekosta kasvoihinsa ensimmäisessä erässä. Toisessa erässä Laperrièrelle laitettiin hänen omien sanojensa mukaan 50–100 tikkiä, jonka jälkeen hän palasi takaisin kolmanteen erään. Tapauksen vuoksi hän menetti seitsemän hammasta.

Pudotuspeleissä 22. huhtikuuta 2010 New Jersey Devilsiä vastaan Laperrière sai osuman kiekosta, josta hänelle aiheutui silmävamma sekä lievä aivotärähdys. Hän kuitenkin palasi pudotuspelien konferenssifinaaleihin neljänteen peliin Montreal Canadiensia vastaan.

Syyskuussa 2010 harjoitusleirillä ollessaan Laperrièrelle ilmestyi aivotärähdyksen jälkioireita ja kahden kasvoihin osuneen kiekon jäljiltä hänelle oli jäänyt hermovaurioita silmiin. Syyskuun loppupuolella Flyers ilmoitti Laperrièren jättävän kauden 2010–11 väliin oireiden takia. Joulukuun 2010 aikana Flyers siirsi Laperrièren pois loukkaantuneiden listalta pitkäaikaisiin loukkaantuneisiin vapauttaakseen palkkakattoaan. Alkuvuodesta Laperrièren oireet eivät olleet vieläkään lieventyneet ja lääkäreiden suosituksista huolimatta hän ei lopettanut uraansa.

Vaikka Laperrière ei pelannut peliäkään vuoden 2010 Stanley Cup -finaalien jälkeen, hän jatkoi jään ulkopuolella toimien mentorina organisaation nuoremmille pelaajille. Toimintansa vuoksi Laperrièrelle myönnettiin Bill Masterton Memorial Trophy hänen omistautumisestaan jääkiekolle.

Ian Laperrière lopetti uransa virallisesti 12. kesäkuuta 2012. Hän suunnittelee jäävänsä Flyersin organisaatioon auttamaan nuorempia pelaajia ja toivoo ottavansa virallisen valmennusroolin tulevaisuudessa.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laperrière on naimisissa ja hänellä on kaksi poikaa – vuonna 2002 syntynyt Tristan ja vuonna 2004 syntynyt Zachary.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän näytteli Montreal Canadiensin pelaajaa Bernie Geoffrionia vuonna 2005 ilmestyneessä elokuvassa "The Rocket", joka perustuu entisen jääkiekkoilijan Maurice Richardin elämään.

Uratilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Runkosarja   Pudotuspelit
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM
1990–91 Drummondville Voltigeurs QMJHL 65 19 29 48 117 14 2 9 11 48
1991–92 Drummondville Voltigeurs QMJHL 70 28 49 77 160
1992–93 Drummondville Voltigeurs QMJHL 60 44 96 140 188
1993–94 Drummondville Voltigeurs QMJHL 62 41 72 113 150
1993–94 St. Louis Blues NHL 1 0 0 0 0
1993–94 Peoria Rivermen IHL 5 1 3 4 2
1994–95 Peoria Rivermen IHL 51 16 32 48 111
1994–95 St. Louis Blues NHL 37 13 14 27 85 7 0 4 4 21
1995–96 Worcester IceCats AHL 3 2 1 3 22
1995–96 St. Louis Blues NHL 33 3 6 9 87
1995–96 New York Rangers NHL 28 1 2 3 53
1995–96 Los Angeles Kings NHL 10 2 3 5 15
1996–97 Los Angeles Kings NHL 62 8 15 23 102
1997–98 Los Angeles Kings NHL 77 6 15 21 131 4 1 0 1 6
1998–99 Los Angeles Kings NHL 72 3 10 13 138
1999–00 Los Angeles Kings NHL 79 9 13 22 185 4 0 0 0 2
2000–01 Los Angeles Kings NHL 79 8 10 18 141 13 1 2 3 12
2001–02 Los Angeles Kings NHL 81 8 14 22 125 7 0 1 1 9
2002–03 Los Angeles Kings NHL 73 7 12 19 122
2003–04 Los Angeles Kings NHL 62 10 12 22 58
2005–06 Colorado Avalanche NHL 82 21 24 45 116 9 0 1 1 27
2006–07 Colorado Avalanche NHL 81 8 21 29 133
2007–08 Colorado Avalanche NHL 70 4 15 19 140 10 1 1 2 19
2008–09 Colorado Avalanche NHL 74 7 12 19 163
2009–10 Philadelphia Flyers NHL 82 3 17 20 162 13 0 1 1 6
NHL yhteensä 1 083 121 215 336 1 956 67 3 10 13 102

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
José Théodore
Bill Masterton Memorial Trophyn voittaja
2011
Seuraaja:
Max Pacioretty