Vuosaaren Viikingit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vuosaaren Viikingit ry on helsinkiläinen vuonna 1965 perustettu urheiluseura. Sen kotipaikkana toimii Vuosaari. Seuran ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Antero Viherkenttä. Seuran lajeina ovat olleet muiden muassa hiihto, yleisurheilu, judo, aerobic, lentopallo, jalkapallo, jääkiekko ja salibandy.

Nykyään seura koostuu kahdesta jaoksesta, jotka ovat lentopallo ja budo. Budojaos sisältää judon (vuodet 1974–2017), aikidon (vuodesta 1980), iaidon (vuodesta 1987), kobudon (vuodesta 1995) ja kehonhuollon (vuodesta 2010).

Budojaos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosaaren Judoviikingit perustettiin vuonna 1974. Seuran ensimmäinen sali sijaitsi kellarissa Isonvillasaarentiellä. Tatamin koko oli ensiksi 3×5 metriä ja myöhemmin viereen saatiin samankokoinen alue lisää. Seuran seuraava sali oli Satamasaarentie 2D:n kellarissa, jonne siirryttiin vuonna 1977. Sali oli isompi ja korkeampi kuin edellinen. Vuonna 1980 seura siirtyi Vuosaaren urheilutalolle. Ensimmäiset seitsemän vuotta harjoiteltiin urheilutalon näyttämöllä, josta vuonna 1987 siirryttiin nykyiseen alakerran tilaan. Lajimäärän kasvettua vuosien kuluessa vaihdettiin jaoston nimeksi Budoviikingit vuonna 1992.

Judo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Judossa oli vuosien aikana paljon vastuunkantajia. 1970-luvulla alkeiskursseja vetivät muun muassa Erkki Ranta, Raimo Siponen, Risto Jaatinen ja Mikko Kanerva. Muita aktiiveja olivat ainakin Erkki ja Airi Nupponen, Tommi ja Tero Raij, Jari Lahtinen ja Jorma Hintikka. Hannu Muuronen valmensi 1970-luvun lopulla kisaporukkaa, jolloin saavutettiin hyviä tuloksia. Kilpailijoihin kuuluivat muun muassa Harri Ojala (3 nuorten SM-kultaa vuosina 1976-1978 sekä nuorten EM-edustus) ja Mikko Kanerva (nuorten SM-kulta 1978). Seuralla oli myös miesten joukkue kolmos- tai nelosdivarissa. Seura pärjäsi hyvin, vaikka joukkue olikin pieni. Judotoiminta seurassa lopetettiin syyskuussa 2017.

Aikido[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikidotoiminta seurassa alkoi huhtikuussa 1980 Hannu Strömmerin (Aikikai aikido 3.dan suoritettu 3.4.1983) ohjaamalla peruskurssilla Satamasaarentien dojolla. Assistenttina hänellä toimi peruskurssilla Jukka Helminen, joka on vuodesta 1987 lähtien toiminut seuran aikidon pääopettajana. Jukka Helmiselle myönnettiin tammikuussa 2019 aikido 7.dan arvo. Strömmer ja Helminen olivat molemmat Ruotsissa asuvan japanilaisen Toshikazu Ichimura -sensein (Aikikai aikido shihan 6.dan, iaido renshi 6.dan) aikido ja iaido oppilaita aina vuoden 1986 loppuun asti. Tuolloin Ichimura-sensei lopetti budon ja palasi takaisin Japaniin. Seurassa suoritettiin ensimmäinen kyu-graduointi 9. kesäkuuta 1980, jolloin 6.kyu arvon suoritti seitsemän henkilöä.

Vuodesta 1987 seurassa siirryttiin seuraamaan Kobayashi dojon opettajia, tärkeimpinä Yasuo Kobayashi -sensei (Aikikai aikido shihan 8.dan) ja Kazuo Igarashi -sensei (Aikikai aikido shihan 8.dan). Seuran aikido onkin vahvasti yhteydessä Japaniin ja monet seuran nykyiset tai entiset jäsenet ovat monien vuosien mittaan käyneet Japanissa harjoittelemassa Kobayashi- tai Igarashi-dojoilla. Kobayashi- ja Igarashi-senseit ovat myös vierailleet useita kertoja ohjaamassa harjoituksia seurassa Suomen vierailujen yhteydessä. Seura järjesti myös vuosien 2018 ja 2019 pääsiäisleirit, joissa ohjaajana toimi Igarashi-sensei. Vuoden 2018 leiri oli samalla juhlaleiri hänen 40 vuoden työlleen Suomessa (1978 ensimmäinen vierailu). Seura on myös mukana järjestämässä aikidoleirejä vuodesta 2016, joissa opettaja tulee Aikikai Hombu dojolta. Hän on doshu Moriteru Ueshiban valitsema nuoren polven opettaja Yuji Oyama -sensei (Aikikai shihan 6.dan). Nämä harjoitusleirit on pidetty Tampereella.

Iaido[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuran iaidotoiminta käynnistettiin virallisesti 1987, mutta epävirallisesti iaidoa oli jo harjoiteltu aika ajoin seurassa. Seura oli jopa järjestänyt Suomen ensimmäisen iaidoleirin vuonna 1982 Vuosaaren urheilutalolla. Leirin ohjasi Pertti Lehväslaiho. Seuran iaidotoiminnan pääopettajana on toiminut alusta alkaen Jukka Helminen. Ichimura-sensei (iaido renshi 6.dan) opetti Suomessa käydessään muun muassa seuraavia iaidotyylejä: Muso Shinden ryu, ZNKR iaido ("seitei iaido") ja Keishicho ryu iaido aina vuoteen 1986 asti, jolloin hän palasi Japaniin. Ennen Japaniin paluutaan hän järjesti Suomeen uuden opettajan Muso Shinden ryu iaidoon. Hän oli Shigeru Takada -sensei iaido hanshi 10.dan (v. 1986 kun hän tuli ensimmäiselle opetusmatkalleen - sillä reissulla Ruotsiin, hän oli arvoltaan kyoshi 8.dan). Toinen matka suuntautui Suomeen ja seura oli päävastuussa paikallisesti sen järjestämisestä. Leiri järjestettiin 1988 osin Vuosaaren urheilutalolla.

Seurassa ensimmäinen virallisesti harjoiteltava iaido tyylisuunta oli Muso Shinden ryu, jota harjoiteltiin vuosina 1987-2007.

Nykyisin seurassa harjoitellaan niin sanottua seitei iaidoa, joka on Japanin Kendoliiton oma iaidosarja (ZNKR iaido). Sen harjoittelu aloitettiin 2007, mutta aikidon harjoittelijat olivat satunnaisesti tehneet sitä jo vuosien 1980–1985 välillä. Seuran jäsenet osallistuvat myös toisinaan iaidon SM kilpailuihin (ZNKR iaido). Seuran seitei-iaidon edistymiseen on vuosien mittaan vaikuttaneet useat eri opettajat, mutta viimeisimpänä ja tärkeimpänä on ollut Fumitaka Katsuse -sensei ZNKR iaido kyoshi 8.dan.

Kobudo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraan otettiin 1995 lajivalikkoon japanilainen kobudotyyli, Taura Muso ryu kobudo, joka on niin sanottu sogo bujutsu eli kattaa sekä aseettoman (jujutsu, hojojutsu) että aseellisen (jojutsu, bojutsu, sojutsu, tachigamajutsu, kenjutsu) taistelutaidon. Lajia harjoiteltiin seurassa vuodesta 1995 elokuuhun 2010. Lajissa seuran pääopettajana toimi Jukka Helminen (chudenmenkyo).

Joulukuussa 2006 seura järjesti Suomen ensimmäisen Suio-ryu iaikenpo harjoitusleirin ja lajia on harjoiteltu siitä lähtien sekä Suomessa että seurassa. Tuon jälkeen seura on vuosittain järjestänyt ulkomaisten lajin opettajien harjoitusleirejä sekä vierailuita. Tärkeimpinä Suio ryu iaikenpon päämiehen 15.soke Yoshimitsu Katsusen vierailut Suomeen vuosina 2014, 2015, 2016, 2017 ja 2019.

Suiō-ryū iaikenpō on myös niin kutsuttu sogo bujutsu sisältäen muun muassa osiot iaijutsu, kenjutsu, jojutsu ja naginatajutsu. Lajin nykyinen päämies, 15.soke Yoshimitsu Kagehiro Katsuse-sensei antoi seuran pääopettajalle Jukka Helmiselle 2012 luvan opettaa omia oppilaitaan sekä ottaa seuraan uusia oppilaita. Samalla seura siirtyi harjoittelemaan suoraan lajin päämiehen alaisuuteen. Vuonna 2013 ensimmäisellä Suomen vierailullaan lajin päämies Yoshimitsu Katsuse -sensei muodosti Suiō-ryūn Suomen shibun ("haarakonttori") nimeten kolme vastuuhenkilöä. Seuran pääopettaja Jukka Helminen oli yksi näistä. Samalla hän teki seuralle kalligrafian, jolla hän vahvisti seuran dojon olevan lajin virallinen harjoituspaikka.

Seuran pääopettaja Jukka Helminen on pääkaupunkiseudulla ainut, jolla on opetus- ja esitysoikeus lajiin ja Budoviikingit on täten pääkaupunkiseudulla ainoa seura, jossa lajissa voi saada opetusta.

Kehonhuolto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehonhuoltoharjoituksilla on budojaoksessa historiallisesti vakaa pohja. Ichimura-sensei usein käytti aikanaan aikido harjoitusleirien ohessa jotain kehonhuolollisia toimenpiteitä, kuten shiatsuhierontaa. Se loi pohjan kyseisten kaltaisten harjoitusten käytölle. Vuodesta 2010 alkaen kehonhuollolle on ollut oma viikkoharjoituksensa, mutta sitä ennen niitä on jo käytetty satunnaisesti harjoitusten yhteydessä tai omina erikoisharjoituksinaan. Kautta vuosien budojaoksessa on kehonhuollossa tehty muun muassa seuraavia: shiatsu, rakken-ho, makko-ho, nishi-shiki, mekostenon, taojooga, meriadiaanivenytykset (kei-raku-cho-sei), qi gong ja do-in. Kehonhuoltoharjoitusten pääohjaajana on toiminut alusta lähtien Jukka Helminen.

Yleisurheilujaos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurassa oli 1960- ja 1970-lukujen taitteessa yleisurheilujaos. Jaos oli seuran alkuperäisiä urheilujaoksia. Tunnetuimmat urheilijat siinä olivat 5 000 metrin ja 10 000 metrin juoksija Mikko Alaleppilampi ja kuulantyöntäjä Heimo Polvi.

Jalkapallojaos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurassa toimi jalkapallojaos vuosina 1965–1997.

Seuran joukkue pelasi vuoteen 1972 asti 5. tai 6. divisioonassa ja 4. divisioonassa vuodet 1973–1983. Vuonna 1983 joukkue pelasi 3. divisioonassa ja kaudet 1985–1992 jälleen 4. divisioonassa. Kaudet 1993–1995 joukkue pelasi 3. divisioonassa ja 2. divisioonassa vuoden 1996. Vuonna 1997 joukkue pelasi taas 3. divisioonassa.

Kauden 1997 jälkeen jalkapallo-osasto erkani emäseurasta omaksi seurakseen nimellä FC Viikingit.

Jääkiekkojaos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurassa toimi jääkiekkojaos vuosina 1970-1997.

Salibandyjaos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salibandy oli seuran menestyslaji. Miesten joukkue voitti salibandyn Suomen mestaruuden vuonna 1998. Vuonna 2000 seuran salibandyjaos kuitenkin fuusioitui SalibandySeura Vuosaaren kanssa Salibandyseura Viikingeiksi (SSV). 24. maaliskuuta 2016 SSV ja Erä ilmoittivat fuusioituvansa keskenään. Seuran nimeksi tuli EräViikingit.

Seuran jäsenyydet ja sidonnaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seura on jäsen seuraavissa organisaatioissa: Suomen Lentopalloliitto ry, Suomen Aikidoliitto ry, Suomen Kendosurojen Keskusliitto ry sekä Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry.

Seura on vahvassa suhteessa aikidossa Igarashi dojoon Japanissa Hashimotossa sekä Suio ryu iaikenpossa Hekiunkan dojoon Shizuokassa Japanissa.

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salibandy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen mestari 1998
  • SM-hopeaa 1993 ja 1997
  • SM-pronssia 1994, 1996 ja 1999
  • Suomen Cupin voitto 1991, 1993 ja 1998
  • Suomen Cupin hopeaa 1999

Iaido[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mudansha sarja: SM yksilö 2011 Fighting Spirit palkinto
  • Mudansha sarja: SM yksilö kulta ja pronssi 2012
  • Yudansha sarja: SM yksilö pronssi 2013
  • Iaido shodan-nidan sarja: Nordic Iaido Open Norjassa (Notodden) yksilö pronssi 2014
  • Iaido 1. kyu/Shodan sarja: SM yksilö pronssi 2014
  • Mudansha sarja: SM yksilö pronssi 2015
  • Yudansha sarja: SM yksilö 2017 Fighting Spirit palkinto

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]