Qigong

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tohtori Hu Yuen Xian esittelemässä qigongia.

Qìgong (氣功; yksinkert. 气功, pinyin: qìgōng; Wade-Giles: ch'i kung) on kiinalainen oppi ruumiin qin eli energian ylläpidosta, vahvistamisesta ja elvyttämisestä ruumiillisen liikunnan ja henkisten harjoitusten avulla. Päämääränä on "terve sielu terveessä ruumiissa".

Oppisuunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Qigong sisältää viisi oppisuuntaa:

Kaikki qigongin oppisuunnat sisältävät sekä ulkoisia (外功 wàigōng) että sisäisiä (内功 nèigōng) harjoituksia.

Waigong[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Waigong eli ulkoinen harjoitus on fyysisten liikkeiden suorittamista ja niiden koordinointia hengityksen kanssa. Huomiota kiinnitetään tapaan, jolla qin kulkua pitkin meridiaaneja vahvistetaan. Tunnetuimpia qigongin lännessä harjoitettuja muotoja ovat wushu-qigongin laji taijiquan sekä gongfu (kungfu), joka todellisuudessa on vain länsimaisten omaksuma nimitys wushulle.

Neigong[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neigongin eli sisäisen harjoituksen tarkoituksena on hengitysharjoitusten ja mielen keskittymisen avulla tehostaa qi-virtojen kulkua kehossa. Harjoitukset ovat meditatiivisia. Neigongin kolme perusosaa ovat:

  • Keho: asento ja hengitys
  • Suu: mantran lausuminen
  • Mieli: qi seuraa ajatusta eli ajatuksen avulla johdetaan energiaa haluttuja polkuja pitkin eri puolille kehoa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.