Viisi oppia

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Viisi oppia muodostavat kiinalaisessa kulttuurissa ammattiryhmän, joka perustuu kiinalaisen kosmologian periaatteisiin. Viisi oppia ovat shan (山 shān, vuori), yi (醫 yī, lääkintä), ming (命 mìng, kohtalo), bu (卜 bǔ, ennustaminen) ja xiang (相 xiāng, ulkonäkö).

Shan kattaa henkisen opiskelun ja harjoitukset. Ennen vanhaan ihmiset ryhtyivät vuorilla asuviksi erakoiksi harjoitellakseen yksin, eristyksissä ulkomaailmasta.

Ensimmäisessä vaiheessa opiskellaan yleensä daolaisten kirjoja (esimerkiksi Laozi ja Zhuangzi). Seuraavan askelen muodostavat fyysiset ja hengitysharjoitukset (qigong, wushu). Kolmas vaihe on talismaanien laatiminen, pyhien sanojen (mantrojen) ja tekstien lausuminen sekä pitkäikäisyyttä tuovien alkemististen pillereiden käyttö.

Yi on lääketieteellisten menetelmien harjoitus. Siihen sisältyy yrttien, moksibustion ja akupunktion käyttö.

Ming on henkilön syntymäaikaan perustuva kohtalon tutkiminen. Siihen sisältyy viiden tähden astrologia, qizheng siyu, ziping bazi (4 pilarin astrologia) ja ziweidoushu.

Bu tarkoittaa kommunikointia taivaan kanssa, jotta saataisiin kuva tulevaisuuden tapahtumista. Tärkeimmät ennusmenetelmät ovat yijing, meihua, najia yigua sekä kolme oppisuuntaa. Yksi fengshuin esimuoto oli buzhai - talon arviointi ennustamalla.

Xiang käsittää kasvojen lukemisen, käsien lukemisen, luiden tunnustelun, fengshuin ja astronomian.

Kaikki viisi oppia liittyvät toisiinsa. Yleensä ihminen erikoistuu yhteen niistä, mutta hänen oletetaan hallitsevan ainakin alkeita muista.

Kun länsimainen tieteellinen näkemys haastoi perinteisen kiinalaisen maailmankatsomuksen, kiinalaiset pyrkivät määrittelemään viiden opin edustamien käytäntöjen kokonaisuutta tavalla, joka luonnehtii sekä niiden keskeistä ajatusta että tapaa, jolla ne eroavat länsimaisesta aineeseen keskittyvästä tutkimuksesta ja käytännöstä. 1900-luvulla luotiin termi "elämän oppi". [1] 2000-luvulla jotkut kiinalaiset ovat alkaneet käyttää termiä "qiologia" eli oppi qistä. Tällöin viisi oppia jaetaan kolmeen ryhmään kiinalaisen kolmen aarteen (sancai) mukaan:

  • Taivas kattaa mingin ja bun.
  • Maa kattaa xiangin
  • Ihminen käyttää shaniä ja yitä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Yang Qiyuan: "Chinese Yuanbao Qigong", New World Press, Beijng, China, 1998