Moksibustio
Moksibustio eli moksaus (kiin.: 灸; pinyin: jiǔ) on perinteinen kiinalainen hoitomuoto, jossa veren ja qi-energian virtausta ihmiskehossa pyritään edistämään akupisteitä lämmittämällä. Tarkoituksena on lievittää potilaan kipuja ja särkyjä. Menetelmän nimi on peräisin siihen käytetyn kuivatun pujon nimestä (engl. moxa ja jap. もぐさ, mogusa). Joskus moksausta käytetään hoito- tai anestesiakeinona yhdessä akupunktion kanssa. Kiinasta menetelmä on levinnyt muihinkin Aasian maihin.[1]
Useat varhaiset tekstit pitävät akupunktiota ja moksibustiota hyvin suuressa arvossa.lähde? Länsimaalainen lääketiede ei ole löytänyt menetelmää tukevia fysiologisia perusteita, joskin sen uskotaan vaikuttavan autonomiseen hermostoon.[1]
Menetelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suorassa moksauksessa kuivattua pujoa poltetaan suoraan iholla, ihon päälle asetetun inkivääri- tai valkosipuliviipaleen tai suolapedin[2] päällä. Suoraan ihon päällä poltettuna pujo otetaan pois ennen ihon palamista. Pujo voidaan myös polttaa akupunktioneulan päässä, jolloin lämpö siirtyy iholle neulan kautta.[1] Epäsuora moksaus on yleisemmin käytetty menetelmä. Siinä moksibustion tekijä pitelee lähellä potilaan ihoa palavaa moksasikaria.[2] Moksasikari palaa 4–5 minuutin ajan. Akupisteen lämmityksen lisäksi moksibustion vaikutus perustuu jangin vahvistamiseen ja kylmästä johtuvien salpautumien avaamiseenlähde?. Moksibustiota käytetään tavallisesti suurten verisuonien, silmien ja korvien alueella, koska niihin ei suositella akupunktiota. Ennen vanhaan potilaan iho paloi hoidon aikana jopa rakkuloille asti, mutta nykyään akupisteitä on tapana vain lämmittää. Perinteinen kiinalainen lääketiede korostaa potilaan asennon merkitystä moksibustion onnistumisen kannalta.[1]
Mahdolliset haitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
On joitain haittavaikutuksia, joita potilas saattaa saada moksibustiosta. Huolimaton moksaus voi aiheuttaa ihon palamista. Toisaalta savu ja käytetty pujo voi joissain potilaissa aiheuttaa myrkytysreaktioita, pahoinvointia tai yskimistä. Iholle voi muodostua tummia jälkiä tai pahimmillaan tyvisolusyöpä.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Moxibustion www.britannica.com. Viitattu 23.1.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c What Is Moxibustion? WebMD. Viitattu 23.1.2024. (englanniksi)