Aikido Suomessa

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuvassa Nikyo omote -käsilukko jossa hallitaan uken koko käsivarsi (ranne, kyynärpää ja olkanivel)

Aikido (jap. 合気道, Aikidō) on moderni japanilainen budolaji, jonka kehitti Morihei Ueshiba (jap. 植芝盛平) (jota kutsutaan nimellä O-sensei eli "suuri opettaja") 1900-luvun alkupuolella. Teknisesti aikido on Daito-ryu-aikijujutsusta perittyihin heittoihin ja nivellukkoihin perustuva taistelulaji, johon on yhdistetty miekkatekniikkaa kenjutsusta. Aikidossa ei keskitytä niinkään lyönteihin ja potkuihin, vaan siinä harjoitellaan pääasiassa vastustajan voiman ja sen liikeradan ohjaamista rentouden ja mahdollisimman vähäisen voimankäytön keinoin. O-sensei painotti opetuksessaan lajin henkisiä puolia ja pyrkimystä rauhaan - harjoittelussa tämä näkyy tekniikoiden pehmeydessä ja pyöreydessä. Aikidossa vastustajaa ei myöskään pyritä vahingoittamaan.

Aikidon alku Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikidon harjoittelu Suomessa alkoi vuonna 1970, jolloin Toshikazu Ichimura tuli esittelemään aikidoa Suomeen. Ensimmäinen alkeiskurssi järjestettiin Meido-Kanissa, jossa alkoivat ensimmäisenä myös säännölliset harjoitukset.[1] Aikidon harrastajia on nykyään noin 3 000, joista noin kolmasosa on naisia. Mustan vyön suorittaneita harrastajia on yli 400. Aikidoliittoon rekisteröityneitä seuroja on 73 (v. 2013).[2]

Suomessa harjoiteltavat aikidotyylit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa suurin osa aikidosta on Aikikai-tyyliä, joka on ”alkuperäinen” aikidotyyli. Myös ki-aikidoa harrastetaan jonkin verran.

Edistyneimmät aikidokat Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korkein suomalaisen saavuttama vyöarvo aikidossa tällä hetkellä on 7. dan, joka on myönnetty neljälle henkilölle: Juhani Laisille 2014, Börje Lindenille (asuu nykyisin Ruotsissa) 2017, Jukka Helmiselle 2019 ja Harri Rautilalle 2019. 6. dan on myönnetty 16 aikidokalle[3]: Remi Delcos, Tom Granström, Jarmo Halttunen, Matti Joensuu (asuu nykyään Itävallassa), Timo Kiviharju, Markku Kuusinen, Pertti Lehväslaiho, Jukka Luoma, Tiina Manderbacka, Risto Räty, Miranda Saarentaus, Petteri Silenius, Kari Stadius, Kari Tamminen, Rainer Varis ja Harri-Pekka Virkki. Viidelle suomalaiselle aikidokalle on myönnetty shihanin arvonimi: Juhani Laisille vuonna 2010, Petteri Sileniukselle 2013, Jukka Helmiselle 2014, Harri Rautilalle 2019 ja Miranda Saarentaukselle 2019.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mäkeläinen Vesa, päätoim.: Aikido 20 vuotta Suomessa. Suomen aikidoliitto, Helsinki, 1990.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aikidon suomalainen alkutaival. Aikido 2/2000, 8-13.
  2. Suomen Aikidoliiton jäsenseurat aikidoliitto.fi. Viitattu 20.1.2013.
  3. tilanne 12.1.2014
  4. 1.4.2013 Shihan Petteri Silenius www.turkuaikikai.fi. Viitattu 4.4.2013. http://www.aikidoliitto.fi/uutiset/330-23-1-jukka-helmiselle-shihan-arvo. Viitattu 28.1.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aikido.