Ero sivun ”Suomen hallinto” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
15 merkkiä poistettu ,  4 vuotta sitten
p
kh + w
p (kh + w)
{{LAE}}
{{Suomen politiikka}}
'''Suomen hallinto''' perustuu [[Suomi|Suomen]] valtiomuotoon [[tasavalta]]an. Se koostuu valtion ylimmistä toimielimistä, valtion hallintojärjestelmästä, kuntien itsehallinnosta, riippumattomasta tuomioistuinlaitoksesta, muusta itsehallinnosta ja välillisestä valtionhallinnosta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/index.html | Nimeke = Valtio ja kunnat | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Suomi.fi | Viitattu = 3.4.2016 }}</ref>
'''Suomen hallinto''' perustuu [[Suomi|Suomen]] valtiomuotoon [[tasavalta]]an.
 
Se koostuu valtion ylimmistä toimielimistä, valtion hallintojärjestelmästä, kuntien itsehallinnosta, riippumattomasta tuomioistuinlaitoksesta, muusta itsehallinnosta ja välillisestä valtionhallinnosta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/index.html | Nimeke = Valtio ja kunnat | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Suomi.fi | Viitattu = 3.4.2016 }}</ref>
 
[[Hallinto|Hallinnon]] hoitajat jakautuvat työsuhteessa oleviin nimitettyihin viranhaltijoihin sekä vaaleilla valittuihin ja valtuutettuihin edustajiin.
Pääministerin johtama valtioneuvosto käyttää yhdessä tasavallan presidentin kanssa hallitusvaltaa (toimeenpanovaltaa) eli huolehtii hallinnon toteuttamisesta. Valtioneuvostoon kuuluu myös noin tusina muita ministereitä ja [[oikeuskansleri]]. Valtioneuvosto ja tasavallan presidentti muodostavat yhdessä hallituksen, mutta yleensä arkikielessä pelkkää valtioneuvostoa kutsutaan ''Suomen hallitukseksi''. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä.<ref name="PL"/>
 
Hallitus on vastuuvelvollinen [[eduskunta|eduskunnalle]]. [[Suomen perustuslaki|Perustuslain]] mukaisesti korkeinta valtaa Suomessa käyttävä, kansan [[Eduskuntavaalit|eduskuntavaaleissa]] valitsema eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin.<ref name="PL"/>
 
== Valtion hallintojärjestelmä ==
[[Tiedosto:Aluehallintovirastot.2010.svg|thumb|Suomen [[aluehallintovirasto]]jen toimialueet.]]
 
Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu kuuteen [[aluehallintovirasto]]on sekäja Ahvenanmaan itsehallinnolliseen maakuntaan. Aluehallintovirastoa johtaa ylijohtaja. Aluehallintovirastojen yleishallinnollinen ohjaus kuuluu valtiovarainministeriölle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090896 | Nimeke = Laki aluehallintovirastoista | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Finlex | Viitattu = 13.8.2015 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090906 | Nimeke = Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastoista | Tekijä = | Ajankohta = 2009 | Julkaisija = Finlex | Viitattu = 13.8.2015 }}</ref>
 
* [[Etelä-Suomen aluehallintovirasto]]
 
=== Aluehallinnon historia===
Ennen vuotta 2010 oli käytössä [[lääninhallitus]]. Lääninhallinnossa ei ollut vaaleilla valittuja edustajia vaan presidentti nimitti [[lääninhallitus|lääninhallituksen]] johtajan, [[maaherra]]n. Uudistunut läänijako oli voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin [[lääniuudistus]] vuoteen 2009 asti. Ennen uudistusta [[Suomen vanhat läänit|läänejä]] oli 11 tai 12 riippuen siitä, laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090903 Laki valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta] Finlex 2009</ref><ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/kumotut/1997/19970120 Lääninhallitusasetus (kumoutunut)] Finlex</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/presidentti-nimitti-uudet-maaherrat/5491490 | Nimeke = Presidentti nimitti uudet maaherrat | Tekijä = | Ajankohta = 1997 | Julkaisu = mtv | Viitattu = 13.4.2016 }}</ref>
 
Valtion paikallishallintoa varten läänit oli jaettu edelleen 90 [[kihlakunta]]an. Kihlakuntajako oli käytössä 1. joulukuuta 1996 – 31. joulukuuta 2007. Paikallishallinnon kihlakuntajakoa ei kuitenkaan ole täysin lopetettu, sillä kihlakuntia on käytetty valtionhallinnon uudistuksia koskevien päätösten pohjana myöhemminkin. Esimerkiksi Valtioneuvoston asetus [[maistraatti]]en toimialueista (2016) nojaa yhä kihlakuntajakoon.<ref name="maistraatit">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151254 | Nimeke = Valtioneuvoston asetus maistraattien toimialueista (voimassa 1.1.2016 alkaen) | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Finlex | Viitattu = 13.4.2016 }}</ref>
[[Tiedosto:Suomi.karttapohja.2015.svg|thumb|Suomen maakuntien ja kuntien rajat vuonna 2015.]]
 
Itsehallinnollinen perusyksikkö on [[kunta]], joita onoli vuonna 2015 yhteensä 317.<ref name="VMKU">{{Verkkoviite | Osoite = http://vm.fi/kuntien-lukumaara | Nimeke = Kuntien lukumäärä ja vireillä olevat muutokset | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Valtiovarainministeriö| Viitattu = 13.8.2015 }}</ref> Kuntajaon tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, jossa kukin kunta kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on riittävät edellytykset vastata kunnan asukkaiden palveluista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091698 | Nimeke = Kuntajaon kehittämisen tavoitteet | Tekijä = | Ajankohta = 2009 | Julkaisu = Kuntarakennelaki. Finlex. | Viitattu = 13.4.2016 }}</ref>
 
Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on [[kunnanvaltuusto]], joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla [[kunnallisvaalit|kunnallisvaaleilla]]. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii [[kunnanhallitus]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150410 | Nimeke = Kuntalaki | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Finlex | Viitattu = 14.4.2016 }}</ref>, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakautumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kokoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/yleiskirjeet-lausunnot/yleiskirjeet/2012/Sivut/y19-80-2012-kunnanhallituksen-lautakuntien-.aspx | Nimeke = Kunnanhallituksen, lautakuntien ja muiden toimielinten valinnat | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Kunnat.net | Viitattu = 14.4.2016 }}</ref>
== Muu itsehallinto ==
[[File:Helsinki Cathedral seen from the see.jpg|thumb|Itsehallinnon omaavia organisaatioita Helsingissä: kirkko taustalla, sen edessä korkein oikeus ja vasemmalla yliopisto (kirjaston kupoli näkyy).]]
Kunnallisen itsehallinnon lisäksi itsehallinnon omaavia yhteisöjä tai organisaatioita Suomessa ovat [[Ahvenanmaan itsehallinto]], kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen itsehallinto sekä [[yliopisto]]jen itsehallinto.<ref name =MUU">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/muu_itsehallinto/index.html | Nimeke = Muu itsehallinto | Julkaisu = Suomi.fi | Viitattu = 3.4.2016 }}</ref>
 
Kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöiden itsehallinto perustuu perustuslaissa määriteltyyn uskonnon vapauteen. [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Evankelis-luterilaisella]] ja [[Suomen ortodoksinen kirkko|ortodoksisella kirkolla]] on Suomessa julkisoikeudellinen erityisasema.<ref name =MUU"/>

Navigointivalikko