Tämä on lupaava artikkeli.

Sierra Leone

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 23. joulukuuta 2010 kello 18.17 käyttäjän Henswick (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Republic of Sierra Leone
Sierra Leonen lippu Sierra Leonen vaakuna
lippu vaakuna

Sierra Leonen sijainti

Valtiomuoto tasavalta
Presidentti Ernest Bai Koroma
Pääkaupunki Freetown
Muita kaupunkeja Bo, Kenema, Makeni
Pinta-ala
– yhteensä 71 740[1] (sijalla 118)
– josta sisävesiä 0,2 %
Väkiluku (2010) 5 245 695[1] (sijalla 113)
– väestötiheys 76
– väestönkasvu 2,216[1] (2010)
Viralliset kielet englanti, bengali[2]
Valuutta leone (SLL)
BKT (2009)
– yhteensä 4,507 miljardia USD[1]  (sijalla 163)
– per asukas 900 USD
HDI (2019) 0,452[3] (sijalla 182)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 49[1]
– teollisuus 31[1]
– palvelut 21[1]
Aikavyöhyke +0
– kesäaika ei käytössä
Itsenäisyys
– Isosta-Britanniasta
27. huhtikuuta 1961
Lyhenne SL
– ajoneuvot: ?
– lentokoneet: ?
Kansainvälinen
suuntanumero		 +232
Tunnuslause Unity - Freedom - Justice (yhtenäisyys, vapaus, oikeudenmukaisuus)
Kansallislaulu ”High We Exalt Thee, Realm of the Free”

Sierra Leonen tasavalta on valtio Länsi-Afrikassa Atlantin valtameren rannikolla. Maan rajanaapurit ovat Guinea pohjoisessa ja Liberia kaakossa. Nimensä valtio on saanut sen rannikolla sijaitsevalta Leijonan vuoristolta (esp. Sierra Leone).[4] Sierra Leonesta vietiin aikoinaan tuhansia orjia Atlantin taakse, ja vapautetut orjat perustivat sen pääkaupungin Freetownin 1787. Maa on hitaasti toipumassa vuosikymmenen kestäneestä sisällissodasta. YK luopui Sierra Leonen vastaisista pakotteista syksyllä 2010.[5]

Historia

Esihistoriallisia ruukunpalasia Sierra Leonesta.

Arkeologisista löydöistä voidaan päätellä, että Sierra Leonen alue on ollut asuttuna tuhansien vuosien ajan. Alueen asuttamisen on perinteisesti ajateltu tapahtuneen toisiaan seuraavina maahanmuuttajien aaltoina, mutta kielten tutkimus osoittaa, että rannikon bulomit ja temnet ovat asuneet paikoillaan jo pitkään, kun taas sisämaan mendeä puhuvia kansoja on muuttanut alueelle satunnaisesti. Asujaimisto oli järjestäytynyt pieniksi itsenäisiksi kuningaskunniksi tai päällikkökunniksi. Salaseurat kuten poro toimivat alueella jo varhain.[6]

Islam tuli alueelle muslimikauppiaiden mukana. Eurooppalaisia löytöretkeilijöitä pysähtyi rannikolla jo 1400-luvulla. Laivat pysähtyivät nykyisen Freetownin lähelle Rokeljoen suuhun hakemaan juomavettä.[6]

Sierra Leonen alue oli 1700-luvulla orjakaupan keskus, josta vietiin afrikkalaisia orjia Etelä- ja Pohjois-Amerikkaan. Sierra Leone perustettiin vuonna 1787 asutusalueeksi 400 vapaalle mustaihoiselle ihmiselle Englannista.[7] He asuttivat nykyisen Freetownin niemimaan ja heihin liittyi kotimantereelle palanneita vapautettuja orjia Kanadan Nova Scotiasta 1790-luvulla.[8] Kreoleiksi tai krioiksi kutsutut paluumuuttajat kärsivät pahasti paikallisista olosuhteista ja sairauksista kohdaten väkivaltaista vastarintaa paikallisen temneväestön taholta.[9] Freetownin alueesta tuli Britannian kruununsiirtomaa vuonna 1808, kun taas sisämaa-alueista tuli brittien protektoraatti 1896. Vuonna 1961 nämä kaksi yhdistyivät ja itsenäistyivät muodostaen Sierra Leonen tasavallan. Siaka Stevens toimi presidenttinä vuoteen 1985, mutta syrjäytettiin välillä sotilasvallankaappauksilla. Vuonna 1985 valtaan nousi Joseph Saidu Momoh. [10]

Liberian sisällissota aiheutti levottomuuksia rajaseuduilla 1980-luvulta asti. Vuosina 1991–2000 maassa käytiin omaa sisällissotaa. West Side Boys -niminen kapinallisjoukko johti Sierra Leonen sisällissotaa vuoteen 2000, jolloin he ottivat 12 brittisotilasta panttivangeiksi. Neuvotteluiden jälkeen Englannin SAS-joukot vapauttivat panttivangit ja vangitsivat kapinallisjoukon johtajan.[10]

Sisällissotaa käyvät kapinallisjoukot rahoittivat toimintaansa "veritimanteiksi" tai "konfliktitimanteiksi" kutsutuilla laittomasti kaivetuilla timanteilla. YK antoi vuonna 2000 päätöslauselman, jolla se pyrki kieltämään ilman hallituksen myöntämää todistusta myytyjen timanttien kaupan.[11]

YK:n rauhanturvaoperaatio UNAMSIL toimi maassa vuosina 1999–2005.[12]

Sisällissodan jäljiltä miljoonat ihmiset asuvat edelleen sisäisessä maanpaossa tai pakolaisleireissä.

Liberian entinen presidentti Charles Taylor pidätettiin 2006 ja joutui sotarikosoikeudenkäyntiin Haagissa 2007 syytettynä Sierra Leonessa tekemistään rikoksista.[10]

Syyskuussa 2010 YK luopui viimeisistä Sierra Leonen vastaisista pakotteista. [10]

Politiikka

Valtion johdossa on viisivuotiskausittain valittava presidentti. Yksikamarisessa parlamentissa on 124 edustajanpaikkaa. Presidentinvaalien yhteydessä valitaan 112 edustajaa. 12 paikan jaosta aluepäälliköt äänestävät erillisissä vaaleissaan.[1]

Vuoden 2007 presidentinvaalit voitti Ernest Bai Koroma ja parlamenttivaalit hänen puolueensa All People's Congress (APC). [13] APC oli ollut vallassa 1968–1992 ja palasi siis nyt valtaan viidentoista vuoden tauon jälkeen.

Hyvinvointia mittaavan YK:n luoman Inhimillisen kehityksen indeksin mukaan Sierra Leone oli vuonna 2005 maailman vähiten kehittynyt maa - sija 177 maailman 177 valtion joukossa. Vastasyntyneen elinajanodote oli 41,8 vuotta, mikä on 173. huonoin tulos. Aikuisista lukutaitoisia oli 34,8 % (133. sija).[14]

Sierra Leone satelliittikuvassa helmikuussa.

Maantiede

Sierra Leonen kartta.

Sierra Leonella on Länsi-Afrikan ainoa vuoristoinen rannikkoalue. Sierra Leone eli Leijonan vuoristo muodostaa niemimaan valtion luoteisosaan, jonne pääkaupunki Freetown on rakennettu. Vulkaanista alkuperää oleva vuoristo erottaa soisen mangrovekasvustoisen rannikon sisämaan savannimaastosta. Maan koillisosassa Guinean vastaisella rajalla sijaitsevat Lomavuoristo ja Tingin kukkulat. Maan kaakkoisosa on laajaa jokien tulvatasankoa.[4]

Sierra Leonen ilmasto on trooppinen, jossa sadekausi on huhti-marraskuussa. Rannikon sademäärä on hyvin korkea, ja maaperä on pitkälti huuhtoutunut mereen.[4]

Osat

Sierra Leonen maakunnat.

Sierra Leone jakaantuu neljään osaan, joista läntisellä alueella on erilainen asema kuin muilla. Alueet ovat:[15]

Luonto

Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman biodiversiteettitutkimus tunnisti Sierra Leonesta kuusi pääasiallista ekosysteemiluokkaa: metsät, vuoristot, savannit, viljelysmaat, makeanveden kosteikot ja merialueet rannikoineen. Luonnontilainen metsä peittää enää viisi prosenttia maa-alasta, kun sen osuus sata vuotta sitten oli noin 75 %. Savanni peittää nykyisin noin 35 % maan pinta-alasta. Metsissä kasvaa lähinnä ikivihreitä ja lehtipuita. Metsien hävityksen syinä ovat olleet kaskiviljelyn leviäminen ja puiden kerääminen rakennusmateriaaliksi, polttopuiksi ja puuhiilen polttoa varten. Myös kaivostoiminta on lisännyt metsien hävitystä ja eroosiota. Sisällissodan aikana suuri määrä väestöä joutui muuttamaan uusille alueille, mikä lisäsi metsien tuhoutumista. Alkuperäisiä metsien kasvilajeja on noin kaksituhatta. [16]

Sierra Leonessa elää viisitoista apinalajia, kymmenen antilooppilajia, yhdeksän lepakkolajia ja noin 500 lintulajia. Harvinaisimpia eläinlajeja ovat kääpiövirtahepo, bongo ja mustaselkäsukeltaja-antilooppi ja sen sukulainen jentinkinsukeltaja-antilooppi.[16]

Sierra Leonen vanhin kansallispuisto on Outamba-Kilimin kansallispuisto maan pohjoisosassa.[16] Se on perustettu suojelemaan savannin eläimistöä, etenkin apinoita. Puistossa elää yhdeksän apinalajia, joista neljä on uhanalaisia. Lisäksi siellä tavataan elefantteja, leopardeja, kääpiövirtahepoja, puhveleita ja harvinaisia sorkkaeläinlajeja kääpiövesikauris ja kääpiöfilantomba.[17]

Vuonna 2007 perustettiin maan toinen kansallispuisto, Golan kansallispuisto sademetsäalueelle lähelle Liberian rajaa. Siellä elää 56 nisäkäslajia, kuten leopardi, simpanssi ja metsänorsu, ja 274 lintulajia. Puistossa kasvaa ainakin kaksituhatta kasvilajia.[18]

Talous

Infrastruktuuri ja tiestö ovat Sierra Leonessa huonossa kunnossa. Kuvassa Keneman ja Kailahunin välinen tie.

Sierra Leonen väestöstä noin kaksi kolmasosaa saa elantonsa maanviljelystä, ja heistä valtaosa elää omavaraistaloudessa. Riisi on tärkein viljelyskasvi. Valtio on epäonnistuneesti kokeillut riisin kasvattamista koneellisesti savanneilla, mutta sen kasvattaminen onnistuu vain maan jokien varsilla ja suoalueilla. Riisin lisäksi palmuöljyä tuotetaan laajalti. Pohjoisemmaksi mentäessä karjan kasvatus ja pähkinäviljely tulevat tärkeimmiksi elinkeinoiksi.[4]

Sierra Leonella on suuret mineraalivarannot, ja maassa kaivetaan timantteja, bauksiittia ja titaania, joista maa saa tärkeitä vientituloja. Talouselämän kehitys on vielä sisällissodan jäljiltä pysähdyksissä ja infrastruktuuri rappeutuu huollon puutteessa. Lisää sisällissodassa autioituneita maatiloja ja kaivoksia otetaan koko ajan uudelleen käyttöön.[4]

Sierra Leone on Länsi-Afrikan talousyhteisön (ECOWAS) jäsen. Yhdessä Gambian, Ghanan, Nigerian ja Guinean kanssa Sierra Leone on perustanut West African Monetary Zonen (WAMZ), joka valmistelee yhteisvaluutta econ käyttöönottoa.[19]

Sisällissodan jälkeen korruptio on ollut polttava ongelma. Vuonna 2000 perustettiin korruptionvastainen yksikkö ACC, mutta se ei ole kyennyt ajamaan tuomioita korkeille virkamiehille. ACC:n toiminta on kuitenkin lisännyt tietoisuutta korruption ja siitä kiinni jäämisen vaaroista.[13]

Sierra Leonen merkittävimmät luonnonvarat ovat timantit, titaani, bauksiitti, rautamalmi ja kulta.[1] Merkittävimmät vientituotteet ovat timantit, titaanidioksidi, kaakao, kahvi ja kala.[1]

Väestö

Temne-lapsia 1960-luvulla.

Sierra Leonessa elää 15-20 etnistä ryhmää.[20] Niistä suurimmat ovat temnet (35 % väestöstä), mendet (31 %), limbat (8%) ja konot (5%). Vapautettujen jamaikalaisten orjien jälkeläisiä kutsutaan nimellä kriolit tai kriot, ja heitä on noin 2 %. [1] Jokaisella ryhmällä on oma kielensä, mutta lähes kaikki puhuvat lisäksi mendeä, temneä tai krioa.[20]

Muslimeita on 60 %, kristittyjä 10 % ja paikallisia heimouskontoja harjoittaa noin 30 % väestöstä.[1]

Aikuisista 1,7 % on HIV-positiivisia.[1]

Vuonna 2010 arvioitiin, että Sierra Leone ei tule saavuttamaan YK:n vuosituhattavoitteita vuoteen 2015 mennessä. Yli 70 % väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella.[21] Tavoitteista vaikein saavutettava onkin numero 1, Äärimmäisen nälän ja köyhyyden poistaminen.[22]

Vuonna 2007 arvioitiin, että HIVin kantajia oli noin 1,7 % aikuisväestöstä, kaikkiaan noin 55 000 henkeä. ARVT-lääkitystä olisi tarvinnut noin 13 000 henkeä, mutta sitä sai vain viidennes heistä, noin 2 600 henkeä. Lääkitystilanne oli parantunut, vuonna 2005 lääkettä sai alle kaksi prosenttia tarvitsijoista.[23]

Kulttuuri

Alueen eri etnisten ryhmien välistä yhteistä kansallistunnetta ovat luoneet yhteinen historia kolonialismin aikana, krio-kielen kehittyminen lingua francaksi ja kuuluminen yhteisiin sosiaalisiin mies- tai naisverkostoihin (etenkin miesten Poro ja naisten Bundu).[20]

Useimmille sierraleonelaisille riisi on perusruokaa, jota syödään päivittäin. Sen päälle laitetaan kasviksista tai lihasta tai kalasta tehtyä kastiketta. Ruokaa valmistetaan useimmiten "kolmen kiven liedellä" eli lähes avoimella nuotiolla, jonka päällä pata pysyy kivien varassa. Monissa kylissä tai suvuissa on tabuja, tiettyjä ruoka-aineita joiden syöminen on kielletty.[20]

Koulutus

Ala-asteen toisluokkalaisia.

Sisällissodan jäljiltä sierraleonelaisten koulutustaso on huono. Vuonna 2007 aikuisista naisista vain 23 % ja miehistä 46 % osasi lukea. Alakouluikäisistä 69 % ikäluokasta käy koulua, kun vuonna 1990 luku oli 43 %.[24] Koska monelta on koulu jäänyt käymättä ajallaan, kouluissa on myös lakisääteistä ikää vanhempia oppilaita. Vuonna 2004 laskettiin, että 40 % 6-29-vuotiaista sierraleonelaisista ei ollut koskaan käynyt koulua.[25] Koululaisten nopeasti kasvanut määrä on johtanut pulaan opettajista ja oppimateriaaleista: opettajaa kohti on 67 ala-asteen oppilasta, ja vain joka viidennellä koululaisella on oppikirja.[24]

Vuoden 2004 koululaki määräsi oppivelvollisuuden, jonka piirissä on kuusiluokkainen alakoulu ja kolmeluokkainen yläkoulu.[24] Näiden jälkeen voi jatkaa joko lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Vuonna 2004 koululaisten osuus ikäluokasta oli ala-asteella 65 %, ylä-asteella 12 & ja lukiossa 6 %.[25]

Maassa on kaksi korkeakoulua: Länsi-Afrikan vanhin yliopisto Sierra Leonen yliopisto, entinen Fourah Bay College Freetownissa (perustettu 1827) sekä Njalan yliopisto, jolla on kampus myös Bon kaupungissa.[26][27] Vuonna 2000 Njalan yliopistossa oli noin 800 opiskelijaa.

Urheilu

Sierra Leonen suosituin urheilumuoto on jalkapallo. Seurajoukkueita on 24 ja niissä rekisteröityjä pelaajia 6480. Maajoukkue oli FIFA:n rankingissa marraskuussa 2010 sijalla 125.[28] Maan oman joukkueen lisäksi seurataan aktiivisesti ulkomaisia joukkueita, ja Englannin pääsarjan pelejä näytetään ulkoilmassa televisiolla.

Brittien kulttuuriperintö näkyy myös siinä, että maalla on Länsi-Afrikan parhaita krikettijoukkueita.[29]

Sierra Leone on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1968. Mitaleita ei ole tullut.[30]

Lähteet

  • Shillington, Kevin. History of Africa, 2nd Ed.. New York: Palgrave Macmillan, 2005. Sivu 237.

Viitteet

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m Sierra Leone The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  2. ↑ Sierra Leone makes Bengali official language Daily Times. Viitattu 2.6.2008. (englanniksi)
  3. ↑ Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
  4. ↑ a b c d e Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica - suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat, s. 322. Könemann, 2003. ISBN 3-8290-2481-9.
  5. ↑ Country Profile: Sierra Leone BBC News. Viitattu 18.12.2010 (englanniksi)
  6. ↑ a b Sierra Leone - Early History Visit Siera Leone. Viitattu 20.12.2010 (englanniksi)
  7. ↑ Shillington, Sivu 237.
  8. ↑ Shillington, s. 237-288.
  9. ↑ Shillington, s. 288.
  10. ↑ a b c d Timeline Sierra Leone BBC News
  11. ↑ Conflict Diamonds UN Peace Africa. Viitattu 20.12.2010 (englanniksi)
  12. ↑ Mr. Mwakawago YK:n turvallisuusneuvostossa 20.12.2005
  13. ↑ a b Background Note: Sierra Leone U.S. Department of State. Viitattu 2.6.2008.
  14. ↑ Sierra Leone: The Human Development Index - going beyond income 2007/2008. UNDP.
  15. ↑ Sierra Leone: Administrative Divisions (population and area) World Gazetteer. Viitattu 2.6.2008. (englanniksi)
  16. ↑ a b c National Biodiversity Report UNEP Convention of Biological Diversity. Viitattu 20.12.2010 (englanniksi)
  17. ↑ Outamba-Kilimi National Park Visit Sierra Leone. Viitattu 18.12.2010 (englanniksi)
  18. ↑ New National Park in Sierra Leone Sets the Standard for Conservation Wildlife Extra. Viitattu 20.12.2010 (englanniksi)
  19. ↑ West African Monetary Zone Bank of Ghana. Viitattu 18.12.2010 (englanniksi)
  20. ↑ a b c d Sierra Leone Countries and their Cultures
  21. ↑ The MDGs in Sierra Leone UNDP Sierra Leone. Viitattu 21.12.2010 (englanniksi)
  22. ↑ MDG Goal 1 - Eradicate Extreme Poverty and Hunger UNDP Sierra Leone. Viitattu 21.12.2010 (englanniksi)
  23. ↑ Epidemiological Fact Sheet on HIV and AIDS Sierra Leone 2008 WHO. Viitattu 21.12.2010. (englanniksi)
  24. ↑ a b c MDG Goal 2 - Archive Universal Primary Education UNDP Sierra Leone. Viitattu 21.12.2010 (englanniksi)
  25. ↑ a b Analytical report on Education and literacy Sierra Leone Census 2004. Viitattu 21.12.2010 (englanniksi)
  26. ↑ Njala University Viitattu 21.12.2010 (englanniksi)
  27. ↑ Historical Background University of Sierra Leone. Viitattu 21.12.2010 (englanniksi)
  28. ↑ Associations: Sierra Leone FIFA. Viitattu 5.12.2010 (englanniksi)
  29. ↑ Sierra Leone's Cricketers Set for North-West Africa Tournament The New People Newspaper Online.
  30. ↑ Sierra Leone in Olympics Sport Reference. Viitattu 5.12.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Jäsenvaltiot
Jäsenet
Jäädytetty
Tarkkailijat

Malline:Link GA ak:Sierra leone

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sierra_Leone&oldid=9554171”