Suomalais-ugrilaiset kansat

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Suomalaisugrilaiset kansat)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomalais-ugrilaisten kansojen lippu.

Suomalais-ugrilaiset kansat ovat kansoja, jotka puhuvat suomalais-ugrilaisia kieliä.[1] Suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvia kansojen yhteenlaskettu väkiluku on noin 23–24 miljoonaa.[2] Suurin osa suomalais-ugrilaisista kansoista elää Pohjois-Euraasiassa, valtaosin Uralin länsipuolella. Joitakin kansoja asuu myös vuoriston itäpuolella. Selvästi muista erillään asuvat unkarilaiset Karpaattien altaassa.

Suomalais-ugrilaisten kansojen asuinalueet.

Perinteisesti uralilaiset kielet on jaettu suomalais-ugrilaisiin kieliin ja samojedikieliin. Nykyisin tämä jaottelu on kyseenalaistettu ja käsitteitä suomalais-ugrilaisuus ja uralilaisuus pidetään synonyymeina.[3] Uralilaisten kielten puhujiin viitataan puhumalla uralilaisista kansoista. Niihin ja suomalais-ugrilaisiin kansoihin voidaan viitata myös käsitteellä suomensukuinen kansa.[4] Kansainvälistä suomalaisten sukukansapäivää vietetään virallisesti lokakuun kolmantena lauantaina.[5]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virolainen biologi-kirjailija Valdur Mikita on kirjoissaan Kantarellin kuuntelun taito ja Lingvistinen metsä käsitellyt suomalais-ugrilaista ajattelua ja mielentilaa. Mikita näkee, että suomalais-ugrilainen löytää suurille kysymyksille aina heijastuman ympäristöstään. On se sitten metsä tai meri tai vanhan talon piha.[6] Myös saunomiskulttuuri on vanhastaan yhdistänyt suomalais-ugrilaisia kansoja.[7]

Kansat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyiset kansat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansa Kieli Kieliryhmä Elinvoimaisuus[8] Kulttuuripiiri[9] Väkiluku Tärkein asuinalue Muut perinteiset asuinalueet
Suomalaiset Suomen kieli Itämerensuomalaiset kielet 1. ryhmä Itämeren kulttuuripiiri 6 500 000 Suomi Ruotsi, Norja, Karjala, Leningradin alue
Karjalaiset Karjalan kieli Itämerensuomalaiset kielet 3. ryhmä Itämeren kulttuuripiiri 71 000 Karjala Tverin alue, Murmanskin alue, Leningradin alue, Suomi
Vepsäläiset Vepsän kieli Itämerensuomalaiset kielet 3. ryhmä Itämeren kulttuuripiiri 5 900 Karjala Leningradin alue, Vologdan alue
Inkerikot Inkeroisen kieli Itämerensuomalaiset kielet 3. ryhmä Itämeren kulttuuripiiri 300 Leningradin alue
Vatjalaiset Vatjan kieli Itämerensuomalaiset kielet 3. ryhmä Itämeren kulttuuripiiri 60 Leningradin alue
Virolaiset Viron kieli Itämerensuomalaiset kielet 1. ryhmä Itämeren kulttuuripiiri 1 000 000 Viro Latvia, Leningradin alue, Pihkovan alue
Liiviläiset Liivin kieli Itämerensuomalaiset kielet 3. ryhmä Itämeren kulttuuripiiri 400 Latvia
Lyydiläiset Lyydin kieli Itämerensuomalaiset kielet 3. ryhmä Itämeren kulttuuripiiri 300 Karjala
Saamelaiset Saamelaiskielet Saamelaiskielet 3. ryhmä Arktinen kulttuuripiiri 60 000 Norja Ruotsi, Suomi, Murmanskin alue
Mordvalaiset Ersän ja Mokšan kielet Mordvalaiset kielet 2. ryhmä Volgan kulttuuripiiri 744 000 Mordva Samaran alue, Penzan alue, Uljanovskin alue, Orenburgin alue
Marit Marin kieli Marin kieli 2. ryhmä Volgan kulttuuripiiri 548 000 Mari Baškortostan
Udmurtit Udmurtin kieli Permiläiset kielet 2. ryhmä Volgan kulttuuripiiri 555 000 Udmurtia
Komit Komin kieli Permiläiset kielet 2. ryhmä Arktinen kulttuuripiiri 323 000 Komi Permin aluepiiri
Hantit Hantin kieli Ugrilaiset kielet 3. ryhmä Arktinen kulttuuripiiri 31 000 Hanti-Mansia Jamalin Nenetsia
Mansit Mansin kieli Ugrilaiset kielet 3. ryhmä Arktinen kulttuuripiiri 12 000 Hanti-Mansia
Unkarilaiset Unkarin kieli Ugrilaiset kielet 1. ryhmä Tonavan kulttuuripiiri 14 500 000 Unkari Romania, Slovakia, Serbia, Ukraina
Nenetsit Nenetsin kieli Samojedikielet 3. ryhmä Arktinen kulttuuripiiri 45 000 Jamalin Nenetsia Nenetsia
Enetsit Enetsin kieli Samojedikielet 3. ryhmä Arktinen kulttuuripiiri 200 Krasnojarskin aluepiiri
Nganasanit Nganasanin kieli Samojedikielet 3. ryhmä Arktinen kulttuuripiiri 900 Krasnojarskin aluepiiri
Selkupit Selkupin kieli Samojedikielet 3. ryhmä Arktinen kulttuuripiiri 3 600 Jamalin Nenetsia Tomskin alue

Suomalais-ugrilaiset kansat voidaan elinvoimaisuutensa perusteella luokitella kolmeen ryhmään[8]. Luokitteluun vaikuttavat kansan koko sekä nykyinen kansallinen ja kulttuurillinen tila.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat suurimmat suomalais-ugrilaiset kansat unkarilaiset, suomalaiset ja virolaiset. Näillä kansoilla on vakiintunut kansallinen kulttuurielämä ja kulttuuri-instituutiot. Niiden tärkeimmät asuinalueet muodostavat Unkarin, Suomen ja Viron itsenäiset valtiot. Unkarin, suomen ja viron kielet ovat näissä valtioissa kansalliskieliä.

Toisen ryhmään kuuluvat mordvalaiset, marit, udmurtit ja komit. Näihin neljään kansaan kuuluu valtaosa Venäjän noin 2,4 miljoonasta suomalais-ugrilaisesta. Venäjän tasavallat Mordva, Mari, Udmurtia ja Komi ovat näiden kansojen tärkeimmät asuinalueet. Tasavalloissa kansat muodostavat 23–42 prosentin vähemmistön venäläisten ollessa enemmistönä. Toisen ryhmän kansoilla on olemassa tärkeimmät kulttuuri-instituutiot, mutta ne ovat toissijaisessa asemassa suhteessa vastaaviin venäjänkielisiin instituutioihin. Kouluissa äidinkielistä opetusta on saatavilla vain hyvin rajallisesti.

Kolmas ryhmä käsittää pieniä, alle 100 000 hengen kansoja. Niiden perinteinen kulttuuri elää lähinnä kodin piirissä sekä perinteisissä juhlatilaisuuksissa.

Hävinneet kansat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useat suomalais-ugrilaiset kansat ovat historian kuluessa jo hävinneet. Monista on säilynyt tietoa vain venäläisten kronikoiden maininnoissa. Viime aikoina myös paikannimitutkimusta on hyödynnetty yrityksissä selvittää näiden kansojen luonnetta ja vaiheita.

Itämerensuomalaisia kieliä puhuneita kansoja olivat Taipaleentakaiset tšuudit sekä toimalaiset Arkangelin alueella.[10] Olhavan tšuudit Olhavanjoen seudulla sen sijaan olisivat uusimpien paikannimitutkimusten perusteella puhuneet muihin kuin itämerensuomalaisiin kieliin kuuluneita suomalais-ugrilaisia kieliä.[11] Molemmat kansat hävisivät viimeistään 1600-luvun aikana tai mahdollisesti jo keskiajalla.

Volgan alueella eläneet merjalaiset, meštšeralaiset ja muromalaiset olivat ilmeisesti läheistä sukua mareille ja mordvalaisille. Nämä kansat sulautuivat venäläisiin keskiajalla.

Samojedeihin kuuluneet juratsit, matorit ja kamassit hävisivät 1800- ja 1900-lukujen aikana.

Muita kansoja ovat olleet Nestorin kronikan, eräiden muiden kronikoiden ja pyhimyselämäkertojen mukaan Novgorodin ja Pihkovan alueen tšuudit, Pinegan yläjuoksun Suran pakanat, Valkeajärven asukkaat, Pinegan varren asukkaat, Vagan varren asukkaat ja Vienansuun asukkaat. Ne ovat kaikki sulautuneet venäläisiin 1400–1500-luvuilla tai ovat joidenkin nykyisten suomalais-ugrilaisten kansojen esi-isiä. Joka tapauksessa nämä kansat ovat ilmeisesti olleet suomalais-ugrilaisia ja heitä on ollut muitakin.[12]

Läntiset suomalais-ugrilaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itämerensuomalaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisten tärkein asuma-alue on Suomi. Suomalaisten alaryhmiä Suomen ulkopuolella ovat länsipohjalaiset ja metsäsuomalaiset Ruotsissa, kveenit Norjassa ja inkeriläiset Venäjällä.

Karjalaiset tai Suomen karjalankieliset asuttavat myös Suomea, jossa heitä on viimeisten tutkimusten mukaan jopa 30 000.[13] Karjalankielisiä asuu myös hieman Ruotsissa.

Virolaisten perinteinen asuma-alue on Viro. Neuvostoliiton miehityksen aikana vuosina 1940–1991 venäläisten maahanmuutto näytti johtavan virolaisten joutumiseen vähemmistöksi omassa maassaan. Viron uudelleenitsenäistyminen pysäytti tämän kehityksen. Viron ja Venäjän rajaseudulla asuvat setukaiset ovat virolaisten ortodoksinen alaryhmä. Virolaisten nyt jo hävinneitä alaryhmiä olivat Latviassa asuneet leivut ja lutsit sekä Pihkovan alueella asuneet Kraasnan virolaiset.

Liiviläiset asuvat Latviassa. Kansan viimeinen perinteinen asuma-alue on ollut Kuurinmaan pohjoiskärki. Liiviläisten väkiluku on laskenut vuosisatojen ajan ja nyt kansa on lähellä häviämistä.

Saamelaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saamelaisten perinteistä asuinaluetta on pohjoinen Fennoskandia. Saamelaisten alaryhmiä ovat pohjoissaamelaiset (42 500), luulajansaamelaiset (7 000–8 000), piitimensaamelaiset (2 000), eteläsaamelaiset (1 200), uumajansaamelaiset (1 000), kolttasaamelaiset (1 000), kiltinänsaamelaiset (1 000), inarinsaamelaiset (900), turjansaamelaiset (400) ja akkalansaamelaiset (100)[14][15] Keminsaamelaisten alaryhmä sulautui suomalaisiin 1800-luvun alussa. Kiltinänsaamelaiset, akkalansaamelaiset ja turjansaamelaiset asuvat Venäjällä. Näistä ryhmistä käytetään yhteisnimeä Kuolan saamelaiset. Myös pieni osa kolttasaamelaisista asuu Venäjällä.

Unkarilaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarilaiset asuvat Karpaattien altaassa erillään muista suomalais-ugrilaisista kansoista. Unkarilaisia on Unkarin lisäksi runsaasti myös naapurimaissa, erityisesti Romaniassa jossa elää unkarilaisten alaryhmä székelyt.

Venäjän suomalais-ugrilaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen väestökehitys 1926–2010[16]

Kansa 1926 väestönlaskenta 1939 väestönlaskenta 1959 väestönlaskenta 1970 väestönlaskenta 1979 väestönlaskenta 1989 väestönlaskenta 2002 väestönlaskenta 2010 väestönlaskenta
Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm %
Suomalaiset (ml. Inkeriläiset) 134 089 0,14% 138 962 0,13% 72 356 0,06% 62 307 0,05% 55 687 0,04% 47 102 0,03% 34 050 0,02% 20 267 0,01%
Karjalaiset (ml. Lyydiläiset) 248 017 0,27% 249 778 0,23% 164 050 0,14% 141 148 0,11% 133 182 0,10% 124 921 0,08% 93 344 0,06% 60 815 0,04%
Vepsäläiset 32 783 0,04% 31 442 0,03% 16 170 0,01% 8 057 0,01% 7 550 0,01% 12 142 0,01% 8 240 0,01% 5 936 0,00%
Inkerikot 16 136 0,02% 7 720 0,01% 564 0,00% 561 0,00% 449 0,00% 449 0,00% 327 0,00% 266 0,00%
Vatjalaiset 705 0,00% 73 0,00% 64 0,00%
Virolaiset (ml. Setukaiset) 146 051 0,16% 130 494 0,12% 78 556 0,07% 62 980 0,05% 55 539 0,04% 46 390 0,03% 28 113 0,02% 17 875 0,01%
Liiviläiset 2 0,00% 64 0,00%
Saamelaiset 1 715 0,00% 1 828 0,00% 1 760 0,00% 1 836 0,00% 1 775 0,00% 1 835 0,00% 1 991 0,00% 1 771 0,00%
Mordvalaiset 1 306 798 1,41% 1 375 558 1,27% 1 211 105 1,03% 1 177 492 0,91% 1 111 075 0,81% 1 072 939 0,73% 843 350 0,59% 744 237 0,54%
Marit 427 874 0,46% 476 314 0,44% 498 066 0,42% 581 082 0,45% 599 637 0,44% 643 698 0,44% 604 298 0,42% 547 605 0,40%
Udmurtit (ml. Besermanit) 514 005 0,55% 599 893 0,55% 615 640 0,52% 678 393 0,52% 685 718 0,50% 714 883 0,49% 640 028 0,45% 554 500 0,40%
Komit (ml. Komipermjakit) 375 287 0,40% 415 009 0,38% 424 810 0,36% 465 591 0,36% 466 071 0,34% 483 578 0,33% 418 641 0,29% 322 691 0,24%
Hantit 22 301 0,02% 18 447 0,02% 19 246 0,02% 21 007 0,02% 20 743 0,02% 22 283 0,02% 28 678 0,02% 30 943 0,02%
Mansit 5 754 0,01% 6 295 0,01% 6 318 0,01% 7 609 0,01% 7 434 0,01% 8 279 0,01% 11 432 0,01% 12 269 0,01%
Unkarilaiset 4 175 0,00% 6 681 0,00% 4 313 0,00% 5 742 0,00% 3 768 0,00% 2 781 0,00%
Nenetsit (ml. Enetsit 1926-1979 ja Nganasanit 1926-1939) 17 560 0,02% 24 716 0,02% 22 845 0,02% 28 487 0,02% 29 487 0,02% 34 190 0,02% 41 302 0,03% 44 640 0,03%
Enetsit 198 0,00% 237 0,00% 227 0,00%
Nganasanit 721 0,00% 823 0,00% 842 0,00% 1 262 0,00% 834 0,00% 862 0,00%
Selkupit 1 630 0,00% 2 604 0,00% 3 704 0,00% 4 249 0,00% 3 518 0,00% 3 564 0,00% 4 249 0,00% 3 649 0,00%
Yhteensä 3 250 705 3,50 % 3 479 060 3,21 % 3 140 088 2,66 % 3 248 303 2,51 % 3 183 020 2,33 % 3 223 519 2,19 % 2 762 955 1,92 % 2 371 398 1,70 %

Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen omia kieliä osaavat 2010[17][18]

Kansa Lkm Kieli Kansasta osaa % Muista kansoista osaa Kieltä osaa yht
Suomalaiset 20 267 Suomen kieli 7 181 35,43 % 31 692 38 873
Karjalaiset 60 815 Karjalan kieli 21 017 34,56 % 4 588 25 605
Vepsäläiset 5 936 Vepsän kieli 2 389 40,25 % 1 224 3 613
Inkerikot 266 Inkeroisen kieli 75 28,20 % 48 123
Vatjalaiset 64 Vatjan kieli 15 23,44 % 53 68
Virolaiset 17 875 Viron kieli 6 216 34,77 % 9 367 15 583
Liiviläiset Liivin kieli
Saamelaiset 1 771 Saamelaiskielet 309 17,45 % 44 353
Mordvalaiset 744 237 Ersän ja Mokšan kielet 400 951 53,87 % 30 741 431 692
Marit 547 605 Marin kieli 367 732 67,15 % 20 457 388 189
Udmurtit 554 500 Udmurtin kieli 298 628 53,86 % 25 710 324 338
Komit 322 691 Komin kieli 197 182 61,11 % 22 023 219 205
Hantit 30 943 Hantin kieli 9 290 30,02 % 294 9 584
Mansit 12 269 Mansin kieli 875 7,13 % 63 938
Unkarilaiset 2 781 Unkarin kieli 1 422 51,13 % 5 466 6 888
Nenetsit 44 640 Nenetsin kieli 20 591 46,13 % 1 335 21 926
Enetsit 227 Enetsin kieli 43 18,94 % 43
Nganasanit 862 Nganasanin kieli 98 11,37 % 27 125
Selkupit 3 649 Selkupin kieli 996 27,30 % 27 1 023
Yhteensä 2 371 398 1 335 010 56,30 % 153 159 1 488 169

Väestönlaskentatietojen perusteella Venäjän suomalais-ugrilaiset kansat näyttävät joutuneen demografiseen syöksykierteeseen. 1970–2010 itsensä suomalais-ugrilaisiksi ilmoittaneiden yhteismäärä on laskenut 3,25 miljoonasta 2,37 miljoonaan eli 27 %. Kehitys on kuitenkin alkanut jo paljon aikaisemmin. Stalinin vainojen aikana suomalais-ugrilaisia kieliä käyttänyt älymystö tuhottiin, ja Hruštšovin aikana ajettiin vähemmistökielinen koulutus alas. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeiset talousvaikeudet ovat myös vaikeuttaneet Venäjän vähemmistökansojen kielen ja kulttuurin asemaa. Omakielisen kirjallisuuden julkaisemisen vähenemistä kuvaa se, että kominkielisiä kirjoja ilmestyi 1930-luvulla vuosittain 200, 2000-luvun alkuvuosina enää parikymmentä, osin ulkomaisella tuella.[19]

Vuonna 2010 Venäjän suomalais-ugrilaisiin kansoihin kuuluviksi ilmoittautuneista keskimäärin vain vähän yli puolet ilmoitti osaavansa kansan omaa kieltä. Lisäksi ilmoitus kielen osaamisesta ei tarkoita että henkilö puhuisi sitä äidinkielenään.

Vielä 1920-luvulla läntisiin suomalais-ugrilaisiin kansoihin kuuluvia suomalaisia ja virolaisia asui Venäjällä yhteensä yli 280 000. Viimeisimmässä väestönlaskennassa 2010 näiden kansojen yhteismäärä oli pudonnut vain noin 38 000:een. Tärkeä syy tähän kehitykseen on venäläistymisen lisäksi ollut muuttoliike Suomeen ja Viroon. Hyvin merkittävä Venäjän suomalaisten lukumäärän romahdukseen vaikuttanut tekijä on myös se, että valtaosa Pietarin ympäristössä eläneistä Inkerin suomalaisista eli inkeriläisistä hajotettiin toisen maailmansodan jälkeen eri puolille Neuvostoliittoa. Suuri osa heistä hakeutui lopulta Viroon ja Karjalan tasavaltaan.

Karjalaisten perinteisiä asuma-alueita ovat Karjalan tasavalta ja Tverin alue. Tverin alueelta karjalaiset ovat väestönlaskentatietojen perusteella lähes hävinneet, vaikka heitä oli 1920-luvulla siellä vielä lähes 150 000. Karjalaiset jaetaan perinteisesti kolmeen ryhmään: varsinaiskarjalaisiin, aunuslaisiin eli livviläisiin ja lyydiläisiin. Varsinaiskarjalaiset voidaan lisäksi jakaa edelleen vienankarjalaisiin, eteläkarjalaisiin ja niin sanottuihin tytärkarjalaisiin (tihvinänkarjalaiset, tverinkarjalaiset, valdainkarjalaiset).

Mordvalaiset ovat suurin Venäjän suomalais-ugrilaisista kansoista ja aikaisemmin heitä oli jopa enemmän kuin virolaisia. Väestönlaskennassa mordvalaisiksi ilmoittautuneiden määrä on kuitenkin 40 vuodessa 1970–2010 vähentynyt 1,17 miljoonasta 744 000:een. Mordvalaisten asuma-alue Volgan seudulla on äärimmäisen hajanainen ja vain melko pieni osa kansasta asuu Mordvan tasavallassa. Mordvalaiset jakautuvat kahteen ryhmään, ersäläisiin ja mokšalaisiin. Näillä ryhmillä ei historiallisesti edes ollut omaa yhteistä nimeä.

Marien tärkeimmät perinteiset asuma-alueet ovat Marin tasavalta ja Baškortostan Volgan alueella. Kansa käsittää kolmeen ryhmää, niittymarit, itämarit ja vuorimarit.

Udmurttien perinteinen asuma-alue on Udmurtian tasavalta Volgan sivujoen Kaman varrella. Udmurteista asuu suurempi osa omassa tasavallassaan kuin muista Venäjän suomalais-ugrilaisista kansoista. Besermanit ovat turkkilais-kansoilta vahvoja vaikutteita saanut udmurttien alaryhmä.

Komien perinteisiin asuma-alueisiin kuuluvat Komin tasavalta Petšora-joen alueella sekä Permin aluepiiri. Permin aluepiirissä asuvat komipermjakit muodostavat komien alaryhmän.

Lähellä häviämistä ovat vatjalaiset, inkerikot, enetsit ja nganasanit. Myös vepsäläiset, Venäjän saamelaiset, selkupit, hantit, mansit ja nenetsit ovat vaarassa,[20][21] vaikka hantien, mansien ja nenetsien lukumäärät ovatkin viime väestönlaskennoissa nousseet. Todennäköisesti syynä ovat olleet toiveet saada erilaisia tukia ilmoittautumalla alkuperäiskansan jäseneksi.

Venäjän suomalais-ugrilaiset kansat alueittain 2010[22]

Alue Väestö-yht Venäläiset % Muut-kans % SuomUgr % Suom Karj Veps Inke Vatj Viro Saam Mord Mari Udmu Komi Hant Mans Unka Nene Enet Ngan Selk
Adygeia 439 996 270 714 61,53 % 168 560 38,31 % 722 0,16 % 15 5 0 0 0 31 2 214 130 222 87 4 3 8 1 0 0 0
Altai 206 168 114 802 55,68 % 91 175 44,22 % 191 0,09 % 2 0 0 0 0 11 0 68 31 51 23 4 0 1 0 0 0 0
Altain aluepiiri 2 419 755 2 234 324 92,34 % 180 754 7,47 % 4 677 0,19 % 42 27 2 0 0 240 1 2 976 515 634 182 21 4 28 5 0 0 0
Amurin alue 830 103 775 590 93,43 % 53 165 6,40 % 1 348 0,16 % 4 10 0 0 0 36 0 533 360 284 66 8 1 24 22 0 0 0
Arkangelin alue 1 185 536 1 122 173 94,66 % 60 044 5,06 % 3 319 0,28 % 69 178 18 1 0 66 3 532 461 436 1 019 8 1 11 516 0 0 0
Astrahanin alue 1 010 073 618 204 61,20 % 390 521 38,66 % 1 348 0,13 % 21 7 1 0 0 54 0 658 338 146 97 1 1 22 2 0 0 0
Baškortostan 4 072 292 1 432 906 35,19 % 2 493 372 61,23 % 146 014 3,59 % 53 27 4 0 0 219 2 20 300 103 658 21 482 206 10 10 35 8 0 0 0
Belgorodin alue 1 532 526 1 404 653 91,66 % 126 712 8,27 % 1 161 0,08 % 28 41 11 0 0 55 2 392 154 212 176 7 4 75 4 0 0 0
Brjanskin alue 1 278 217 1 210 136 94,67 % 67 607 5,29 % 474 0,04 % 6 24 1 0 0 41 0 138 89 89 71 3 0 10 0 0 0 2
Burjatia 972 021 630 783 64,89 % 340 193 35,00 % 1 045 0,11 % 16 13 1 0 0 33 0 435 214 250 57 2 4 13 6 0 0 1
Dagestan 2 910 249 104 020 3,57 % 2 806 039 96,42 % 190 0,01 % 2 3 0 0 0 6 0 66 33 57 11 1 1 5 5 0 0 0
Habarovskin aluepiiri 1 343 869 1 183 292 88,05 % 157 626 11,73 % 2 951 0,22 % 23 23 1 0 0 89 2 1 702 431 504 121 16 7 24 6 0 0 2
Hakassia 532 403 427 647 80,32 % 102 551 19,26 % 2 205 0,41 % 81 13 0 0 0 219 0 1 124 444 212 103 0 1 3 2 0 0 3
Hanti-Mansia 1 532 243 973 978 63,57 % 506 535 33,06 % 51 730 3,38 % 137 75 8 0 0 124 2 4 936 7 289 3 098 4 498 19 068 10 977 53 1 438 0 0 27
Ingušia 412 529 3 215 0,78 % 409 288 99,21 % 26 0,01 % 0 1 0 0 0 1 0 9 7 7 1 0 0 0 0 0 0 0
Irkutskin alue 2 428 750 2 144 075 88,28 % 279 607 11,51 % 5 068 0,21 % 116 55 17 1 0 153 2 2 119 931 1 182 411 21 6 42 7 0 1 4
Ivanovon alue 1 061 651 962 219 90,63 % 96 421 9,08 % 3 011 0,28 % 14 41 0 2 0 42 0 1 243 715 398 522 8 5 19 2 0 0 0
Jamalin Nenetsia 522 904 312 019 59,67 % 160 078 30,61 % 50 807 9,72 % 78 23 3 1 0 61 1 1 257 2 078 583 5 270 9 489 166 35 29 772 2 0 1 988
Jaroslavlin alue 1 272 468 1 172 188 92,12 % 98 691 7,76 % 1 589 0,12 % 55 75 2 3 0 95 1 564 254 240 273 2 2 15 8 0 0 0
Juutalaisten autonom. alue 176 558 160 185 90,73 % 16 034 9,08 % 339 0,19 % 3 0 0 0 0 8 0 179 63 70 15 0 0 0 0 0 0 1
Kabardi-Balkaria 859 939 193 155 22,46 % 666 264 77,48 % 520 0,06 % 6 10 0 0 0 33 0 282 56 79 39 1 3 9 2 0 0 0
Kaliningradin alue 941 873 772 534 82,02 % 166 492 17,68 % 2 847 0,30 % 63 110 19 2 0 185 1 1 600 310 261 243 1 1 38 13 0 0 0
Kalmukia 289 481 85 712 29,61 % 203 359 70,25 % 410 0,14 % 4 0 0 0 0 73 0 84 99 90 50 3 2 2 3 0 0 0
Kalugan alue 1 010 930 869 031 85,96 % 140 119 13,86 % 1 780 0,18 % 20 37 4 0 0 42 0 1 066 227 214 154 0 5 11 0 0 0 0
Kamtšatkan aluepiiri 322 079 252 609 78,43 % 68 143 21,16 % 1 327 0,41 % 10 7 0 0 0 41 0 630 222 308 86 6 2 10 5 0 0 0
Karatšai-Tšerkessia 477 859 150 025 31,40 % 327 571 68,55 % 263 0,06 % 6 3 0 0 0 42 0 67 37 56 42 2 0 6 2 0 0 0
Karjala 643 548 507 654 78,88 % 76 924 11,95 % 58 970 9,16 % 8 577 45 570 3 423 19 0 156 8 534 242 182 232 6 1 16 4 0 0 0
Kemerovon alue 2 763 135 2 536 646 91,80 % 218 592 7,91 % 7 897 0,29 % 166 131 45 1 0 538 0 3 932 1 044 1 611 377 11 5 24 2 0 0 10
Kirovin alue 1 341 312 1 199 691 89,44 % 96 484 7,19 % 45 137 3,37 % 21 33 3 0 0 119 2 398 29 598 13 643 1 244 14 5 29 26 0 0 2
Komi 901 189 555 963 61,69 % 135 755 15,06 % 209 471 23,24 % 112 180 23 2 0 151 1 1 462 2 280 1 594 203 007 48 8 94 503 0 0 6
Kostroman alue 667 562 622 444 93,24 % 44 237 6,63 % 881 0,13 % 19 32 1 0 0 26 1 258 187 185 154 2 0 8 8 0 0 0
Krasnodarin aluepiiri 5 226 647 4 522 962 86,54 % 693 951 13,28 % 9 734 0,19 % 113 108 10 0 0 668 6 3 151 1 970 2 382 1 154 31 19 106 9 0 0 7
Krasnojarskin aluepiiri 2 828 187 2 490 730 88,07 % 319 619 11,30 % 17 838 0,63 % 303 68 7 4 0 2 346 2 4 295 3 314 2 032 467 14 6 38 3 633 221 807 281
Kurganin alue 910 807 823 722 90,44 % 84 162 9,24 % 2 923 0,32 % 14 16 2 0 0 33 0 691 311 1 579 206 24 13 7 24 0 1 2
Kurskin alue 1 127 081 1 036 561 91,97 % 90 006 7,99 % 514 0,05 % 12 18 1 0 0 27 0 199 79 77 68 5 2 22 3 0 0 1
Leningradin alue 1 716 868 1 485 905 86,55 % 219 255 12,77 % 11 708 0,68 % 4 366 1 345 1 380 169 33 772 17 1 465 755 754 565 11 12 39 23 0 1 1
Lipetskin alue 1 173 513 1 086 085 92,55 % 86 735 7,39 % 693 0,06 % 17 26 0 0 0 32 0 253 120 119 83 5 9 27 2 0 0 0
Magadanin alue 156 996 127 936 81,49 % 28 674 18,26 % 386 0,25 % 15 6 0 0 0 36 0 121 90 75 29 0 1 12 1 0 0 0
Mari 696 459 313 947 45,08 % 88 668 12,73 % 293 844 42,19 % 7 17 3 0 0 23 2 862 290 863 1 932 117 4 4 3 6 0 0 1
Mordva 834 755 443 737 53,16 % 57 559 6,90 % 333 459 39,95 % 13 13 2 0 0 15 0 333 112 153 106 39 3 0 2 0 0 0 1
Moskova 11 503 501 9 930 410 86,33 % 1 549 066 13,47 % 24 025 0,21 % 388 358 24 7 0 1 072 5 17 095 2 100 1 820 720 48 16 323 45 0 2 2
Moskovan alue 7 095 120 6 202 672 87,42 % 867 938 12,23 % 24 510 0,35 % 146 272 16 0 1 367 11 18 678 2 555 1 553 709 25 8 139 28 0 0 2
Murmanskin alue 795 409 642 310 80,75 % 144 668 18,19 % 8 431 1,06 % 273 1 376 82 4 0 103 1 599 1 625 852 599 1 727 9 3 30 149 0 0 0
Nenetsia 42 090 26 648 63,31 % 4 132 9,82 % 11 310 26,87 % 0 2 0 0 0 2 0 21 84 73 3 623 1 0 0 7 504 0 0 0
Nižni Novgorodin alue 3 310 597 3 109 661 93,93 % 174 088 5,26 % 26 848 0,81 % 42 69 6 0 0 87 5 19 138 6 415 685 369 8 2 17 4 0 0 1
Novgorodin alue 634 111 560 280 88,36 % 72 457 11,43 % 1 374 0,22 % 194 183 10 3 0 171 8 386 105 146 145 6 1 9 6 0 0 1
Novosibirskin alue 2 665 911 2 365 845 88,74 % 295 449 11,08 % 4 617 0,17 % 120 13 10 0 0 891 2 1 486 1 111 647 244 31 16 17 11 0 0 18
Omskin alue 1 977 665 1 648 097 83,34 % 323 870 16,38 % 5 698 0,29 % 202 51 1 0 0 2 082 0 1 209 541 763 710 60 26 27 21 0 2 3
Orenburgin alue 2 033 072 1 519 525 74,74 % 472 364 23,23 % 41 183 2,03 % 25 29 1 0 0 79 0 38 682 900 1 043 178 11 2 227 4 0 0 2
Orjolin alue 786 935 739 019 93,91 % 47 378 6,02 % 538 0,07 % 8 14 2 0 0 18 1 187 85 115 98 1 0 7 2 0 0 0
Penzan alue 1 386 186 1 165 668 84,09 % 165 253 11,92 % 55 265 3,99 % 23 31 2 0 0 26 0 54 703 177 200 85 2 2 12 2 0 0 0
Permin aluepiiri 2 635 276 2 191 423 83,16 % 335 650 12,74 % 108 203 4,11 % 106 67 6 0 0 101 1 1 431 4 121 20 834 81 440 27 23 15 26 0 0 5
Pietari 4 879 566 3 908 753 80,10 % 958 957 19,65 % 11 856 0,24 % 2 559 1 396 271 37 26 1 534 37 2 337 1 022 1 077 1 204 87 35 107 109 2 1 15
Pihkovan alue 673 423 616 432 91,54 % 55 366 8,22 % 1 625 0,24 % 212 100 9 2 0 625 3 226 107 126 197 3 1 13 0 0 0 1
Pohjois-Ossetia-Alania 712 980 147 090 20,63 % 565 547 79,32 % 343 0,05 % 6 5 0 0 0 32 0 116 84 57 24 1 2 16 0 0 0 0
Primorjen aluepiiri 1 956 497 1 675 992 85,66 % 276 292 14,12 % 4 213 0,22 % 25 15 8 0 0 239 0 2 223 776 693 142 13 4 62 12 0 1 0
Rjazanin alue 1 154 114 1 026 919 88,98 % 120 951 10,48 % 6 244 0,54 % 21 38 1 0 0 28 1 5 564 214 246 113 5 0 12 1 0 0 0
Rostovin alue 4 277 976 3 795 607 88,72 % 473 884 11,08 % 8 485 0,20 % 65 90 11 1 0 170 5 2 198 1 987 2 411 1 315 21 4 183 23 0 0 1
Saha (Jakutia) 958 528 353 649 36,90 % 602 240 62,83 % 2 639 0,28 % 126 17 4 0 0 53 0 1 523 455 290 117 5 5 18 23 0 1 2
Sahalinin alue 497 973 409 786 82,29 % 85 935 17,26 % 2 252 0,45 % 10 5 2 0 0 42 0 1 666 222 231 52 1 2 16 3 0 0 0
Samaran alue 3 215 532 2 645 124 82,26 % 499 848 15,54 % 70 560 2,19 % 72 107 7 0 0 250 0 65 447 2 982 1 237 376 18 12 43 9 0 0 0
Saratovin alue 2 521 892 2 151 215 85,30 % 354 821 14,07 % 15 856 0,63 % 52 36 3 0 0 157 1 10 917 2 927 1 345 308 4 4 90 11 0 0 1
Smolenskin alue 985 537 893 675 90,68 % 90 758 9,21 % 1 104 0,11 % 16 38 2 0 0 42 1 437 215 210 124 2 2 12 3 0 0 0
Stavropolin aluepiiri 2 786 281 2 232 153 80,11 % 550 692 19,76 % 3 436 0,12 % 40 40 2 0 0 339 3 1 250 544 759 332 10 2 104 9 0 0 2
Sverdlovskin alue 4 297 747 3 684 843 85,74 % 566 226 13,17 % 46 678 1,09 % 119 82 8 3 0 275 1 6 303 23 801 13 808 1 773 138 251 53 52 0 1 10
Taka-Baikalian aluepiiri 1 107 107 977 400 88,28 % 128 479 11,60 % 1 228 0,11 % 9 13 1 0 0 26 0 429 349 336 45 3 2 6 7 0 0 2
Tambovin alue 1 091 994 1 037 097 94,97 % 54 317 4,97 % 580 0,05 % 8 17 1 0 0 26 0 326 74 68 46 1 0 12 1 0 0 0
Tatarstan 3 786 488 1 501 369 39,65 % 2 222 951 58,71 % 62 168 1,64 % 39 73 2 0 0 93 0 19 156 18 848 23 459 451 2 8 31 4 2 0 0
Tjumenin alue 1 340 608 1 066 066 79,52 % 266 887 19,91 % 7 655 0,57 % 87 30 1 1 0 197 0 1 251 1 675 1 417 1 322 720 471 22 411 0 0 50
Tomskin alue 1 047 394 922 723 88,10 % 119 255 11,39 % 5 416 0,52 % 31 16 0 0 0 528 3 1 109 590 1 081 118 718 22 14 5 0 0 1 181
Tšeljabinskin alue 3 476 217 2 829 899 81,41 % 627 789 18,06 % 18 529 0,53 % 128 62 7 1 0 353 4 12 147 2 826 2 422 488 30 22 29 10 0 0 0
Tšetšenia 1 268 989 24 382 1,92 % 1 244 306 98,05 % 301 0,02 % 3 10 0 0 0 3 0 81 114 67 16 2 0 2 1 0 0 2
Tšukotka 50 526 25 068 49,61 % 25 205 49,89 % 253 0,50 % 1 3 0 0 0 1 0 41 152 20 11 1 1 0 22 0 0 0
Tšuvassia 1 251 619 323 274 25,83 % 911 096 72,79 % 17 249 1,38 % 18 28 0 0 0 22 1 13 014 3 648 332 164 11 2 7 1 0 0 1
Tulan alue 1 553 925 1 462 184 94,10 % 90 254 5,81 % 1 487 0,10 % 16 39 6 0 0 42 1 852 159 183 154 6 0 28 1 0 0 0
Tuva 307 930 49 434 16,05 % 258 320 83,89 % 176 0,06 % 0 2 0 0 0 45 0 56 32 33 7 0 0 1 0 0 0 0
Tverin alue 1 353 392 1 172 007 86,60 % 171 400 12,66 % 9 985 0,74 % 134 7 394 8 2 1 236 4 1 219 435 300 212 6 2 29 3 0 0 0
Udmurtia 1 521 420 912 539 59,98 % 186 646 12,27 % 422 235 27,75 % 32 16 0 0 1 49 0 913 8 067 412 695 432 11 7 5 4 0 0 3
Uljanovskin alue 1 292 799 901 272 69,71 % 351 044 27,15 % 40 483 3,13 % 17 29 4 0 0 211 4 38 977 658 367 195 6 3 9 3 0 0 0
Vladimirin alue 1 443 693 1 288 716 89,27 % 150 280 10,41 % 4 697 0,33 % 30 45 8 0 0 43 1 2 570 766 749 453 5 5 21 0 0 0 1
Volgogradin alue 2 610 161 2 309 253 88,47 % 291 474 11,17 % 9 434 0,36 % 52 52 5 0 1 140 1 2 273 4 233 2 150 400 15 6 47 14 0 43 2
Vologdan alue 1 202 444 1 112 658 92,53 % 87 899 7,31 % 1 887 0,16 % 167 149 412 0 1 60 8 283 192 218 353 3 3 23 15 0 0 0
Voronežin alue 2 335 380 2 124 587 90,97 % 209 268 8,96 % 1 525 0,07 % 16 32 1 0 0 73 2 785 253 199 134 2 1 17 8 0 1 1
Yhteensä 142 856 536 111 016 896 77,71 % 29 468 242 20,63 % 2 371 398 1,66 % 20 267 60 815 5 936 266 64 17 875 1 771 744 237 547 605 554 500 322 691 30 943 12 269 2 781 44 640 227 862 3 649

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Laakso, Johanna (toim.): Uralilaiset kansat: Tietoa suomen sukukielistä ja niiden puhujista. Helsinki: WSOY, 1991. ISBN 951-0-16485-2.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Aiemmin fenno- tai finno-ugrilaiset kansat.
  2. ↑ Suomalais-ugrilaiset kielet ja niiden puhujat: Johdanto M. A. Castrénin seura. Arkistoitu 7.7.2018. Viitattu 10.12.2009.
  3. ↑ Suomalais-ugrilaiset ja samojedit eli uralilaiset kansat Viron kansallismuseo. Viitattu 10.12.2009.
  4. ↑ Kielitoimiston sanakirja kielitoimistonsanakirja.fi. Viitattu 24.6.2021.
  5. ↑ Sukukansapäivän vieton toivotaan elpyvän ts.fi. 19.10.2014. Viitattu 14.7.2023.
  6. ↑ Björkman, Hannu-Pekka: Me itämerensuomalaiset olemme Vesilinnun kansa, ja meillä on käytössä salainen ase www.eeva.fi. 30.6.2023. Viitattu 14.7.2023.
  7. ↑ Tekniikan Maailma tekniikanmaailma.fi. Viitattu 14.7.2023.
  8. ↑ a b Korhonen, Mikko: Uralin tällä ja tuolla puolen. Teoksessa Laakso 1991, s. 39.
  9. ↑ Korhonen, Mikko: Uralin tällä ja tuolla puolen. Teoksessa Laakso 1991, s. 23.
  10. ↑ Saarikivi, Janne: Substrata Uralica. Studies on finno-ugrian substrate in northern russian dialects. Väitöskirja. Tartu: Tartu University Press, 2006. ISBN 978-9949-11-474-0 ISBN 9949-11-474-8. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 13.7.2009). (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. ↑ Rahkonen, Pauli: Finno-Ugrian hydronyms of the River Volkhov and Luga catchment areas, s. 205-266. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja – Journal de la Société Finno-Ougrienne 93. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 2011. artikkelin verkkoversio (pdf) (viitattu 19.3.2013). (englanniksi)
  12. ↑ Saarikivi, Janne: Itämerensuomalais-slaavilaisten kontaktien tutkimuksen nykytilasta sgr.fi. Viitattu 10.7.2020.
  13. ↑ http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/karjalaa-osaavien-yhteiso-on-suuri/2065961 (Arkistoitu – Internet Archive)
  14. ↑ Krauss, M. E. 1997. The indigenous languages of the North: A report on their present state. In H. Shoji and J. Janhunen (eds.), Northern minority languages: Problems of survival, pp. 1–34. Osaka and Fairbanks: National Museum of Ethnology and Alaska Native Language Center, University of Alaska Fairbanks.
  15. ↑ Håkan Rydving: Language Proficiency and Ethnicity: The Sami Case (Publication. Edited by Takashi Irimoto, Takako Yamada) Senri Ethnological Studies (SES) No.66 Circumpolar Ethnicity and Identity. February 20, 2004. Viitattu 1.6.2014.
  16. ↑ Demoskop Weekly No 543-544
  17. ↑ Venäjän federaation tilastopalvelu (Arkistoitu – Internet Archive)
  18. ↑ Venäjän federaation tilastopalvelu (Arkistoitu – Internet Archive)
  19. ↑ Saarikivi, Janne: Suomen sukukielet ahtaalla Venäjällä. Helsingin Sanomat, 26.7.2007, s. A2.
  20. ↑ Venäjän suomensukuiset kansat ovat edelleen vaaravyöhykkeessä Verkkouutiset. 15.12.2000. Viitattu 10.12.2009.
  21. ↑ Saarinen, Sirkka: Venäjän suomalais-ugrilaiset kansat Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen (PDF) Auraica: Scripta a Societate Porthan edita. Vol. 1, 2008. Turku: Porthan-seura. Viitattu 10.12.2009.
  22. ↑ Demoskop Weekly No 545-546

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hajdú, Péter (toim.): Suomalais-ugrilaiset. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1975. ISBN 951-717-068-8.
  • Hakamies, Pekka: Ison karhun jälkeläiset. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 697. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998. ISBN 951-717-989-8.
  • Jokipii, Mauno (toim.): Itämerensuomalaiset: Heimokansojen historiaa ja kohtaloita. Jyväskylä: Atena, 1995. ISBN 951-9362-80-0.
  • Laakso, Johanna (toim.): Uralilaiset kansat: Tietoa suomen sukukielistä ja niiden puhujista. Helsinki: WSOY, 1991. ISBN 951-0-16485-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomalais-ugrilaiset kansat.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomalais-ugrilaiset_kansat&oldid=22123540”