Janakkala

Janakkala
vaakuna	sijainti
Sijainti	60°55′20″N, 024°38′50″E
Maakunta	Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta	Hämeenlinnan seutukunta
Kuntanumero	165
Hallinnollinen keskus	Turenki
Perustettu	1866
Kuntaliitokset	Vanaja (1967, osa)
Kokonaispinta-ala	586,07 km² 192:nneksi suurin 2022
– maa	547,41 km²
– sisävesi	38,66 km²
Väkiluku	16 083 69:nneksi suurin 31.8.2024
– väestötiheys	29,38 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	16,2 %
– 15–64-v.	59,0 %
– yli 64-v.	24,8 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	95,8 %
– ruotsinkielisiä	0,4 %
– muut	3,8 %
Kunnallisvero	8,40 % 199:nneksi suurin 2024
Työttömyysaste	9,4 % (Huhtikuu 2016)
Kunnanjohtaja	Riikka Moilanen
Hallituksen puheenjohtaja	Reijo Löytynoja
Kunnanvaltuusto	33 paikkaa
– puheenjohtaja	Marko Ahtiainen
2021–2025  • SDP  • Kesk.  • Kok.  • PS  • Vihr.  • KD  • Vas.	9 6 6 6 3 2 1
www.janakkala.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Janakkala on Kanta-Hämeen maakunnassa sijaitseva kunta, joka kuuluu Hämeenlinnan seutukuntaan. Sen naapurikuntia ovat etelässä Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki sekä pohjoisen suunnalla Hämeenlinna. Kunta sijaitsee varsin keskeisellä paikalla Helsingin ja Tampereen yhdistävän valtatie 3:n ja pääradan varrella. Hämeenlinnan keskustaajama sijaitsee kunnan pohjoispuolella.

Janakkalan taajamat ovat Turenki, Tervakoski, Leppäkoski ja kirkonkylä, jonka nimi on Tarinmaa.

Nimestä

Janakkalan nimestä ollaan tutkijoiden keskuudessa hyvin erimielisiä. Eräs yleisimmistä kansanetymologioista esittää nimen tarkoittavan janakalaa eli monnia. Näin viitataan mahdollisesti kunnan vesistöissä olleeseen monnikantaan, ja muun muassa Kernaalanjärvestä saatu suuri monni on nykyisin sijoitettuna Hämeenlinnan lyseon luonnontieteellisiin kokoelmiin.^lähde?

Janakkalan kirkkoherra Emanuel Foenander puolestaan arveli 1700-luvun puolivälissä Turun tuomiokapitulille toimittamassaan pitäjäkuvauksessa, että seurakunnan nimi tulee sanasta janhus. Kirkkoherran mukaan sanaa käytettiin vielä monin paikoin ja se tarkoittaa havupuun pihkaa eli tervaa tai puun tervaista paikkaa. Seurakunnan nimi olisi näin Janhackala, joka tarkoittaisi tervaspuun hakkuupaikkaa tai yleensä tervaksien hakkaamispaikkaa. Kirkkoherran mukaan H-kirjain olisi vain pudonnut käytössä pois.^lähde?

Uudemman tulkinnan mukaan nimistötutkija Petri Hiltunen arvelee nimen selvittämisen olevan hieman hankalaa. Kuitenkin mikäli kristinuskon tulo Saksaan voidaan ajoittaa noin 300-luvulle, niin todennäköisesti kyseessä on kristillisperäinen miehen nimi Jahneke. Tällöin joku saapuneen ryhmän jäsenistä olisi asettunut Janakkalan alueelle ehkäpä pysyvästi. Kyseisessä kirjoituksessa Hiltunen käsittelee hyvinkin laajasti Hämeen alueen nimistöä.

Vaakuna

Janakkalan vaakunan on suunnitellut taiteilija Onni Oja vuonna 1950. Vaakunakilpi on jaettu kahteen osaan sakarakorolla, joka muistuttaa linnoituksen harjaa. Koron syvennykset ovat muurin harjan ampuma- ja tähystysaukkoja. Aihe viittaa Hakoisten linnavuoreen. Voidaan kuvitella, että vaakunan irvistävän ilveksen pää on aikoinaan ollut kiinnitettynä linnoituksen punatiilisen muurin seinään varoitukseksi viholliselle. Vaakunan yläosassa pakanuuden nuolet taistelevat uuden uskonnon tunnusmerkkiä, ristiä vastaan.

Maantiede

Janakkala sijaitsee Vanajaveden vesistön yläjuoksulla. Kunnan alueella sijaitseva Kernaalanjärvi toimii alueen keskeisenä vesistöjen kerääjänä ja siihen laskevat vesistöt Lammin, Lopen ja Rengon sekä osin myös Hattulan ja Kalvolan alueilta. Tämä Salpausselän pohjoispuolisen alueen vedet kokoava Kernaalanjärvi laskee Hiidenjokea pitkin Vanajaveteen.^lähde?

Toinen maisemaa hallitseva piirre ovat harjumuodostumat. Salpausselän reunamuodostumaan yhtyvät luode–kaakko-suuntaiset harjut lisäävät korkeuseroja alueella. Janakkalaan on syntynyt jopa tieverkostoa harjujen rinteille muotoutuneista poluista. Tunnettuja harjumuodostuman huippuja ovat muun muassa Annakantorni ja Kiianlinna.^lähde?

Vanajaveden yläjuoksu on ollut vehmasta viljelysaluetta ja asutettuna varhaisista ajoita lähtien; myös ilmastollisesti se on ollut suotuisaa. Maaperä tasangoilla on hedelmällistä ja hyvää viljanviljelyyn. Laajat peltoalueet ovat olleet omiaan muokkaamaan alueen yhteiskunnallisia rakenteita, josta osoituksena on alueen kartanokulttuuri.^lähde?

Janakkala jakautuu kahteen eri suuntanumeroalueeseen. Kunnan pohjoisosa, kuten päätaajama Turenki kuuluu Hämeen teleliikennealueeseen 03, kun taas eteläosat, kuten toinen päätaajama Tervakoski, kuuluvat Uudenmaan teleliikennealueeseen 019.^lähde?

Kylät

Janakkalassa on ainakin seuraavat kylät:

Hallakorpi Harviala Heinäjoki Hiisi Hyvikkälä Jokimaa Kerkkola Kernaala Kiipula Kiri

Koljala Leppäkoski Löyttymäki Mallinkainen Melkkola Napiala Punkka Rastila Rehakka Saloinen

Sauvala Tarinmaa Tanttala Tervakoski Turenki Tyry Uhkoila Virala Vähikkälä

Kunnan tunnukset

Ilves on Kanta-Hämeelle tyypillinen suuri kissapeto ja Janakkalassa onkin tiheä ilveskanta. Janakkala on valinnut ilveksen nimikkoeläimekseen, koska se on jo pitkään ollut symbolina kunnan vaakunassa.^lähde?

Kunnan toinen tunnus on hämeenkylmänkukka (latinaksi Pulsatilla patens tai Anemone patens). Hämeenkylmänkukka on uhanalainen ja luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu kasvi. Se on tyypillinen Kanta-Hämeen alueella ja viihtyy hyvin Janakkalassa maisemaa hallitsevilla hiekkaharjuilla. Kunta on halunnut edistää hämeenkylmänkukan säilymistä valitsemalla sen nimikkokukakseen.^lähde?

Historia

Esihistoriaa

Vanajaveden laaksossa ja sen yläjuoksulla on ollut asutusta jo esihistoriasta saakka. Kivikautinen asutus oli Hämeessä keskittynyt Vanajaveden ja Hauhon reittien sekä niiden laskujokien ja -järvien varsille. Todennäköisesti tämä asutus on tullut suoraan etelästä, sillä esimerkiksi Vihdin Hiidenvesi oli aikoinaan merenlahti ja sen kautta pääsi helposti myös Salpausselän toiselle puolelle. Kampakeraamisen asutuksen aikana 5000-luvulta eaa. lähtien harjoitettiin metsästystä ja kalastusta, mutta ei välttämättä viljelty maata tai hoidettu karjaa. Nuorakeraaminen kulttuuri (noin 3200–2500 eaa.) toi Hämeeseen ehkä uutta väestöä lähinnä etelästä ja kaakosta.^lähde?

Rautakauden aikana asutus oli jo levinnyt hieman laajemmalle, ja ehkä jo tuolloin syntyi maantieyhteys Hämeen ja Varsinais-Suomen rannikon välille. Tätä yhteyttä on myöhemmin alettu kutsua Hämeen Härkätieksi ja sen toinen pää oli aluksi Halikonlahdella. Asukkaiden turvapaikoiksi ovat viimeistään rautakaudella muodostuneet linnavuoret, joista Janakkalan alueella kaksi keskeisintä ovat Hakoisten linnavuori ja Unikonlinna. Myös Hangastenmäki on osoittautunut tutkimuksissa linnavuoreksi. Rautakauden merkittävin esinelöytö on tehty Kernaalan kylästä, josta löytyi muiden esineiden ohessa ainutlaatuinen, seitsemänkertainen rintaketju. Se on ilmeisesti ollut todella varakkaan hämäläistalon emännän omaisuutta.^lähde? Poikkeuksellinen löytö oli pronssinen, useista koruista koostunut kokonaisuus. Ketjulaite löytyi vuonna 1958 ja kertoo alueen väestön vauraudesta.

Janakkala valikoitui Ruotsin vallan tukikohdaksi Hämeessä 1200-luvun puolivälissä. Otteen säilyminen varmistettiin Hakoisten ja Hangastenmäen linnavuoriparin varustamisella. Hämeenlinnaan laskeva Hiidenjoki oli tärkeä vesireitti. Kernaalanjärven ja Hiidenjoen varressa on hiesuista maata, joka soveltui viljelykseen varhaisilla muokkausvälineillä.

Keskiaika

Kristinuskon virallisen tulemisen myötä järjestettiin kristillinen elämä myös Hämeessä. Aluksi Janakkala kuului niin sanottuun Suur-Vanajaan, jonka alue käsitti myös Hausjärven ja Lopen pitäjät sekä pohjoisen osan Nurmijärvestä. V. Kerkkosen mukaan Janakkalan kirkkopitäjä on syntynyt noin vuoden 1300 vaiheilla, mutta hallintopitäjänä Janakkala on huomattavasti tätä nuorempi.^lähde?

Varhaisin Janakkalaa koskeva kirjallinen asiakirja on vuodelta 1341. Kyseessä on Bo Joninpojan tuomio, jonka sanotaan olevan kirjoitettu Janakkalassa. Tämän jälkeen pitäjä ja pitäjäläiset esiintyvät yhä useammin asiakirjoissa. Hakoisten linnavuori oli myös keskiajan alussa merkittävä tukikohta.^lähde?

Hautalöytö

Pääartikkeli: Janakkalan miekkamies

Janakkalasta tehtiin syksyllä 2013 löytö, johon kuuluu luuranko, kaksi miekkaa ja muuta esineistöä. Miekka on ajoitettu noin vuoden 1100 tienoille. Tomografia- eli viipaleröntgentutkimusten perusteella on arvioitu, että mies olisi kohdannut väkivaltaisen kuoleman. Tutkimukset jatkuvat edelleen.

Kartanot

Vanantaan kartanon päärakennus.

Janakkalan maisemaan ja talouteen liittyvät olennaisesti kartanot. Pitäjä on ollut yksi Suomen kartanorikkaimmista kunnista. Kunnassa ovat muun muassa seuraavat kartanot:

• Hakoisten kartano
• Harvialan kartano
• Hiiden kartano
• Hyvikkälän kartano (nykyinen nimi Hällilä)
• Irjalan kartano
• Kernaalan kartano
• Konttilan kartano
• Kuumolan kartano
• Leppäkosken kartano
• Löyttymäen kartano
• Monikkalan kartano
• Rehakan kartano
• Sauvalan kartano
• Tervakosken kartano
• Toivan kartano
• Vanantaan kartano
• Viralan kartano

Kartanoiden omistajina ovat olleet monet suomalaiset aatelissuvut ja osittain kartanot ovat heidän omistuksessaan vieläkin. Torpparilaitos muodostui 1700-luvun lopulla ja 1800-luvulla aluksi kartanoiden yhteydessä. Janakkalassa myös talonpojilla on ollut merkittävä osuus kunnan rakentamisessa.^lähde?

Nykyaika

1860-luvulla säädetyillä kunnallisasetuksilla kunta ja seurakunta erotettiin toisistaan. Tällöin opetus- ja sosiaalitoimi siirtyivät seurakunnilta vasta perustettujen kuntien tehtäviksi. Janakkala on ollut elinvoimainen kunta koko olemassaolonsa ajan ja nykyisinkin sen väkiluku on kasvussa. 1960-luvulla lakkautetun Vanajan kunnan alueista Janakkalaan liitettiin muun muassa laaja Harvialan alue, joka käsitti pääsääntöisesti Harvialan kartanon maita. 1960-luvun alussa ehdotettiin Janakkalan eteläosien erottamista Tervakosken kunnaksi, mutta tämä ei kuitenkaan toteutunut.

Väestö

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Janakkalan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			15 160
1985			14 843
1990			15 301
1995			15 462
2000			15 419
2005			15 871
2010			16 892
2015			16 853
2020			16 395
Lähde: Tilastokeskus.

Taajamat

Vuoden 2022 lopussa Janakkalassa oli 16 280 asukasta, joista 12 445 asui taajamissa, 3 632 haja-asutusalueilla ja 203:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Janakkalan taajama-aste oli 76,4 %.Janakkalan taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2022)
1.	Turenki	7 516
2.	Tervakoski	3 907
3.	Hämeenlinnan keskustaajama*	463
4.	Leppäkoski	303
5.	Janakkalan kirkonkylä	256

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Hämeenlinnan keskustaajama ulottuu pääosin Hämeenlinnan kaupungin ja Parolan alueelle.

Vuoden 2020 lopussa Janakkalan väestöstä oli miehiä 8 229 ja naisia 8 008. Vuonna 2020 ulkomaan kansalaisten osuus kunnan väestöstä oli 2,3 prosenttia.

Väestön ikäjakauma vuonna 2020:

• 0–14-vuotiaat: 2 631 (16,2 %)
• 15–64-vuotiaat: 9 581 (59,0 %)
• yli 65-vuotiaat: 4 025 (24,8 %)

Kehitys

Janakkalan kunta tekee joka neljäs vuosi kuntalaiskyselyn, jolla seurataan kunnan kehitystä ja yleistä ilmapiiriä. Vuoden 2019 kuntalaiskyselystä uutisoitiin, että kuntalaiset ovat varsin tyytyväisiä elämäntilanteeseensa. Toisaalta yli 30 prosenttia oli täysin tai melko eri mieltä väittämistä ”Kunnassa kuunnellaan kuntalaisten mielipiteitä.” ja ”Kunnan päätöksenteko on oikeudenmukaista ja kohtelee tasavertaisesti eri väestöryhmiä.”

Seurakunnat ja kirkot

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Janakkalassa toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Janakkalan seurakunta. Sen kirkkoja ovat Janakkalan Pyhän Laurin kirkko (vuodelta 1520), Tervakosken kirkko (1936), ja Turengin kirkko (1965).^lähde?

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Janakkalassa toimii Janakkalan helluntaiseurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Janakkalan alueella toimi Hämeenlinnan ortodoksinen seurakunta, jonka pääkirkko on Hämeenlinnan ortodoksinen kirkko. Vuoden 2021 alussa tämä ortodoksinen seurakunta liitettiin osaksi Helsingin ortodoksista seurakuntaa.

Koulutus

Kustaa Paturi ja muut aktiiviset kyläläiset perustivat Janakkalaan Suomen ensimmäinen kunnallisen kansakoulun vuonna 1861. Nykyisin kunnassa on yhdeksän vuosiluokkien 1.–6. koulua, kaksi vuosiluokkien 7.–9. koulua, kolme erityiskoulua, yksi lukio kahdessa eri toimipisteessä sekä kahden ammatillisen oppilaitoksen toimipisteet. Näiden lisäksi Vanajaveden opistolla on toimintaa kunnan alueella. Kahden melko suuren taajaman, Turengin ja Tervakosken, vuoksi Janakkalassa on pyritty kehittämään molempien keskusten kouluoloja. Seuraavassa on lueteltu kunnan koulut:

1.–6. luokat

• Harvialan koulu
• Heinäjoen koulu
• Leppäkosken koulu
• Tanttalan koulu
• Tarinmaan koulu
• Tervakosken koulu
• Turengin koulu
• Viralan koulu
• Vähikkälän koulu

Tanttalan ja Vähikkälän kouluja suunnitellaan lakkautettaviksi vuonna 2025. Myöhemmin aiotaan lakkauttaa Heinäjoen koulu vuonna 2026, Leppäkosken ja Haukankallion koulu vuonna 2027 ja Viralan koulu vuonna 2028.

7.–9. luokkien opetus

• Tervakosken yhteiskoulu
• Turengin yhteiskoulu

Erityiskoulut

• Aavan koulu
• Haukankallion koulu
• Varatien koulu

Lukiot

• Janakkalan lukio
  • Turengin toimipiste
  • Tervakosken toimipiste

Ammatilliset oppilaitokset

• Kiipulan ammattiopisto
• Ammattiopisto Tavastia

Kiipulan ammattiopistolla voi opiskella ajoneuvoalaa, liiketoimintaa, logistiikkaa, maatalousalaa, matkailualaa, metsäalaa, puhtaus- ja kiinteistöpalvelualaa sekä puutarha-alaa. Näiden lisäksi Kiipulassa järjestetään tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta. Ammattiopisto Tavastian Turengin toimipisteellä puolestaan voi opiskella tekniikan ja liikenteen alaa.

Vuonna 2022 Janakkalassa oli 10 039 perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittanutta, joista toisen asteen koulutusasteella 6 202 henkeä. 3 701:llä 15 vuotta täyttäneellä ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa.

Kaksi keskusta

Varsinainen terveyskeskus vuodeosastoineen sijaitsee Turengissa, mutta suppeammat terveysaseman palvelut ovat saatavilla myös Tervakoskella. Hoitoonpääsyajat vaihtelevat terveysasemien välillä. Terveydenhuollon käytännöt eivät ole kunnassa yhtenäiset, esimerkiksi omalääkäri määräytyy Turengissa asuinpaikan ja Tervakoskella sukunimen mukaan. Molemmissa taajamissa on vanhusten palvelukodit, kirjasto ja päivähoitopalvelut. Vain Tervakoskella on uimahalli, Turengista puolestaan liikuntahalli. Kunnan ja valtion virastot, kuten kunnantalo, sijaitsevat vain Turengissa.^lähde?

Janakkalan kirkko sijaitsee Tarinmaan kylässä, mutta seurakunnan hallinto on keskittynyt Turenkiin. Tervakoskella on vanha puinen kappelirakennus ja sen yhteydessä seurakuntatilat.^lähde?

Vuonna 1996 valmistunut Janakkalan pääkirjasto sijaitsee Turengissa.

Politiikka

Janakkala on perinteisesti ollut melko vasemmistolainen kunta ja SDP on yleensä ollut kunnan suurin puolue. Kunnanvaltuustossa on 33 jäsentä. Kaudella 2021–2025 valtuuston kokoonpano puolueittain on seuraava:

• SDP 9
• Keskusta 6
• Kokoomus 6
• Perussuomalaiset 6
• Vihreät 3
• Kristillisdemokraatit 2
• Vasemmistoliitto 1

Kunnanhallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä ja sen paikkajakauma on seuraava:

• SDP 2
• Keskusta 2
• Perussuomalaiset 2
• Kokoomus 2
• Vihreät 1

Kunnan talous

Janakkalan taloudessa ovat nähtävissä samat ilmiöt kuin muidenkin kuntien taloudessa ja erityisesti kehittyvien kuntien taloudessa. Janakkalan verotulot eivät vuonna 2005 päätyneet tavoitteeseensa, koska valtio antoi tuloveroon lisää helpotuksia. Toteutettavat investoinnit puolestaan ovat lisänneet kunnan velkaantumisastetta. Vielä vuoden 2003 lopussa Janakkala oli lähes velaton, mutta vuoden 2005 lopussa velkaa oli noin 12 miljoonaa euroa. Velkaantumisen arvioitiin kääntyvän laskuun vuonna 2007. Pääsyynä velkaantumisen on ollut laaja investointiohjelma ja kuntayhteistyön ennakoitua suuremmiksi muodostuneet menot.^lähde?

Yritystoiminta

Merkittävimmät työllistäjät Janakkalassa kunnassa ovat:

• Tervakoski Oy:n paperitehdas
• Froneri Oy:n jäätelötehdas (Pingviinin Jäätelötehdas)
• Valio Oy UHT
• Kolmeks Oy, joka valmistaa keskipakoispumppuja ja sähkömoottoreita
• Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus
• Lidl Suomi Ky:n jakelukeskus (Lidlin Suomen suurin)

Kunnassa erilaisia teollisuus- ja palveluyrityksiä yli 600 toimipaikassa. Myös alkutuotannolla on edelleen merkitystä vanhassa maatalouspitäjässä. Aikoinaan Janakkala oli Suomen edistyksellisimpiä maanviljelyskuntia. Kaupalliset palvelut sijaitsevat kummassakin kuntakeskuksessa, joissa toimii yli sata palveluyritystä ja -yrittäjää. Näistä kolmasosa toimii Tervakoskella ja kaksi kolmasosaa Turengissa.^lähde?

Työllisyys

Vuonna 2003 Janakkalassa oli työllistä työvoimaa 6 694 henkeä ja kunnan työpaikkaomavaraisuus oli 78,0 prosenttia. Kunnassa oli 5 222 työpaikkaa, jotka jakautuivat eri elinkeinoihin seuraavasti:^lähde?

• maa- ja metsätalous 340
• teollisuus 1 835
• sähkö- ja vesihuolto 36
• rakennustoiminta 336
• kauppa 710
• liikenne 195
• rahoitustoiminta 328
• yhteiskunnalliset palvelut 1 336
• tuntematon 101

Vuonna 2004 kunnassa oli 714 yritystoimipaikkaa. Vuonna 2002 maatiloja oli 342; näillä oli 13 151 hehtaaria peltoa ja 12 321 hehtaaria metsää.^lähde?

Matkailu

Janakkalan huomattavat historialliset nähtävyydet ovat keskiaikainen kivikirkko sekä Hakoisten linnavuori. Janakkalan historiaan voi tutustua myös Laurinmäen torpparimuseolla sekä näyttelijä Ida Aalbergin syntymäkodissa Leppäkoskella. Kunnan tunnetuimmat matkailukohteet ovat Puuhamaa ja Kalpalinna^lähde?.

Kulttuuri

Valtakunnallisesti tunnettu tapahtuma on kesäisin järjestettävä vanhan musiikin festivaali Janakkalan Barokki. Esimerkiksi kesällä 2017 kolmipäiväinen musiikkijuhla sisältää kuusi eri konserttia tai tapahtumaa lähinnä Pyhän Laurin kirkossa ja Turengin asemalla.

Murre

Janakkalan alueella puhutun kielen perustana on etelähämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Janakkalan murre kuuluu Lopen alaryhmään.

Ruokakulttuuri

Janakkalan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla uunipaisti, lanttulaatikko, viili ja talkkuna sekä jäätelö.

Virkistys

Retkeily

Janakkalan alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Janakkalan alueella sijaitsevia kohteita ovat muun muassa Toivanjoen lintutorni, Unikonlinna, Hakoisten linnavuori, Rahitunlammi–Linnamäki, Haukankallio, Someronvuori sekä Mallinkaistenjärven virkistysalue. Turengin alueella sijaitsee Tunturinvuori

Janakkalan alueen luontoreittejä ovat muun muassa Pukalinkallion polut, Laurinmäen luonto- ja kulttuuripolut sekä Suurisuon luontopolku. Turengin alueella sijaitsevat Raimansuo-Kalpalinna -reitti sekä Kiipulan reitit.

Tunnettuja janakkalalaisia

Ida Aalberg, näyttelijä Miikka Anttila, rallikartanlukija Mia Backman, näyttelijä Olavi Borg, professori Uno Cygnaeus, Suomen kansakoulun isä Voitto Eloranta, kansanedustaja Pia Freund, sopraanolaulaja Iro Haarla, muusikko Teppo Hauta-aho, muusikko Esko Helle, kansanedustaja Ellen Jokikunnas, juontaja Pasi Järvinen, jääkiekkoilija Ilpo Koskela, jääkiekkoilija Minna Koskela, näyttelijä Pentti Koskinen, yleisurheilija Johannes Koskinen, poliitikko Tuomas Kyrö, kirjailija Veikko Lahti, painija Laiska Leppone, rap-muusikko Maire Lindholm, jousiammunnan maailmanmestari

Reko Lundán, kirjailija Heikki Löyttyniemi, kaupunkineuvos Pekka Löyttyniemi, kansanedustaja Veikko Löyttyniemi, päätoimittaja Aino Malkamäki, poliitikko Otto Marttila, kansanedustaja ja kunnallisneuvos Tauno Marttinen, säveltäjä Hannu Mattila, jääkiekkoilija Pasi Myllymäki, elokuvaaja Timo Mäenpää, muusikko Onni Oja, taidemaalari Samuli Paronen, kirjailija Kustaa Paturi, talonpoikaisrunoilija Olli Porthan, urkumusiikin professori A. P. Sarjanto, lauluntekijä Antti Sinivuori, teollisuusneuvos Sulo Sinivuori, teollisuusneuvos, Antti Sinivuoren veli Hugo Standertskjöld, eversti Janne Virtanen, voimamies

Lisäksi Janakkalasta on kotoisin SinKing-niminen thrash metal -yhtye.^lähde?

Katso myös

• Luettelo Janakkalan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Kirjallisuutta

• Peltola, Jarmo: Pääradan ja kolmostien kunta : Janakkalan historia 1866–2014. Janakkalan kunta, 2015. ISBN 978-952-93-5336-1.

Aiheesta muualla

• Janakkalan kunnan kotisivut
• Tilastokeskus – Janakkalan avainluvut
• Penttilä, Lauri: Janakkala – vanha herraskartanoiden pitäjä. Helsingin Sanomat, viikkoliite, 24.7.1938, nro 30, s. 5. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 26.2.2024.