Häpy Endkö? Eli kuinka Uuno Turhapuro sai niin kauniin ja rikkaan vaimon

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Häpy Endkö? Eli kuinka Uuno Turhapuro sai niin kauniin ja rikkaan vaimon
Uuno Turhapuro Häpy endkö juliste.JPG
Ohjaaja Ere Kokkonen
Käsikirjoittaja Spede Pasanen
Tuottaja Spede Pasanen
Säveltäjä Jaakko Salo
Kuvaaja Pekka Aine
Leikkaaja Risto Salo
Lavastaja Kristine Elo
Pääosat Vesa-Matti Loiri
Marjatta Raita
Tapio Hämäläinen
Ritva Valkama
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomen lippu Suomi
Tuotantoyhtiö Spede-Production Oy
Ensi-ilta 26. elokuuta 1977
Kesto 84 min
Alkuperäiskieli suomi
Budjetti 722 307 mk
Katsojat 407 877
Edeltäjä Lottovoittaja UKK Turhapuro
Seuraaja Rautakauppias Uuno Turhapuro – presidentin vävy
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Häpy Endkö? Eli kuinka Uuno Turhapuro sai niin kauniin ja rikkaan vaimon (käytetään myös nimeä Häpy Endkö) on vuonna 1977 ensi-iltansa saanut Uuno Turhapuro -elokuvasarjan neljäs elokuva. Pentti Siimeksellä oli elokuvassa rooli, joka leikattiin pois.

Elokuva oli Suomen teattereissa vuoden 1977 kolmanneksi katsotuin yli 434 000 katsojallaan. Parempaan ylsivät vain Viimeinen savotta ja 007 rakastettuni.[1]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Uuno muuttaa isänsä maatilalta lentorahtina Helsinkiin etsimään kaunista ja rikasta vaimoa. Uuno ostaa hienot vaatteet kahdeksalla markalla eräästä kuolinpesästä ja hänestä tulee kahdessa viikossa Helsingin tavoitelluin poikamies, johon kaikki naiset ovat täydessä hurmiossa. Uuno menee myös tarjoilijaksi ravintola Vaaleanpunaiseen sikaan ja sen myötä tulee jo hänen ja hänen tulevan appiukkonsa välille ensimmäiset erimielisyydet. Kosinnoissa Uunoa auttavat tekniikan tohtori Lörsson (myöh. Sörsselssön) ja teknikko Härski Hartikainen.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Vesa-Matti Loiri   … Uuno Turhapuro  
 Marjatta Raita   … Elisabeth Tuura  
 Simo Salminen   … Lörsson  
 Spede Pasanen   … Härski-Hartikainen  
 Ritva Valkama   … Kreetta Tuura  
 Tapio Hämäläinen   … Karolus Tuura  
 Olavi Ahonen   … Hugo Turhapuro  
 Helge Herala   … Kalevi Happonen  
 Marja Korhonen   … rouva Happonen  
 Mirjam Himberg   … vaimoehdokas avioliittotoimistossa  
 Pertti Palo   … avioliittotoimiston johtaja  
 Seppo Laine   … patentinhakuosaston virkailija  
 Seela Sella  … rouva Lörssön  
 Juhani Kumpulainen   … tohtori  
 Pekka Autiovuori   … kirurgi  
 Heidi Herala   … leikkaussalin johtaja  
 Jukka Virtanen   … pappi  
 Ere Kokkonen   … mies työnvälitystoimiston jonossa  
 Raimo Paananen   … mies työnvälitystoimiston jonossa  
 Eliel Snell   … vanhempi mies työnvälitystoimiston jonossa  
 Heikki Miettinen   … Veijo  
 Helge Nieminen   … poika laiturilla  
 Marita Nordberg   … rouva Tuura elokuvasta Lottovoittaja UKK Turhapuro  
 Tiia Louste   … levykaupan myyjä elokuvasta Uuno Turhapuro  
 Anna-Liisa Ruotsi   … huvilanaapuri elokuvasta Uuno Turhapuro  
 Helena Holopainen, Raija Salmela   … lottovoittaja-Uunon tyttöystävät elokuvasta Lottovoittaja UKK Turhapuro  
 Mauno Hyvönen   … kertoja  

TV-esitykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivämäärä Kanava Katsojamäärä
10.7.1980 MTV/TV2 1 999 000
12.2.1984 MTV/TV1 1 275 000
1.5.1998 MTV3 495 000
11.9.2005 MTV3 742 000
1.5.2008 MTV3
3.10.2015 MTV3 217 000
9.1.2016 MTV3 357 000
19.8.2016 MTV3 196 000[2]
10.2.2017 MTV3

Muuta tietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uunon anoppia näyttelee Marita Nordbergin sijaan Ritva Valkama Nordbergin oltua tuolloin muiden elokuvaprojektien vuoksi estynyt.

Elokuva sisältää kohtauksen jossa Uuno, Sörsselssön ja Härski Hartikainen valmistelevat Uunon ja Elisabethin treffejä luonnon helmassa, mutta järjestelyistä ei meinaa sohvasta löytyneen piikin aiheuttamien kommellusten takia tulla yhtään mitään. Kyseinen kohtaus perustuu lähes täysin Spede Show'n sketsiin, jossa Speden, Veskun ja Simon esittämät huono-onniset miehet valmistelevat eväsretkeä ja josta juontaa juurensa lentävä lause: ”Siinä meni retkeilyhousut”.

Arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Video-oppaassa vuodelta 1994 Olavi Similä kuvaili Häpy Endköä ”keskitason törmäilyksi” ja ”totutun alkeelliseksi puuhasteluksi”, joka kuitenkin aiheutti jopa satunnaisen tirskahduksen. Hän antoi elokuvalle kaksi tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”keskinkertainen”.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vuositilastot, Elokuvauutiset 2008, viitattu 16.9.2015.
  2. TV-mittaritutkimuksen tuloksia - Viikko 33/2016 finnpanel.fi. Viitattu 22.8.2016.
  3. Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]