Mirjam Himberg
| Mirjam Himberg | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Mirjam Kumpulainen |
| Syntynyt | 12. marraskuuta 1925 Helsinki |
| Kuollut | 5. marraskuuta 1999 (73 vuotta) Helsinki |
| Puoliso | Juhani Kumpulainen (1949–1991) |
| Näyttelijä | |
| Aktiivisena | 1947–1991 |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Mirjam Himberg (myös nimellä Mirjam Kumpulainen, 12. marraskuuta 1925 Helsinki – 5. marraskuuta 1999 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä ja televisio-ohjaaja.
Ylioppilastutkinnon suoritettuaan Himberg näytteli Ylioppilasteatterissa, jota myös johti 1954–1955, ja sitten Intimiteatterissa 1954–1959. Hän opiskeli Helsingin konservatoriossa ja myöhemmin Sibelius-Akatemiassa yli kymmenen vuoden ajan.[1]
Himbergin ohjauksia Ylen Televisioteatterille olivat muun muassa Kustaa III (1964), Agamemnon (1967), Boheemielämää (1969), Kustaa Vaasa (1969), Lasinen eläintarha (1973), Gabriel, tule takaisin (1979), Ameriikan morsian (1981) ja Murhakopla (1988). Näytelmien lisäksi hän ohjasi myös muun muassa 1980-luvun lauantaiaamujen televisio-ohjelmaa Kukkokiekuu.[1][2]
Himberg oli vuosina 1949–1991 naimisissa näyttelijä Juhani Kumpulaisen kanssa. He esiintyivät usein samoissa elokuvissa, kuten Spede Pasasen komedioissa, ja jopa näyttelivät kerran avioparia.
Himberg kuoli marraskuussa 1999 73-vuotiaana sydänsairauden uuvuttamana.[1] Himberg on haudattu miehensä Juhani Kumpulaisen viereen Hietaniemen hautausmaan uurnalehtoon.[3]
Filmografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pimeänpirtin hävitys (1947)
- Maija löytää sävelen (1950)
- Morsiusseppele (1954)
- Oi, muistatkos... (1954)
- Mä oksalla ylimmällä (1954)
- Olemme kaikki syyllisiä (1954)
- Sankarialokas (1955)
- Pekka ja Pätkä pahassa pulassa (1955)
- Näkemiin Helena (1955)
- Rintamalotta (1956)
- Syntipukki (1957)
- Pää pystyyn Helena (1957)
- 1918 – mies ja hänen omatuntonsa (1957)
- Autuas eversti (1958)
- Tirlittan (1958)
- Punainen viiva (1959)
- Kovaa peliä Pohjolassa (1959)
- Näköradiomiehen ihmeelliset siekailut (1969)
- Uuno Turhapuro (1973)
- Häpy Endkö? Eli kuinka Uuno Turhapuro sai niin kauniin ja rikkaan vaimon (1977)
- Rautakauppias Uuno Turhapuro – presidentin vävy (1978)
- Uuno Turhapuro menettää muistinsa (1982)
- Uuno Turhapuron muisti palailee pätkittäin (1983)
- Liian iso keikka (1986)
- Uuno Turhapuro muuttaa maalle (1986)
- Uuno Turhapuro – kaksoisagentti (1987)
- Uuno Turhapuro herra Helsingin herra (1991)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 Kajava, Jukka: Televisio-ohjaaja Mirjam Himberg, HS Muistot 9.11.1999 (tilaajille).
- ↑ Koivunen, Anu: ”Teatteri televisiossa: kansainvälisyyttä, klassikoita ja kokeiluja”, Kulttuurin vuosisata: Luova ohjelmatyö Yleisradiossa 1926–2025, s. 194, 199, 202. Helsinki: SKS, 2025. ISBN 978-951-858-668-8
- ↑ www.hautahaku.fi