Mauno Hyvönen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mauno Hyvönen vuonna 1961.

Mauno Ilmari Hyvönen (8. elokuuta 1925 Jyväskylä2. elokuuta 2021 Lohja[1]) oli suomalainen näyttelijä ja ohjaaja.

Hyvönen aloitti uransa 1940-luvulla sivurooleissa, ja on toiminut monissa suomalaisissa elokuvissa kertojana, muun muassa Spede Pasasen elokuvissa Pähkähullu Suomi, Näköradiomiehen ihmeelliset siekailut, Speedy Gonzales – noin 7 veljeksen poika, Häpy Endkö? Eli kuinka Uuno Turhapuro sai niin kauniin ja rikkaan vaimon ja Pölhölä.

Hyvönen on toiminut selostajana lyhytelokuvissa, ja toiminut pitkään televisioteatterissa.

Hyvönen on nähdyt Albert Barillén ohjaajana Olipa kerran Amerikka Mestarin äänenä animaatiosarjassa.

Hyvönen on näytellyt muun muassa elokuvissa Tanssi yli hautojen, Lentävä kalakukko, Pekka Puupää, Hilja maitotyttö, Kolmiapila, Villi Pohjola, Pikku Ilona ja hänen karitsansa, Punainen viiva, Sampo, ja Noin 7 veljestä. Hyvönen on ohjannut myös lyhyitä elokuvia ja näytelmäelokuvia, muun muassa Obmolov vuodelta 1963. Hyvönen tunnetaan myös radiohupailusta Kankkulan kaivolla, jossa Hyvönen esitti ornitologi Sylfred Huilaa.

Hyvönen kuoli 95-vuotiaana 2. elokuuta 2021, kuusi päivää ennen kuin olisi täyttänyt 96.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Mauno Hyvösen kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat, 1.9.2021. Artikkelin verkkoversio Viitattu 1.9.2021.
Tämä näyttelijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.