Kauhava

Kauhava
vaakuna	sijainti
Sijainti	63°06′05″N, 23°03′50″E
Maakunta	Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Seinäjoen seutukunta
Kuntanumero	233
Perustettu	2009
Kuntaliitokset	Alahärmä (2009) Kortesjärvi (2009) Ylihärmä (2009)
Kokonaispinta-ala	1 328,38 km² 85:nneksi suurin 2022
– maa	1 313,85 km²
– sisävesi	14,53 km²
Väkiluku	15 165 73:nneksi suurin 31.12.2023
– väestötiheys	11,54 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	15,3 %
– 15–64-v.	55,4 %
– yli 64-v.	29,4 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	94,0 %
– ruotsinkielisiä	0,7 %
– muut	5,4 %
Kunnallisvero	9,10 % 106:nneksi suurin 2024
Kaupunginjohtaja	Harri Mattila
Kaupunginvaltuusto	43 paikkaa
2009–2012  • Kesk.  • Kok.  • SDP  • KD  • PS	21 11 6 3 2
www.kauhava.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Kauhavan vanha vaakuna (1952-2008)

Kauhavan asema

Saab Safir -patsas

Kauhavan Nuorisoseuratalo

Kauhava on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Seinäjoen seutukunnassa Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kauhavan rautatieasema on Pohjanmaan radan varrella noin 38 km Seinäjoelta pohjoiseen.

Kauhavan väkiluku on nykyään 15 165 henkilöä (tieto päivittynyt 2023-12-31 31. joulukuuta 2023). Kaupungin pinta-ala on 1 328,38 km², josta 14,53 km² on vesistöjä (2022-01-01 1. tammikuuta 2022)..

Nykyisen Kauhavan kaupungin naapurikunnat ovat Evijärvi, Isokyrö, Lappajärvi, Lapua, Pedersören kunta, Oravainen, Seinäjoki, Uusikaarlepyy ja Vöyri-Maksamaa.

Kauhavan kaupunki muuttui maantieteellisesti ja rakenteellisesti 1.1.2009 voimaan astuneen kuntaliitoksen myötä, jolloin Kauhava yhdistyi Alahärmän, Ylihärmän ja Kortesjärven kanssa muodostaen niin ikään Kauhava -nimisen kaupungin. Tämä artikkeli käsittelee selvyyden vuoksi pääasiassa alkuperäisen Kauhavan kaupungin hallintoaluetta.

Alkuperäisestä Kauhavan kaupungista käytetään kaupunkilaisten parissa mm. nimityksiä kanta-Kauhava, vanha Kauhava. Nykyisestä Kauhavan kaupungista puolestaan mm. nimityksiä suur-Kauhava ja uusi Kauhava.

Kunnallisen itsehallinnon historia

Kauhavan alue kuului vuoteen 1859 saakka Lapuan suurpitäjään, jolloin kyseinen suurseurakunta jaettiin neljään itsenäiseen seurakuntaan. Aloite jakaa Lapuan suurseurakunta pienemmiksi itsenäisiksi kirkkoherrakunniksi tehtiin tuomiokapitulille vuonna 1836 Ala- ja Ylihärmän kappelien asukkaiden toimesta. Perusteluina muun muassa että suurpitäjän hoitaminen yhtenä kirkkoherrakuntana oli liian työlästä silloiselle iäkkäälle kirkkoherralle, lisäksi vedottiin ongelmiin köyhäinhoidon järjestelemisessä sekä kauhavalaisten ja härmäläisten rauhattomaan luonteenlaatuun verrattuna nurmolaisiin ja lapualaisiin.

Kunnalliseen itsehallintoon Kauhava siirtyi 3.12.1866 vuotta aiemmin Suomessa säädetyn asetuksen tiimoilta, jonka mukaan "kukin seurakunta maalla on itsepäällensä erinäinen kunta". Lisäksi kyseisessä asetuksessa määrättiin näin syntyneille kunnille perustoimintojen, kuten kansakoulun, terveydenhuollon, sairaanhoidon, köyhäinhoidon, järjestyksen ylläpidon, kunnallisen rakentamisen sekä kunnallisen verotuksen, järjestäminen ja toteuttaminen.

Vuoden 1917 maalaiskuntain kunnallislailla määrättiin kunnanvaltuusto pakolliseksi kaikissa kunnissa, ja siitä tuli ylin päättävä elin aiemman kuntakokouksen sijaan.

Kaupungiksi Kauhava muuttui 1.1.1986 (yhdeksän muun maalaiskunnan ohella) Suomen hallituksen hyväksyttyä Kauhavan kunnanvaltuuston jättämän esityksen. Esitys kuntamuodon muuttamisesta kaupungiksi lähti liikkeelle paria vuotta aikaisemmin Kansalaisopiston järjestämän yleisöpaneelin tiimoilta syksyn kunnallisvaalien ohessa.

Jo sitä ennen vuonna 1935 oltiin Fräntilän, Lauttamuksen ja Rengon kyläläisten toimesta sekä vuonna 1972 kunnanvaltuuston toimesta muuttamassa Kauhavan hallintomuotoa kunnasta kauppalaksi. Tämä hanke kuitenkin kaatui kun valtioneuvosto teki periaatepäätöksen ettei uusia kauppaloita enää perusteta, ja vanhatkin poistuivat Suomen kuntamuodoista vuoden 1977 alusta.

Vanha Kauhavan kaupunki lakkautui, kun se kuntaliitoksessa yhdistyi Alahärmän, Kortesjärven ja Ylihärmän kanssa uudeksi Kauhavaksi vuonna 2009. Nykyinen Kauhava on väkiluvultaan Etelä-Pohjanmaan toiseksi suurin kaupunki.

Kylät

Ennen kuntaliitosta Kauhava sisälsi kylät:

• Alakylä
• Eteläranta
• Hirvijoki
• Hopiavuori
• Huhtamäki
• Kantola
• Karjanlahti
• Kauhava
• Kettula
• Kirkonkylä (kanta-Kauhavan keskustan itäpuoli)
• Kleemola
• Kosola
• Lauttamus (kanta-Kauhavan keskustan länsipuoli)
• Lummukka
• Mäenpää
• Mäki-Hannus
• Orava
• Pelkkikangas
• Pelkola
• Pernaa
• Ruotsala
• Sippola
• Varpula
• Varvas
• Viinikka
• Ylikylä

Kuntaliitoksen myötä Kauhavaan kuuluvat myös:

• Alahärmän alueen kylät
• Kortesjärven alueen kylät
• Ylihärmän alueen kylät

Koulutuslaitokset

Kauhavalla sijaitsevat Suomen Yrittäjäopisto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun osana toimiva Yrittäjien ammattikorkeakouluyksikkö, jotka antavat monipuoliset valmiudet yrittäjänä toimimiseen. Kauhavalla sijaitseva Lentosotakoulu on Ilmavoimien tärkein sotilasopetuslaitos. Kauhavan lukio on erikoistunut ilmailuun, yrittäjyyteen, tietojenkäsittelyyn ja tanssiin.

Nähtävyyksiä

• Fouga-patsas
• Lentosotakoulu
• Iisakin Jussin tupa
• Kalan torppa
• Puukkomuseo
• Saarimaan näkötorni
• Hotelli Kantri

Festivaalit

Kauhavalla pidetään vuosittain Lentäjien Juhannus, Puukkofestivaali ja Kävelykarnevaalit sekä Härmälääset Häjyylyt (Alahärmässä) ja Valehtelun Suomen mestaruuskilpailut (Kortesjärvellä).

Mainintoja

Kauhavalla on kuvattu muutamia elokuvia, kuten Antti Tuurin romaaneihin perustuvat Pohjanmaa, Talvisota, Amerikan raitti ja Lakeuden kutsu sekä Aleksi Mäkelän ohjaama Häjyt. Pentti Nikula hyppäsi seiväshypyn maailmanennätyksen Kauhavalla vuonna 1962. Taistelulaji Han Moo Do:n alkukotina pidetään Kauhavaa. Kauhava mainitaan myös monen tunnetunkin yhtyeen lauluissa, kuten Zen Cafen - Tämä on syksy ja Lauri Tähkä & Elonkerjuun - Rakasta rintani ruhjeille kappaleissa. Sekä myös muun muassa kansanlaulussa Isontalon Antti ja Rannanjärvi.

Kuuluisia kauhavalaisia

• Jarkko Finni, yleisurheilija (kymmenottelija)
• Juho Haapoja, nyrkkeilijä
• Kalevi Haapoja, näyttelijä
• Susanna Haapoja, poliitikko
• Heikki Hernesaho, yleisurheiluvalmentaja
• Aimo Huhtala, eversti
• Antti Isotalo, maanviljelijä ja puukkojunkkari
• Kari Janhunen, eversti
• Kullervo Jylhä, muusikko
• Tapani Kangas, muusikko
• Iisakki Järvenpää, puukkotehtaan perustaja
• Tapio Kangasniemi, lentopalloilija
• Jukka Kemppinen, professori, tieteen ja taiteen toimija
• Antti Korkealaakso, yleisurheilija (aitajuoksija)
• Matti Laurila, eversti
• Jorma Lillbacka, yrittäjä
• Vesa Mäkelä, näyttelijä
• Sari Peltoniemi, muusikko ja kirjailija
• Jussi Pernaa, jääkiekkoilija
• Veikko Pihlajamäki, poliitikko
• Iivo Polvi, kansanedustaja
• Jaska Pukkila, puukkojunkkari
• Matti Saari, taiteilija, kuvanveistäjä
• Seppo Sallinen, muusikko
• Hellevi Salminen, kirjailija
• Antti Tuuri, kirjailija
• Kyösti Virrankoski, poliitikko
• Pentti Virrankoski, professori, historioitsija

Ystävyyskunnat

• Rapla, Viro
• Rygge, Norja
• Skärbäk, Tanska
• Thorlakshöfn-Ölfus, Islanti
• Vimmerby, Ruotsi

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kauhava Wikimedia Commonsissa

• Kauhavan kotisivut
• KauhavaRockCityn kotisivut