Tämä on hyvä artikkeli.

Ero sivun ”Jokerit” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 2001:2003:F137:3A00:E0EC:339:17C3:CE34) ja palautettiin versio 19218491, jonka on tehnyt Savir: vieraskielinen nimitys on väärä peruste nimimuodon vaihtamiselle
Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon
p →‎Nykyinen joukkue: Tšekki, ei Tsekki.
Rivi 341: Rivi 341:
| align="center" |L
| align="center" |L
| align="center" |2022
| align="center" |2022
|[[Praha]], [[Tsekki]]
|[[Praha]], [[Tsekki|Tšekki]]


|-bgcolor="#eeeeee"
|-bgcolor="#eeeeee"

Versio 26. lokakuuta 2020 kello 21.14

Jokerit
Historia Töölön Vesa
1906–1967
Jokerit
1967–
Perustettu 27. lokakuuta 1967 (56 vuotta sitten)
Kaupunki Suomi Helsinki, Suomi
Kotiareena Hartwall Arena
– kapasiteetti 13 349
Sarja KHL
Konferenssi Läntinen
Divisioona Bobrov
Värit                    
Toimitusjohtaja Suomi Eveliina Mikkola[1]
Puheenjohtaja Suomi Jari Kurri
Päävalmentaja Suomi Lauri Marjamäki
Kapteeni Suomi Marko Anttila
Yhteistyöseurat Suomi Kiekko-Vantaa (Mestis)
Saavutukset KHL:ssä
Divisioonan mestaruudet 1 (2016)
SM-mitalit
Kultaa 6 (1973, 1992, 1994, 1996, 1997, 2002)
Hopeaa 6 (1971, 1983, 1995, 2000, 2005, 2007)
Pronssia 2 (1998, 2012)

Helsingin Jokerit[2] on vuonna 1967 perustettu helsinkiläinen jääkiekkoseura, jonka edustusjoukkue pelaa KHL:ssä. Ennen siirtymistä KHL:ään Jokerit pelasi pääosin Suomen pääsarjassa. Jokerit koostuu kahdesta erillisestä organisaatiosta. Edustusjoukkueen taustayhtiö on Jokerit Hockey Club Oy ja juniorijoukkueiden vastaava Helsingin Jokerit ry. Juniorijoukkueet pelaavat edelleen Suomen sarjoissa.

Helsinkiläinen rakennusmestari Aimo Mäkinen perusti Jokerit vuonna 1967 ostamalla itselleen Töölön Vesa -nimisen urheiluseuran jääkiekkotoiminnan. Mäkisen pelaajahankintojen ansiosta Jokerit nousi nopeasti huipulle ja voitti Suomen mestaruuden vuonna 1973. Seura ajautui kuitenkin talousvaikeuksiin ja lopulta putosi vuonna 1987 pääsarja SM-liigasta I-divisioonaan, jossa se pelasi kaksi kautta ennen nousua takaisin. Harry ”Hjallis” Harkimo osti itselleen Jokerien osake-enemmistön helmikuussa 1991, ja seura voitti Suomen mestaruuden vuosina 1992, 1994, 1996 ja 1997. Sen sijaan 2000-luvulla Jokerien menestys oli resursseihin nähden vaatimatonta, vaikka joukkue voittikin vielä yhden Suomen mestaruuden vuonna 2002. Uusien omistajajärjestelyjen myötä Jokerit siirtyi Euroopan suurimpaan jääkiekkoliigaan, KHL:ään vuonna 2014. Jokereista 60 % omistaa Jari Kurri, jolle Harkimo myi oman osuutensa toukokuussa 2019, ja 40 % Norilsk Nickel.

Historiansa aikana Jokerit on voittanut yhteensä kuusi Suomen mestaruutta, kuusi hopeaa ja kaksi pronssia. Lisäksi se on saavuttanut muun muassa kaksi Euroopan cupin mestaruutta sekä Continental Cupin voiton. KHL:ssä Jokerit on saavuttanut divisioonan mestaruuden vuonna 2016.

Historia

Pääartikkeli: Jokerien historia

Varhaiset vuodet

Jokerit juhlii nousua SM-sarjaan keväällä 1969.

Jokerit syntyi vuonna 1967, kun helsinkiläinen rakennusmestari Aimo Mäkinen osti Töölön Vesan jääkiekkotoiminnan ja otti samalla osan seuran veloista vastuulleen.[3][4] Virallisesti Jokerit aloitti toimintansa 27. lokakuuta 1967, jolloin pidettiin perustamiskokous.[5] Sen ensimmäinen ottelu oli 7. marraskuuta käyty harjoitusottelu ylimmällä sarjatasolla pelannutta Upon Palloa vastaan.[6]

Ensimmäiset kaksi kauttaan Jokerit pelasi Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Suomen sarjassa.[3] Kaudeksi 1969–1970 seura nousi pääsarjatasolle SM-sarjaan.[7] Vaikka Jokerit oli 1960-luvun lopulla kehittänyt Helsinkiin Kanada-sarja-nimisen juniorisarjan, omia kasvatteja ei odoteltu, vaan Aimo Mäkinen hankki joukkueeseen maajoukkuetason tähtipelaajia lähinnä pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Seuran ensimmäisinä vuosina joukkuetta edustivat esimerkiksi Veli-Pekka Ketola, Lauri ja Erkki Mononen, Ilpo Koskela, Jorma Valtonen, Timo Turunen, Pentti Hiiros, Timo Sutinen ja Henry Leppä. Jokerit saavutti heti menestystä. Ensimmäisellä pääsarjakaudellaan 1969–1970 Jokerit oli viides, keväällä 1971 toinen, keväällä 1972 neljäs ja keväällä 1973 Jokerit saavutti ensimmäisen Suomen mestaruutensa. Kaudella 1972–1973 Jokerit pelasi myös taitokiekkoa, josta tuli osa sen identiteettiä.[8]

Mestaruutta seurasi kymmenen vuoden laskukausi. Uusien mestaruuksien sijaan Jokerit siirtyi taistelemaan sarjapaikastaan. Pohjakosketus oli SM-liigakausi 1977–1978, jolloin Jokerit sijoittui sarjan kymmenenneksi eli viimeiseksi. Joukkue säilytti liigapaikkansa lopulta karsintojen kautta. Seuraa itsevaltiaan tavoin johtanut Aimo Mäkinen ajautui toisinaan pahoihin velkoihin, mikä heikensi joukkuetta.[9] Impulsiivisena luonteena Mäkinen myös erotti valmentajat, mikäli peli ei kulkenut. Jokerien kurssi ei kuitenkaan kääntynyt.[10] Aimo Mäkinen väistyi seuran johdosta elokuussa 1980.[11]

Lopulta keväällä 1983 Jokerit teki Reino Ruotsalaisen valmentamana hetkittäisen nousun, kun se voitti runkosarjan. Joukkue selvitti tiensä SM-finaaleihin paikallisvastustaja HIFK:ta vastaan. Jokerit johti sarjaa 2–0, mutta hävisi sen lopulta voitoin 2–3. Heti kauden 1982–1983 jälkeen Jokerit palasi sarjataulukon häntäpäähän. Huono menestys karkotti yleisön, mikä taas heikensi rahantuloa. Jokerien joukkue koostuikin vaikeassa taloustilanteessa pitkälti nuorista omista kasvateista.[10] Kesällä 1985 Tapani Korpelan johtamaa Jokeriklubin Tukea haettiin kahdesti konkurssiin, mutta tarvittavat varat saatiin lopulta kasaan.[12] Keväällä 1987 Jokerien 18 vuotta kestänyt jakso pääsarjassa päättyi, kun joukkue putosi I-divisioonaan.[10]

Harkimon dynastia

Hjallis Harkimo

Jokerit vietti I-divisioonassa kaksi kautta, kunnes nousi takaisin SM-liigaan kaudeksi 1989–1990. Joukkuetta vaivasivat kuitenkin talousongelmat, ja kuuden miljoonan markan velat kerännyt seura oli tehdä konkurssin 1990-luvun alussa.[13] Helmikuussa 1991 Harry ”Hjallis” Harkimo osti itselleen Jokerien osake-enemmistön.[14]

Harkimon aikana panostettiin markkinointiin ja pelaajahankintoja suoritettiin harkitun onnistuneesti.[15] Uusien satsauksien avulla Jokerit nousi huipulle ja voitti keväällä 1992 historiansa toisen Suomen mestaruuden, joka oli pitkälti nuorten omien kasvattien ansiota.[16] Joukkueessa pelasivat esimerkiksi vuoden 1988 A-nuorten Suomen mestarit Teemu Selänne, Keijo Säilynoja, Mika Strömberg, Waltteri Immonen, Markus Ketterer, Ari Sulander ja Marko Halonen.[17] Kaudesta 1991–1992 katsotaan myös alkaneen uusi aika seuran historiassa, ja monta vuotta kestäneen ”Jokeri-ilmiön” keulakuvana toimi Teemu Selänne.[18] Myös rahahuolet väistyivät, vaikka Suomessa elettiin vuosikymmenen alussa lama-aikaa.[19] Vuodet 1992–1997 olivat Jokereille sen historian menestyksekkäimpiä, sillä seura voitti Suomen mestaruuden myös vuosina 1994, 1996 ja 1997 sekä SM-hopeaa vuonna 1995.[20] Niiden lisäksi Jokerit voitti Euroopan Cupin vuosina 1995 ja 1996.[21][22]

Muutto Hartwall-areenaan

Jokerit ja Kärpät vastakkain kevään 2009 puolivälierissä Hartwall-areenalla.

Kaudeksi 1997–1998 Jokerit siirtyi pelaamaan kotiottelunsa Helsingin jäähallista uuteen Hartwall-areenaan. Nimellisesti vahva joukkue ja hulppeat olosuhteet eivät kuitenkaan osoittautuneet takeeksi menestykselle. Keväällä 1998 Jokerit saavutti pronssia, mutta vuonna 1999 seuran viisi kautta kestänyt mitaliputki katkesi, kun joukkue hävisi puolivälierissä SaiPalle.[23][24] Vuonna 2000 Jokerit ylsi hopealle, mutta vuonna 2001 runkosarjan voittanut joukkue putosi jälleen jo puolivälierissä.[25] Keväällä 2002 Jokerit voitti kuudennen ja viimeisen Suomen mestaruutensa.[26]

2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuolisko oli Jokereille kaksijakoista aikaa. Vuosina 2005 ja 2007 joukkue saavutti hopeaa, mutta toisena ääripäänä Jokerit sijoittui vuonna 2006 vasta sijalle 11, pudotuspelien ulkopuolelle.[25][27] Jokerit käytti paljon rahaa pelaajahankintoihin, mutta menestys oli satsauksiin nähden vaatimatonta. Talouslehtien mukaan myös seuran talous oli 2010-luvulle tultaessa huonossa kunnossa.[28]

Jokerien 2010-luvun paras saavutus SM-liigassa oli pronssi keväältä 2012.[29] Lisäksi vuoden 2011 European Trophy -turnauksessa joukkue saavutti hopeaa.[30] Kaudella 2012–2013 Jokerit voitti runkosarjan, mutta hävisi puolivälierissä Rauman Lukolle.[31]

KHL-aikakausi

Jokerien KHL-ottelu Slovan Bratislavaa vastaan Hartwall Arenalla marraskuussa 2014.

Kesäkuussa 2013 Harry Harkimon ilmoitettiin myyvän Hartwall-areenan suomalais-venäläisille liikemiehille Gennadi Timtšenkolle sekä Arkadi, Boris ja Roman Rotenbergille, joilla oli myös optio ostaa osa Jokereista.[32] Samalla tiedotettiin, että Jokerit siirtyy KHL-liigaan kaudelle 2014–2015 ensimmäisenä suomalaisena seurana.[33] Jokerien toistaiseksi viimeiseksi SM-liigakaudeksi jäi siten 2013–2014, joka päättyi pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle.[34]

KHL:ään siirtyminen merkitsi seuran pelaajabudjetin merkittävää kasvua.[35][36] KHL:ssä Jokerit on jokaisella kaudella yltänyt pudotuspeleissä joko ensimmäiselle tai toiselle kierrokselle.[37] Toisella KHL-kaudellaan 2015–2016 Jokerit voitti ensimmäisenä Venäjän ulkopuolisena joukkueena divisioonan läntisessä konferenssissa.[38] Maaliskuussa 2017 Jokerit ilmoitti jatkavansa KHL:ssä ainakin seuraavat viisi vuotta.[39] Vuonna 2019 Jokerit tiedotti, että sopimus KHL:n kanssa on voimassa toistaiseksi.

Kauden alku 2020

Jokerien oli tarkoitus aloittaa kausi pelaamalla Valko-Venäjällä, mutta suunnitelma herätti laajaa arvostelua Valko-Venäjän poliittisen tilanteen vuoksi. Maassa oli laajoja mielenosoituksia vilpillisiksi epäiltyjen presidentinvaalien vuoksi. Lähtö peruttiin viime hetkellä, kun kone oli jo kentällä valmiina odottamassa.[40]

Identiteetti

Seura

Jokerien juuret ovat Helsingin Töölössä, sillä seura polveutuu urheiluseura Töölön Vesasta.[41] Jokereilla on kuitenkin perinteisesti ollut itähelsinkiläinen leima. Mika Wickströmin HIFK–Jokerit – taistelu Helsingin herruudesta -kirjassa todetaan, ettei Jokereista tullut HIFK:n ja HJK:n tapaan kantakaupungin organisaatiota, vaan itähelsinkiläinen, ja ennen kaikkea lähiöön muuttaneiden oma seura. Tähän vaikutti Jokerien organisoima juniorisarja, Kanada-sarja, jota pelattiin pitkälti Helsingin itäisissä kaupunginosissa. Maalta Helsinkiin muuttaneista monet eivät tunteneet toisiaan lähiöissä, mutta Kanada-sarjan myötä heidän oli mahdollista tutustua toisiinsa poikiensa harrastuksen kautta ja siten sulautua osaksi helsinkiläistä väestöä.[42] Näistä 1970-luvulla muualta Suomesta Itä-Helsinkiin muuttaneista suuri osa oli työväenluokkataustaisia, ja Jokerien ja naapuriseura HIFK:n välistä kaksintaistoa käytiin tuolloin kolmella akselilla: itä–länsi, työväenluokka–porvaristo, suomenkielisyys–suomenruotsalaisuus.[41] Viimeiseen viitaten Jokerit kehitti itselleen 1980-luvun alussa sloganin Helsingin suomenkielinen jääkiekkojoukkue.[43] Toiminnan alkuvuosina HIFK puolestaan piti Jokereita ”Helsingin KOO-VEEna”, millä viitattiin sen suosioon työväen ja vasemmistolaisten keskuudessa.[44] Esimerkiksi Jokerien kannattajaksi tunnustautunut vasemmistoliittolainen entinen kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki kertoo, että hänen kannatuksensa perustuu työläisjoukkue Töölön Vesan kannatukseen työläistaustan takia. KHL-Jokereihin hänen kannatuksensa ei yllä.[45][46]

Kun Hjallis Harkimo otti komennon seurajohdossa vuonna 1991, joukkueen uuden identiteetin ytimeksi muuttui Pohjois-Amerikka. Jokereilla oli edelleen Kontulan, Myllypuron ja Vuosaaren suunnalla tuhansia sitoutuneita kannattajia, mutta heidän rooliaan ei Harkimon markkinointisuunnitelmassa korostettu. Jokerit halusi samaistua nyt idän sijasta länteen, Pohjois-Amerikkaan, josta olivat peräisin myös Harkimon liikeideat.[47] Mika Wickström on kirjoittanut, että kun Jokerit muutti Hartwall-areenalle, lakkasi se olemasta leimallisesti itähelsinkiläinen ja varsinkin ”Helsingin suomenkielinen jääkiekkojoukkue”. Jokerit ei ollut enää pelkkä jääkiekkoseura, vaan siitä oli tullut monitoimihallin pyörittäjä ja monitahoinen urheilu- ja viihdeteollisuusyhtymä, jonka liiketoimet ylsivät ulkomaille saakka.[48]

Jokerien siirryttyä KHL:ään vuonna 2014, seura pyrki muuttamaan brändiään pelkästä helsinkiläisyydestä enemmän koko Suomen joukkueeksi. SM-liigassa Jokerien otteluissa käyneestä yleisöstä 70 prosenttia oli kotoisin pääkaupunkiseudulta, mutta ensimmäisellä KHL-kaudella enää 58.[49] Jokereilla ei ollut enää tarvetta asemoida itseään helsinkiläiseksi joukkueeksi, ja se myös halusi välttää vastakkainasettelua HIFK:n kanssa.[50]

Kannattajat

Jokerien 1970-luvulla Itä-Helsingissä tekemä työ tuotti tuloksia myös yleisön muodossa. Jokerien pelejä kävi tuolloin kuitenkin katsomassa ihmisiä ympäri Helsinkiä. He olivat sekä Helsinkiin muuttaneita että kaupungissa pitkään asuneita, sillä seura oli perinyt Töölön Vesan kannattajakunnan. Kannattajat pystyivät myös samaistumaan joukkueeseen, sillä muutaman helsinkiläispelaajan ympärille ostettu pelaajakaarti oli kuin peilikuva Jokerien yleisöstä. Seuran lyhyt ikä ja puuttuvat perinteet eivät häirinneet, sillä kaupunkiin muuttaneilla oli Helsingissä yhtä vähän perinteitä kuin Jokereillakin. Kaupunkiin haluttiin sopeutua ja luoda oma perinne helsinkiläiselle perustalle. Naapuriseura HIFK:n ruotsinkielinen kulttuuri koettiin erityisesti Helsinkiin muuttaneiden Jokeri-kannattajien keskuudessa ylpeäksi, ylenkatsovaksi ja hieman yläluokkaiseksi. Se ei sopinut heidän ajatusmaailmaansa, sillä se ei poistanut heidän uudessa kaupungissa tuntemaansa sivullisuutta ja pienoista alemmuudentunnetta.[51] 1980-luvun alkupuolella Jokerien heikko menestys aiheutti sen, että Itä-Helsinkiä lukuun ottamatta joukkue menetti suosiotaan nuorten keskuudessa. Jatkuva tappiokierre ei houkutellut otteluihin.[52]

Seuran nykymuotoinen fanitoiminta sai alkunsa kaudella 1987–1988, jolloin Jokerit pelasi ensimmäistä kauttaan I-divisioonassa. Vaikeat ajat yhdistivät joukkueen kannattajia.[53] Lisäksi I-divisioonaan putoaminen aiheutti sen, että suurin osa Helsingin jäähallin paikoista oli numeroimattomia. Tällä tavoin nuoret kannattajat pääsivät muodostamaan ryppäitä, jotka tiivistyivät ja laajenivat. Fanitoiminta oli aluksi täysin omaehtoista. Kannattajat matkustivat ja kannustivat keskenään, ja julkaisivat omaa Mahtivärkki-nimistä lehteä. Jokerit Fan Club perustettiin Jokerien noustessa takaisin SM-liigaan. Helsingin jäähallin aikoina Jokerien fanikatsomo sijaitsi katsomossa A3.[54]

1990-luvun alussa Jokerien kannattajien koostumuksessa alkoi tapahtua muutoksia. Seura nautti edelleen suurinta suosiotaan Itä-Helsingissä, mutta vanhat rajat alkoivat murentua. Jokereista alkoi tulla yleisesti koko pääkaupunkiseudun joukkue ja ihmisiä saapui otteluihin tasaisesti ympäri Uuttamaata. Jokerien kannatus levisi ympäri Suomea, mikä oli uutta, sillä maaseudulla helsinkiläisyydestä ja helsinkiläisistä joukkueista ei yleensä oltu pidetty. Myös naisten määrä katsomossa lisääntyi. Lisäksi vanha kieliraja HIFK:n kanssa alkoi murentua, sillä Jokerien kannattajiin kuului entistä enemmän ruotsinkielisiä henkilöitä. Tätä kaikkea alettiin kutsua Jokeri-ilmiöksi, joka oli pohjimmiltaan nuorisoliikettä, mutta hurmos iski uudelleen myös iäkkäämpiin kannattajiin, joiden innokkuus oli hieman vähentynyt vaikeina 1980-luvun vuosina.[55]

Nykyisin Jokerien suurin faniorganisaatio on nimeltään Eteläpääty ry. Old Chiefs on puolestaan seuran iäkkäämmille kannattajille tarkoitettu yhdistys. Lisäksi vuosina 2004–2010 oli toiminnassa Ultras Jokerit -niminen kannattajaryhmä, joka sai toisinaan osakseen negatiivista julkisuutta.[56][57]

Stereotyyppisen käsityksen mukaan Jokerien kannattajat asuvat Itä-Helsingissä ja Vantaalla. Vaikka vanhat rajalinjat pitävät edelleen jossain määrin paikkansa, on Helsingin jääkiekkojoukkueiden keskinäinen kannatus pääkaupunkiseudulla nykyisin melko tasaista. Myyttiä rikkoi esimerkiksi Helsingin Sanomien tutkimus helmikuussa 2013. Sen mukaan Helsingin kantakaupungissa Jokerien kausikorttiosuus oli vain parikymmentä kappaletta HIFK:ta alhaisempi, kun taas Itä-Helsingissä IFK:n kannattajia oli lähes puolet. Mika Wickströmin mukaan suomalainen yhteiskunta on muuttunut, ja kansankerrostumat sekoittuneet voimakkaasti toisiinsa.[41]

Vuonna 2012 Jokerien kannattajat perustivat Jokerit FC -nimisen jalkapallojoukkueen, joka on pelannut Suomen alasarjoissa.[58] Faneilla on myös oma salibandyjoukkue nimeltään Jokerit Salibandy, joka osallistuu Suomen Salibandyliiton sarjoihin.[59]

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta julkaisi helmikuussa 2020 tutkimuksen Jokerien kannattajien suhtautumisesta pelaamiseen KHL:ssä. Vastaajista 40 prosenttia halusi Jokerien jatkavan KHL:ssä ja 24 prosenttia toivoi paluuta SM-liigaan. Noin kolmannes, 36 prosenttia, ei osannut sanoa tai asia oli heille yhdentekevä. Tutkimukseen vastasi 1 657 henkilöä. Fanien keskuudessa suhtauduttiin positiivisesti ajatuksesta liittyä uuteen, yhteispohjoismaiseen liigaan, johon siirtymistä kannatti 38 prosenttia. Tällaisen liigan toteutuessa 18 prosenttia toivoi jatkoa KHL:ssä ja 13 prosenttia paluuta SM-liigaan.[60]

Suosio

Helsinki Ice Challenge -tapahtumassa vuonna 2017 Jokerit kohtasi Pietarin SKA:n Kaisaniemessä ulkoareenalla.

Vuonna 2014 tehdyn tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudulla asuu 115 000 Jokerit-henkistä kuluttajaa. Kesäkuussa 2013 Jokereilla oli runsaat 60 000 Facebook-tykkääjää, yli 7 000 Twitter-seuraajaa ja lähes 3 000 YouTube-kanavan tilaajaa.[61] SM-liigakaudella 2013–2014 Jokerien kotiottelujen yleisökeskiarvo oli 9 252 katsojaa, kun liigan keskiarvo oli 4 974. Jokerien keskiarvo oli samalla yhdeksänneksi suurin Euroopassa KHL-joukkueet mukaan lukien.[62] Ensimmäisellä KHL-kaudella 2014–2015 keskiarvo kasvoi. Jokerit keräsi ottelua kohden keskimäärin 10 932 katsojaa, mikä oli KHL:n toiseksi ja Euroopan seitsemänneksi eniten.[63] Kauden 2016–2017 jälkeen Jokereilla oli ollut kolme kautta peräkkäin Pohjoismaiden suurin yleisökeskiarvo.[64] Kauden 2017–2018 runkosarjassa Jokerien kotipeleissä kävi keskimäärin 10 415 katsojaa, mikä oli edelleen eniten Pohjoismaissa sekä kolmanneksi eniten KHL:ssä SKA Pietarin ja Dinamo Minskin jälkeen. Koko Euroopan vertailussa Jokerit oli kuudes.[65]

Radio City järjesti huhtikuussa 2014 kyselyn, jossa 1 699 miespuolisen vastaajan voimin selvitettiin Suomen vihatuinta ja rakastetuinta urheiluseuraa. Jokerit voitti ylivoimaisesti vihatuimman seuran tittelin, sillä se keräsi kolme kertaa enemmän ääniä kuin toiseksi sijoittunut HIFK. Rakastetuimman seuran listalla Jokerit sijoittui neljänneksi Kärppien, HIFK:n ja Tapparan jälkeen.[66] Lisäksi elokuussa 2006 Jokerit oli saavuttanut inhotuimman SM-liigaseuran tittelin Iltalehden järjestämässä kyselyssä, johon vastasi 2 500 henkilöä. Voitto oli ylivoimainen, sillä Jokereita äänesti lähes neljä vastaajaa kymmenestä, toiseksi sijoittuneen HIFK:n kerätessä hieman yli 14 prosenttia äänistä.[67]

Vuonna 2017 Jokerit todettiin Kauppalehden tutkimuksessa Suomen kolmanneksi tunnetuimmaksi urheilubrändiksi Suomen jääkiekkomaajoukkueen ja Kimi Räikkösen jälkeen.[68]

Pelityyli

Jokerien pelillisenä tavaramerkkinä on pidetty taitokiekkoa.[69] Päävalmentaja Matti Lampainen toi sen Jokereihin 1970-luvun alussa, ja seura piti siitä vuosien saatossa tiukasti kiinni. Lampaista eivät kiehtoneet kankeat ja isokokoiset fyysiset pelaajat, vaan he saivat olla kuinka pieniä tahansa, kunhan omasivat riittävästi taitoa. Tästä esimerkkinä Jokerien kuuluisa ”nallipyssyketju”: Timo Turunen (164 senttiä), Pentti Hiiros (172 senttiä) ja Timo Kyntölä (171 senttiä).[70] Joukkue luisteli paljon, syötteli tarkasti ja nopeasti, ja pelasi hiottuja kuvioita. Helsinkiläisyleisölle tarjottiin HIFK:n fyysisen pelityylin rinnalle selkeä vaihtoehto.[71] Myös Aimo Mäkinen vetosi näyttävän jääkiekon puolesta:

»Me pyrimme tarjoamaan yleisöllemme rehtiä ja vauhdikasta jääkiekkoa. Ja tämän talven kiekkokautena tulette näkemään vauhdikasta ja ajoittain railakastakin peliä. Parannamme asemaamme mestaruussarjan kärkipäässä. Siksi pelaamme paremmin ja Te viihdytte.»
(Aimo Mäkinen[72])

Lampaisen seuraaja Rauli Virtanen yritti myöhemmin 1970-luvulla muuttaa Jokereita fyysiseksi joukkueeksi. Tämä kuitenkin epäonnistui, kuten kävi myös Matti Väisäsen kohdalla vuosikymmenen lopulla. Virtasen olisi pitänyt vaihtaa kaikki pelaajat, eikä Väisäsenkään joukkueesta löytynyt tarpeeksi fyysistä miehistöä. Jokereilla ei ollut halua muuttaa hyväksi havaittua järjestelmää.[70] Tämän on kuitenkin sanottu aiheuttaneen sen, että vasta 1990-luvulla Jokerit ei enää hävinnyt voimassa ja taklauspelissä millekään SM-liigajoukkueelle.[9] Seppo Aalto kertoi vuonna 1992 ilmestyneessä Jokerit liukkaalla jäällä -kirjassaan, että ”Jokerit on tunnettu taitopelijoukkue, joka ei turhaan tappele ja jäähyile”.[73]

Kotihalli

Pääartikkeli: Hartwall Arena
Jokerit pelaa kotiottelunsa Hartwall Arenalla.

Jokerien kotihallina seuran perustamisvuodesta 1967 aina vuoteen 1997 asti toimi Helsingin jäähalli, joka sijaitsee Nordenskiöldinkadulla, Taka-Töölössä.[74]

Vuonna 1997 Helsingin Jokerit siirtyi nykyiseen kotihalliinsa, Hartwall-areenaan, joka sijaitsee Keski-Pasilassa.[74] Hallin kapasiteetti on 13 349 katsojaa.[75]

Jokerien ensimmäistä KHL-kautta varten Hartwall-areenan nimi muutettiin Hartwall Arenaksi. Myös hallin äänentoistojärjestelmää uudistettiin, kaukalon pleksien pystytolpat vaihdettiin uusiin, joissa erikseen ohjattavat led-valot ja areenan sisälle asennettiin NHL-tyyliset areenaa kiertävät led-paneelit.[76] Lisäksi jäähän, keskiympyrän kohdalle tuli suuri Jokerien logo, joka muutettiin seuraavaksi kaudeksi vieläkin isommaksi.[77]

Kaukaloa kavennettiin vuonna 2020 kahdella metrillä 30:stä metristä 28:aan. Lisäksi pelaaja-aitioihin asennettiin koko laidan matkalle joustavasta kumiaineksesta tehty reunapehmuste.[78] Päätypleksit ovat myös 60 senttimentriä korkeammat kuin aikaisemmin.

Omistus, organisaatio ja talous

Jokerien omistaja ja hallituksen puheenjohtaja Jari Kurri.

Jokerit koostuu hallinnollisesti kahdesta erillisestä organisaatiosta. Edustusjoukkuetta hallinnoi Jokerit HC Oy ja juniorijoukkueita Helsingin Jokerit ry. Molemmilla organisaatioilla on omat johtokuntansa ja hallituksensa.[79]

Osakeyhtiömuotoisena Jokerien edustusjoukkue on toiminut vuodesta 1988, jolloin Jokeri-Hockey Oy osti seuran Jokeriklubin Tuki ry:ltä. Oston taustalla olivat talousvaikeudet ja seuran putoaminen SM-liigasta I-divisioonaan. Jokereista tuli samalla Suomen ensimmäinen osakeyhtiömuotoinen jääkiekkoseura.[80][81]

Nykyisin Jokerien edustusjoukkueen taustaorganisaatio on Jokerit Hockey Club Oy, joka perustettiin keväällä 2013.[82] yksi Jokerien omistajista oli toukokuusta 2019 lähtien ollut Jari Kurri. Sitä ennen omistus oli jaettu Hjallis Harkimon ja suomalais-venäläisen Arena Events Oy:n kesken niin, että Harkimolla oli 51,02 prosentin enemmistöosuus.[83] Harkimo osti itselleen Gennadi Timtšenkon ja Roman Rotenbergin osakkeet, jotka hän omien osakkeidensa tavoin myi Kurrille. Hartwall Arenan omistus pysyi ennallaan, ja Timtšenkon ja Rotenbergin Arena Events Oy omisti sen osakkeista 44,89 prosenttia.[83]

Kesäkuussa 2019 Jari Kurri myi 40 prosentin osuuden Jokereista venäläisomisteiselle nikkeliyhtiö Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle, joskin myyntiä markkinoitiin Kurrin tiedotteessa siten, että ostaja olisi ollut suomalainen. Toimitusjohtajana maaliskuusta 2014 toiminut Jukka Kohonen jätti tehtävänsä ja toimitusjohtajana aloitti Eveliina Mikkola.[84]

Viime vuosina Jokerit-konsernin tulos on ollut tappiollinen. Ennen Jokerien sulauttamista Helsinki-Halli Oy:ön, oli Helsinki-Hallin tulos voitollinen. Itse jääkiekkoseura teki vuosina 2000–2014 tappiota yhteensä yli 10 miljoonaa euroa.[82][85][86][87] Kolmesta ensimmäisestä KHL-kaudesta Jokereille kertyi tappiota yli 40 miljoonaa euroa, jonka ovat kuitanneet seuran vähemmistöomistajat pääomalainalla.[88] Tilikaudella 2017 seuran liikevaihto laski 10,2 miljoonasta eurosta 7,7 miljoonaan euroon ja oli pienempi kuin joillakin SM-liigaseuroilla.[89][90] Tilikaudella 2018 liikevaihto nousi 12,2 mijoonaan euroon, suuremmaksi kuin koskaan KHL-aikakaudella. Tappiota kertyi yli 12 miljoonaa euroa.[89] Harkimon mukaan omistajavaihdoksen yhteydessä entiset venäläisomistajat kuittasivat 57 miljoonan euron arvoisen pääomalainan. Kurri oli ilmoittanut, että hän ei tiedä asiasta.[91]

Jokerit-jääkiekkojoukkue on nähty merkittäväksi KHL:n, Venäjän ja Vladimir Putinin hallinnon markkinoinniksi, eikä sen tappioiden kattaminen uuden osaomistajan varoista olisi poikkeuksellista.[92] Norilsk Nickelin toimitusjohtaja ja pääomistaja Vladimir Potanin on osallistunut muun muassa Sotšin olympiahankkeeseen ja tukenut Venäjän jääkiekkomaajoukkuetta sekä urheilua ja liikuntaa laajasti. Hän on perustellut sponsorointia kansanterveydellä ja mielialan vahvistamisella.[93] Omistajavaihdosta perusteltiin sillä, että pakotelistalla olevat venäläiset oli tarkoituksenmukaista saada pois.[94] Teknisesti omistus on järjestetty niin, että Jokerit kuuluu Jokerit Hockey Club Oylle. Sen omistaa kokonaan Jack Promotions Oy. Siitä 60 prosenttia omistaa Jari Kurri ja 40 prosenttia omistaa Norilsk Nickel Harjavalta Oy. Sen omistaa Kyprokselle rekisteröity Norilsk Nickel Holdings Ltd. Sen taas omistaa Kyprokselle rekisteröity Norilsk Nickel Ltd. Sen puolestaan omistaa venäläinen pörssiyhtiö MMC Norilsk Nickel, josta 34 prosenttia omistaa Vladimir Potanin[95], ja toinen merkittävä omistaja on Oleg Deripaska[96].

Kremlin lähipiirin rooli

Timtshenkon ja Rotenbergin perheet ovat rahoittaneet Jokerien pelaamista kymmenillä miljoonilla. Se on Venäjälle tärkeää vaikuttamista. Uuden Suomen artikkelin mukaan HS-kuukausiliitteen tiedot rahoittajien läheisistä suhteista Putiniin ja Putinin pyrkimys kasvattaa näin Venäjän vaikutusvaltaa eivät olleet mitenkään uusia.[97]

Talouden tunnuslukuja

Tunnusluvut 2013–2018
Tilikausi Liikevaihto Tulos Omavaraisuusaste Henkilöstö
2013 18 409 000 € –40 000 €
2014 6 889 000 € –3 950 000 € –42 % 61
2015 11 597 000 € –13 399 000 € –153 % 75
2016 10 224 000 € –15 384 000 € –1 045 % 75
2017 7 669 000 € –14 867 000 € –2 200 % 75
2018 12 164 000 € –12 481 000 € –2 210 % 75
2019 14 400 000 € -11 300 000 € 75
  • 2013: Helsinki Halli Oy (sulautettu)[98]
  • 2014–: Jokerit Hockey Club Oy[89][99]

Tunnukset

Logot

Jokerien alkuperäisen ja nykyisin käytössä olevan logon sunnitteli Ateneumista valmistunut ja Yleisradion kuvittamossa työskennellyt Jorma Hinkka. Jokerien perustamiseen vahvasti osallistunut Töölön Vesa -aktiivi Raimo Kähkönen oli saanut hänestä suosituksen Yleisradiossa työskenneeltä puolisoltaan. Kähkönen antoi Hinkalle nipun erilaisia jokerikortteja, joiden pohjalta hänen piti tehdä oma versionsa. Palkkioksi Hinkka sai vapaalippuja Jokerien kotiotteluihin. Ne jäivät kuitenkin käyttämättä, sillä Hinkka ei ollut kiinnostunut jääkiekosta.[100]

Vuonna 1983 otettiin käyttöön uusi logo, jossa Jokerien perinteinen tunnus oli koristeltu kanadalaistyyppisin vauhtiviivoin. Tapani Korpelan johtama seura pyrki tekemään sillä eron entiseen Aimo Mäkisen Jokereihin. Myös nimenvaihtoa suunniteltiin.[101] Logo oli käytössä vuoteen 1988, jolloin palattiin alkuperäiseen tunnukseen.[102] Vuosina 1998–2000 oli käytössä Niken suunnittelema uusi logo, josta luovuttiin pian.[103]

Vuonna 1997 The Hockey News valitsi Jokerien logon maailman parhaaksi seuratunnukseksi.[104]

Peliasut

Jokerien alkuperäiset pelipaidat olivat väriltään sinisiä ja valkoisia. Sininen paita korvattiin vuonna 1973 punaisella, mutta siihen palattiin jälleen vuonna 1981. Siniset ja valkoiset paidat syrjäytettiin toistamiseen vuonna 1989, jolloin väreiksi vaihdettiin vihreä–sininen ja vihreä–valkoinen. Kaudelle 1992–1993 paidan väriksi muutettiin vihreä–purppura, josta kyseisen kauden jälkeen tuli ainoa käytettävä paita. Alkuperäisiin sinisiin ja valkoisiin paitoihin palattiin taas kaudella 1997–1998.[103]

Lokakuussa 2012 Jokerit pelasi 45-vuotisjuhlaottelussaan Ilvestä vastaan punakeltaisessa pelipaidassa. Inspiraation siihen antoivat fanit, jotka olivat tuoneet punakeltaisuutta esille kaikessa toiminnassaan. Seuran kuvaajan Matti Korven suunnittelemaa paitaa käytettiin alun perin vain tässä ottelussa.[105] Lukuisten kannattajien pyyntöjen ja saadun palautteen myötä Jokerit otti punakeltaisen asun kolmospeliasuksi kaudelle 2013–2014. Joukkue käytti sitä lauantain ja sunnuntain kotiotteluissaan.[106] Lisäksi sitä käytettiin vierasottelussa TPS:aa vastaan kauden suurimman fanimatkan kunniaksi.[107]

Vuoden 2014 Talviklassikossa Jokerit kunnioitti edeltäjäänsä Töölön Vesaa pelaamalla sen peliasua muistuttavissa vihreissä paidoissa. Etumuksessa olevan Jokeri-logon lisäksi molempiin olkapäihin oli lisätty Vesan logot. Jokerit esiintyi aikoinaan historiansa ensimmäisessä ottelussa nimenomaan Vesan vanhoissa pelipaidoissa, sillä uudet asut eivät olleet vielä valmistuneet.[108]

Jokerit luopui pitkäaikaisesta sinisestä kotipaidastaan jälleen kaudella 2019–2020 ja siirtyi käyttämään keltaisia ja mustia paitoja. Puheenjohtaja Jari Kurrin mukaan uudistuksella haluttiin tuoda seuran perinteistä logoa paremmin esille sekä saada punakeltaisia värejä näkyville.[109] Vierasasu säilyi valkoisena, mutta sitäkin uusittiin.[110]

Musiikki

Kotiotteluissa jokaisen Jokerien tekemän maalin jälkeen soitetaan pätkä The Rocky Orchestran esittämää kappaletta ”Gonna Fly Now”. Toisinaan maalilauluna on ollut saman kappaleen vaihtoehtoisia versioita, mutta nykyisin (2017) käytössä on jälleen The Rocky Orchestran esitys. Lisäksi kaudella 2003–2004 Jokerien maalilauluna toimi muutaman ensimmäisen pelin ajan Rob Zombien kappale ”Never Gonna Stop”, mutta fanien protestoinnin vuoksi tilalle palautettiin ”Gonna Fly Now”.[111][112]

Eräs seuran tunnuskappaleista on Problems?-yhtyeen esittämä ”Katupoikien laulu”, joka 1980-luvun lopussa soitettiin ennen erien alkua.[111] Eräänlaisen tunnuskappaleen asemaan on noussut myös R.L. Burnsiden ”It’s Bad You Know”, jota on soitettu ennen erien alkua 2000-luvun alusta saakka.[112]

Virallisiin kannustuslauluihin lukeutuu Freud Marx Engels & Jungin vuonna 1991 levyttämä kappale ”Jokerit!”.[112]

Vuonna 2014 suomalaisräppärit Gracias ja Noah Kin tekivät Jokerien KHL-kauden virallisen tunnuskappaleen ”I Am”. Siitä kuvattiin myös musiikkivideo, jolla esiintyi Jokerien pelaajia ja muita seuran toimintaan kuuluvia henkilöitä.[113]

Pelaajat ja valmentajat

Nykyinen joukkue

(Tilanne 14. elokuuta 2020)[114]

Maalivahdit
# Pelaaja Pituus Paino Hanskakäsi Sopimus Syntymäpaikka
1 Suomi Waltteri Ignatjew 191 90 L 2021 Helsinki, Suomi
30 Suomi Sebastian Katajainen 183 81 L 2021 Helsinki, Suomi
35 Suomi Samuel Jukuri 184 78 L 2021 Kiiminki, Suomi
39 Ruotsi Anders Lindbäck 199 100 L 2021 Gävle, Suomi
98 Latvia Jānis Kalniņš 182 87 L 2021 Limbazi, Latvia
Puolustajat
# Pelaaja Pituus Paino Kätisyys Sopimus Syntymäpaikka
3 Suomi Niklas Friman 189 92 L 2022 Rauma, Suomi
4 Suomi Tommi Kivistö 186 95 L 2021 Vantaa, Suomi
34 Suomi Nuutti Viitasalo 180 75 R 2021 Raisio, Suomi
36 Tšekki Jakub Krejčík 187 90 L 2022 Praha, Tšekki
44 Suomi Mikko Lehtonen 182 89 L 2021 (laina) Turku, Suomi
50 Ruotsi Viktor Lööv 191 98 L 2021 Södertälje, Ruotsi
51 Kanada Alex Grant 191 95 R 2021 Antigonish, Nova Scotia, Kanada
52 Suomi Jaako Manninen 175 83 L 2022 Vantaa, Suomi
53 Suomi Mico Luoto 178 68 L 2021 Vantaa, Suomi
64 Ruotsi Jonathan Pudas 179 79 R 2022 Kiiruna, Ruotsi
73 Suomi Oliver Tuhkanen 180 75 R 2022 Vantaa, Suomi
90 Tšekki David Sklenička 180 82 L 2022 Rakovnik, Tšekki
Hyökkääjät
# Pelaaja Pituus Paino Kätisyys Paikka Sopimus Syntymäpaikka
6 Suomi Jesse Joensuu (A) 193 97 L VLH 2022 Pori, Suomi
10 Yhdysvallat Jordan Schroeder 175 79 R KH/OLH 2022 Lakeville, MN, Yhdysvallat
12 Suomi Marko Anttila (C) 203 104 R OLH 2021 Lempäälä, Suomi
13 Suomi Julius Junttila 179 91 L VLH/OLH 2022 Oulu, Suomi
19 Suomi Veli-Matti Savinainen 182 82 L VLH/KH 2021 Espoo, Suomi
20 Suomi Eeli Tolvanen 179 87 L OLH 2021 (laina) Vihti, Suomi
21 Yhdysvallat Brian O’Neill (A) 175 78 R KH/OLH 2021 Yardley, PA, Yhdysvallat
25 Suomi Henrik Haapala 175 75 L VLH/OLH 2021 Lempäälä, Suomi
26 Suomi Konsta Hirvonen 180 75 L KH/LH 2021 Vantaa, Suomi
37 Ruotsi John Norman 180 83 L KH 2022 Tukholma, Ruotsi
40 Suomi Rasmus Lahnaviik 181 81 R VLH 2021 Vantaa, Suomi
41 Suomi Antti Pihlström 180 82 L VLH/OLH 2021 Vantaa, Suomi
48 Suomi Henri Ikonen 183 87 L VLH/KH 2021 Savonlinna, Suomi
54 Suomi Mathias Hänninen 172 75 L VLH/OLH 2022 Hamina, Suomi
61 Suomi Eetu Mäki 176 76 R OLH 2021 Oulu, Suomi
71 TanskaKanada Nicklas Jensen 191 98 L OLH/VLH 2021 Herning, Tanska
72 Suomi Aleksi Halme 184 88 L VLH 2022 Tampere, Suomi
80 Suomi Saku Mäenalanen 192 94 L OLH/VLH 2021 Tornio, Suomi
81 Suomi Iiro Pakarinen 185 95 R OLH/VLH 2023 Suonenjoki, Suomi
93 Tanska Peter Regin 191 98 L KH 2021 Herning, Tanska

Joukkueenjohto

Urheilujohto

[115]

Valmennusjohto

[116]

Fysiikkavalmennus ja huolto

  • Fysiikkavalmentaja ja fysioterapeutti: Hero Mali Suomi
  • Varustepäällikkö: Esa Maunula Suomi
  • Huoltajat: Antti Nuortila Suomi, Tuukka Hurskainen Suomi
  • Hieroja: Niko Toivonen Suomi
  • Fysioterapeutti: Kai Turkulainen Suomi
  • Lääkärit: Peter Åström Suomi, Mathias Bäck Suomi, Aleksi Kallioniemi Suomi
  • Logistiikkajohtaja: Vesa Vilkkula Suomi

[117]

Kapteenit

[118]

Päävalmentajat

[119]

Jäädytetyt pelinumerot

  • 5 Esa Tikkanen. Tikkasen numeron jäädytys on saanut rankkaa arvostelua siitä, että Tikkanen ei pelannut Jokerien edustusjoukkueessa kuin vajaan kauden NHL-uransa päättymisen jälkeen, 1999–2000.[120] Lisäksi hän pelasi tuona kautena numerolla 5 ainoastaan jouluun asti, loppukauden ajan hän kantoi selässään numeroa 10.[121] Tikkanen toimi nuorempana seuran ”maskottina” laukomalla kiekkoja maaliin kotiottelujen erätauoilla.[122] Vaikka Tikkanen pelasi juniorina Jokereissa,[121] edusti hän junioreissa myös HIFK:ta, minkä lisäksi hän pelasi samassa seurassa neljä kautta SM-liigaa.[120] Tikkanen oli HIFK:n riveissä voittamassa Suomen mestaruuden kaudella 1982–83, jolloin Jokerit hävisi finaalisarjan otteluvoitoin 2–3.[123] Tikkanen kuitenkin listataan Jokerien kasvatiksi.[124]
Esa Tikkasen paidan jäädyttämisen taustoista kerrotaan vuonna 2012 ilmestyneessä 45 Jokeria pakan päältä -teoksessa. Kirjassa Tikkanen kertoo, kuinka hän oli ollut lapsettomalle Aimo Mäkiselle kuin oma poika. Mäkinen oli aikoinaan toivonut, että Tikkasen maskottipaita numero 5 nostettaisiin Helsingin jäähallin kattoon. Syyskuussa 2001 Harry Harkimo ja Matti Virmanen toteuttivat toiveen osittain.[121] Numero jäädytettiin 13. syyskuuta 2001 ennen runkosarjan ottelua Ilvestä vastaan.[125]
  • 15 Henry Leppä siirtyi Jokereihin kaudeksi 1969–1970 ja vietti seurassa kaikkiaan yksitoista vuotta. Leppä on Jokerien kaikkien aikojen kolmanneksi paras pistemies sekä kolmanneksi tehokkain maalintekijä. Uransa lopussa, kausina 1979–1981, Leppä toimi myös Jokerien kapteenina. Lepän pelinumero jäädytettiin ottelussa Pelicansia vastaan 5. maaliskuuta 2014.[126]
  • 17 Jari Kurri liittyi 9-vuotiaana Jokerien Kanada-sarjan Vuosaaren Toronto Maple Leafsiin, ja voitti 1970-luvulla Jokereissa D- ja C-nuorten Suomen mestaruuden. Edustusjoukkueessa hän kiekkoili vuosina 1977–1980 sekä 1994–1995.[127] Kurri ei edustanut Suomessa muita seuroja kuin Jokereita.[128] Hänen kuuluisa pelinumero 17 jäädytettiin Jokerien 40-vuotisjuhlaottelussa Lukkoa vastaan 27. lokakuuta 2007. Jokereissa Kurri ei tosin koskaan pelannut numerolla 17, vaan numeroilla 11 ja 71.[129]
  • 17 Timo Turunen oli Jokerien alkuvuosina seuran kasvot ja taitokiekon ilmentymä. Hän edusti Suomen pääsarjatasolla vain Jokereita. Pelaamassaan 263 ottelussa hän teki 317 tehopistettä, ja oli joukkueen kapteeni vuodet 1971–1976 sekä osan kaudesta 1977–1978. Turusen pelinumero jäädytettiin samanaikaisesti Henry Lepän numeron kanssa 5. maaliskuuta 2014.[126]
  • 23 Petri Varis on Jokerien kaikkien aikojen pistepörssin kärkinimi tehopistein 200+220=420. Varis pelasi Jokereissa 12 kaudella ja voitti kolme Suomen mestaruutta. Jokerien kapteenina Varis toimi kausina 2005–2009.[130] Jokerit jäädytti Variksen numeron 13. joulukuuta 2013 ennen ottelua TPS:ää vastaan.[125]
  • 24 Waltteri Immonen toimi Jokerien kapteenina lähes koko 1990-luvun.[131] Hän pelasi joukkueessa kaikkiaan 452 SM-liigan runkosarjaottelua.[132] Jokerien kasvatti ei edustanut seuratasolla muita joukkueita.[133] Immosen numero jäädytettiin heti hänen uransa päättymisen jälkeen, 31. elokuuta 1999. Kyseessä oli juhlaottelu, jossa Jokerit kohtasi Suomen maajoukkueen. Se oli samalla Jokerien ensimmäinen jäädytetty numero.[125]
  • 91 Otakar Janecký on kaikkien aikojen eniten pisteitä tehnyt ulkomaalainen SM-liigan historiassa[134] ja Jokerien historian toiseksi tehokkain pelaaja heti Petri Variksen jälkeen.[135] Janecký pelasi kaikkiaan kahdeksan kautta Jokereissa ja voitti tuona aikana neljä Suomen mestaruutta.[136] Janeckýn numero jäädytettiin 7. marraskuuta 2004, ennen TPS-ottelua.[125]

Toistaiseksi jäädyttämättömät, mutta käytöstä poistetut pelinumerot

  • 8 Teemu Selänne pelasi Jokereissa pääsarjatasolla vuosina 1987–1992 ja vuoden 1995 NHL-työsulun aikana. Selänteellä oli myös sopimus Jokereissa kauden 2004–05 työsulun aikana, mutta hän ei pelannut tuolloin otteluakaan. Selännettä pidetään yhtenä kaikkien aikojen suurimmista Jokeri-kasvateista ja hänen Jokereissa käyttämäänsä pelinumeroa 8 ei ole käyttänyt yksikään muu pelaaja Selänteen lähdettyä NHL:ään vuonna 1992.[137][138]

Palkitut

Aarne Honkavaara -palkinto – runkosarjan paras maalintekijä[139]

Jari Kurri -palkinto – pudotuspelien paras pelaaja[140]

Jarmo Wasama -palkinto – paras tulokas[141]

Kalevi Numminen -palkinto – paras valmentaja[142]

Lasse Oksanen -palkinto – runkosarjan paras pelaaja[143]

Matti Keinonen -palkinto – tehopelaaja[144]

Pekka Rautakallio -palkinto – paras puolustaja[145]

Raimo Kilpiö -palkinto – herrasmiespelaaja[146]

Urpo Ylönen -palkinto – paras maalivahti[147]

Veli-Pekka Ketola -palkinto – pistepörssin voittaja[148]

Kultainen kypärä – pelaajien äänestämä arvokkain pelaaja

Tilastot

Pääartikkeli: Jokerien tilastot

Saavutukset

Maratontaulukot

Sarja Sijoitus Kaudet Ottelut Voitot Tasapelit Tappiot TM PM Pisteet
SM-sarja/SM-liiga[150] 7. 43 1 973 956 276 741 6 926 6 105 2 519
I-divisioona/Mestis[151] 35. 2 88 50 10 28 471 355 110

Kausittainen sarjamenestys

Tilastossa on esitetty viimeiset kymmenen kautta.

Jokerien kausittainen sarjamenestys

Runkosarja
Pudotuspelit
Kausi Sarja O V JaV JaH H TM PM P Y Sija O V H TM PM Y Sija Lähde
2009–2010 SM-liiga 58 22 4 4 28 144 157 78 8 295 10. 3 1 2 10 13 5 945 10. [152][153][154][155]
2010–2011 SM-liiga 60 25 6 9 20 165 150 96 8 487 6. 7 3 4 13 15 13 446 7. [156][157][158][159]
2011–2012 SM-liiga 60 24 8 13 15 183 165 101 9 173 6. 10 6 4 24 19 10 764 3. [157][160][161][162]
2012–2013 SM-liiga 60 28 10 7 15 168 136 111 9 828 1. 6 2 4 15 16 8 004 5. [163][164][165][166]
2013–2014 SM-liiga 60 25 5 8 22 156 145 93 9 252 7. 2 0 2 3 8 5 641 9. [167][168][169][170]
2014–2015 KHL 60 35 5 4 16 171 136 119 10 932 4. 10 5 5 27 25 12 382 6. [171][172][173]
2015–2016 KHL 60 31 5 5 19 167 140 108 10 468 5. 6 2 4 15 18 9 152 10. [171][174][175]
2016–2017 KHL 60 23 6 12 19 149 165 93 9 595 8. 4 0 4 6 11 13. [171][176]
2017–2018 KHL 56 29 4 8 15 151 108 103 10 415 3. 11 6 5 29 24 5. [171][65]
2018–2019 KHL 62 32 5 6 19 197 164 80 9 036 6 2 4 11 19 [177][178][179]

Selitteet

     KHL
     Suomen korkein sarjataso
     Suomen toiseksi korkein sarjataso
O Ottelut
V Voitot
T Tasapelit (varsinainen peliaika)
H Häviöt
JaV Jatkoaikavoitot
JaH Jatkoaikahäviöt
TM Tehdyt maalit
PM Päästetyt maalit
Y Kotiotteluiden yleisökeskiarvo

Juniorit

Jokerien organisoiman Kanada-sarjan joukkueita. Lähinnä Itä-Helsingin kaupunginosiin keskittynyt juniorisarja käynnistyi vuonna 1969.

Jokerien junioritoiminnasta vastaa lapsi- ja nuorisojääkiekkoseura Helsingin Jokerit r.y. Joukkueita on G1-junioreista lähtien, ja nuorimmat niistä kootaan pelaajien ollessa noin 6-vuotiaita. Alle kouluikäisille järjestetään ohjelmaa luistelukoulussa. Seura tarjoaa toimintaan mukaan tulleille lapsille mahdollisuuden jääkiekon harrastamiseen. Lapsi opetetaan lajin perustaitoihin, terveisiin elämäntapoihin, toiset huomioivaan ryhmätoimintaan sekä tarjotaan mahdollisuus tasapainoiseen kasvuun osana urheilujoukkuetta. Lopullisena tavoitteena on myös tuottaa uusia pelaajia edustusjoukkueen käyttöön. Seura kuitenkin muistuttaa, että valtaosalle lapsista jääkiekko on vain hyvä harrastus.[180]

»Uusia Jari Kurreja ja Teemu Selänteitä ei synny joka vuosi, mutta heidän tavoin me kaikki voimme kantaa ylpeänä Jokeri-paitaa kaukalossa ja sen ulkopuolella. Se on sitä hyvää, rehtiä ja positiivista Jokeri-henkeä jonka eteen seuramme tekee junorityötä monin eri tavoin ja pyrkii uudistumaan ja uudistamaan suomalaista juniorijääkiekkoa.»
(Helsingin Jokerit r.y.[180])

Saavutukset

A-juniorit

  • Suomen mestaruus (4): 1988, 1996, 1999, 2000
  • SM-hopeaa (5): 1972, 1980, 1998, 2003, 2012

B-juniorit

  • Suomen mestaruus (8): 1976, 1999, 2002, 2008, 2012, 2013, 2014, 2019
  • SM-hopeaa (5): 1974, 1987, 1996, 2001, 2003
  • SM-pronssia (9): 1977, 1979, 1985, 1986, 1998, 2004, 2005, 2006, 2015

C-juniorit

  • Suomen mestaruus (8): 1976, 1977, 1978, 1997, 2000, 2006, 2009, 2010
  • SM-hopeaa: (5): 1990, 1993, 1995, 1998, 2008
  • SM-pronssia (4): 1979, 1986, 2005, 2007

[181][182][183][184]

Katso myös

Lähteet

  • Aalto, Seppo: Jokerit liukkaalla jäällä – 25 vuotta jokeri-kiekkoa. Jyväskylä: Team-Erica, 1992. ISBN 952-9743-01-7.
  • Hannula, Matti: 45 Jokeria pakan päältä. Helsinki: Print Line Helsinki, 2012. ISBN 978-952-93-1225-2.
  • Kostiainen, Pasi: Jokerit – Suomalaisen jääkiekkoilun tuhkimotarina. Helsinki: WSOY, 1997. ISBN 951-0-22191-0.
  • Mennander, Ari: Hjallis – Hartwall Areena. Helsingissä: Otava, 1997. ISBN 951-1-14874-5.
  • Mennander, Ari & Mennander, Pasi: Leijonien tarina. Jyväskylä: Gummerus, 2003. ISBN 951-20-6455-3.
  • Mennander, Ari & Mennander, Pasi: Liigatähdet. Jyväskylä: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6684-X.
  • Wickstöm, Mika: HIFK–Jokerit – taistelu Helsingin herruudesta. Helsinki: Tammi, 2012. ISBN 978-951-31-6869-8.

Viitteet

  1. ↑ Eveliina Mikkolasta Jokereiden uusi toimitusjohtaja jokerit.com. 17.6.2019. Viitattu 17.6.2019.
  2. ↑ Punakeltainen historia alkoi Jokerit.com. Viitattu 3.5.2016.
  3. ↑ a b Mennander & Mennander 2003, s. 172–174.
  4. ↑ Hannula 2012, s. 12.
  5. ↑ Aalto 1992, s. 26.
  6. ↑ Historiaa jokerit.com. Viitattu 12.5.2010.
  7. ↑ Aalto 1992, s. 32
  8. ↑ Kostiainen: s. 12–13.
  9. ↑ a b Kostiainen: s. 13
  10. ↑ a b c Kostiainen: s. 14
  11. ↑ Aalto 1992, s. 157
  12. ↑ Aalto 1992, s. 187–189
  13. ↑ Kostiainen: s. 15
  14. ↑ Mennander 1997, s. 35–39.
  15. ↑ Hannula: s. 21
  16. ↑ Harry Harkimo: "Juhlakaudella juhlatunnelma!". Elämyksiä, 2007, nro ?, s. 3.
  17. ↑ Wickström 2012: s. 117.
  18. ↑ Mennander & Mennander 2004: s. 242.
  19. ↑ Wickström 2012: s. 119
  20. ↑ Hannula: s. 21–22
  21. ↑ Jokerit Euroopan mestari. Pohjolan Sanomat, 31.12.1994. Kemi:
  22. ↑ Mennander & Mennander 2004, s. 264–265.
  23. ↑ Mennander & Mennander 2004, s. 281.
  24. ↑ Hannula 2012: s. 22
  25. ↑ a b Hannula 2012: s. 23
  26. ↑ Mennander & Mennander 2004, s. 310–311.
  27. ↑ Hannula: s. 24
  28. ↑ Wickström: s. 163
  29. ↑ Hannula 2012: s. 25
  30. ↑ Jokerit hävisi European Trophy -finaalin 18.12.2011. Iltalehti. Viitattu 24.8.2013.
  31. ↑ Kausi päättyi puolivälieriin 28.3.2013. Jokerit.com. Viitattu 26.6.2013.
  32. ↑ Harkimo KHL-Jokereista: "Meidän budjetti pitää kolminkertaistaa" 28.6.2013. Ilta-Sanomat. Viitattu 31.7.2013.
  33. ↑ Jokerit siirtyy KHL:aan, halli uuteen omistukseen 28.06.2013. Jatkoaika.com. Viitattu 28.06.2013.
  34. ↑ Kaudelle tyly päätös 16.3.2014. Jokerit.com. Viitattu 28.3.2014.
  35. ↑ Jokerien pelaajabudjetti alle 10 miljoonaa 1.8.2014. Suomikiekko.com. Viitattu 23.12.2014.
  36. ↑ Venäläiset lunastivat osuutensa: Jokereiden budjetti moninkertaituisi 30.10.2013. Uusisuomi.fi. Viitattu 23.12.2014.
  37. ↑ Huttunen, Sasha: Näkökulma: SM-liigan jättiläisestä tuli surullinen KHL:n renki – edes Jokerit itse ei välitä, miten sitä nöyryytetään Venäjällä Iltalehti. 9.3.2019. Viitattu 25.5.2019.
  38. ↑ Kurri: Edessä uusi alku 9.3.2016. Jokerit.com. Viitattu 21.5.2016.
  39. ↑ Jokerit jatkaa KHL:ssä 17.3.2017. Jokerit. Viitattu 18.3.2017.
  40. ↑ Sakari Lund, Jokerien lento peruttu – joukkue ei lähde Minskiin, Yle.fi, uutiset, urheilu 3.9.2020, viitattu 3.9.2020
  41. ↑ a b c Munukka, Jouni: Asuvatko HIFK:n kannattajat lännessä ja Jokerien idässä? Helsingin Sanomat. 23.2.2013. Viitattu 23.8.2013.
  42. ↑ Wickström 2012, s. 49
  43. ↑ Wickström 2012: s. 94
  44. ↑ Wickström 2012: s. 85
  45. ↑ Arhinmäen kolumni: Ikuisesti Jokerit – vaan ei KHL:ssä Ilta-Sanomat. 26.3.201. Viitattu 15.4.2014.
  46. ↑ Ikuisesti Jokerit – vaan ei KHL:ssä (Paavo Arhinmäen blogi) ((tarkemmin kuin IS:ssa)) paavoarhinmaki.fi. 13.4.2014. Viitattu 15.4.2014.
  47. ↑ Wickström 2012: s. 158–159
  48. ↑ Wickström 2012: s. 124
  49. ↑ Päätalo, Vilja: Otteluohjelmaa odotellessa – Jokerit kertoi kesäkuulumisiaan 4.6.2015. Jatkoaika.com. Viitattu 4.6.2015.
  50. ↑ Salminen, Solmu: Jokerit pääsi eroon vakavasta talousrasitteesta – Harkimo mystisenä uudesta rahoituksesta: "Ne kattavat tappiomme" 17.3.2017. Iltalehti. Viitattu 22.3.2017.
  51. ↑ Aalto 1992, s. 127–128
  52. ↑ Aalto 1992, s. 167
  53. ↑ Hannula 2012, s. 19
  54. ↑ Kostiainen: s. 38–39
  55. ↑ Aalto 1992, s. 219–220
  56. ↑ Ultras Jokerit lopettaa 29.10.2010. Sportti.com. Viitattu 3.3.2014.
  57. ↑ Old Chiefs ry Helsinki Old Chiefs.com. Viitattu 26.3.2014.
  58. ↑ Jokerit FC – Seura Jokeritfc.com. Viitattu 3.3.2014.
  59. ↑ Jokerit Salibandy – Rohkeaa salibandya Stadista! Jokeritsalibandy.fi. Viitattu 3.3.2014.
  60. ↑ Suvinen, Teemu: Suuri määrä Jokerien kannattajia toivoo paluuta SM-liigaan Ilta-Sanomat. 19.2.2020. Viitattu 19.2.2020.
  61. ↑ Fanimarkinoinnin kärkijoukkue 14.6.2013. Fonecta.fi. Viitattu 3.3.2014.
  62. ↑ SM-liiga vasta viides Euroopassa 19.3.2014. Ilta-Sanomat.fi. Viitattu 20.3.2014.
  63. ↑ Jokerit on Euroopan seitsemänneksi suositun jääkiekkoseura 13.3.2015. Helsingin Sanomat. Viitattu 24.4.2016.
  64. ↑ Jokerit jatkaa KHL:ssä – peräti viisivuotinen jatkosopimus! Leijonat.com. 17.3.2017. Viitattu 13.7.2017.
  65. ↑ a b IIHF:n yleisövertailu julki – Jokerit yhä ykkönen Pohjoismaissa 21.3.2018. Helsingin Jokerit. Viitattu 23.3.2018.
  66. ↑ Suomen rakastetuimmat ja vihatuimmat urheiluseurat selvitettiin 28.4.2014. Radio City. Viitattu 24.4.2016.
  67. ↑ IL selvitti: Jokerit on inhotuin 25.9.2016. Iltalehti. Viitattu 24.4.2016.
  68. ↑ Jääkiekon ylivalta ei taitu – tässä ovat Suomen tunnetuimmat urheilubrändit 17.6.2017. Kauppalehti. Viitattu 13.7.2017.
  69. ↑ Wickström 2012, s. 131
  70. ↑ a b Wickström 2012, s. 46–47
  71. ↑ Aalto 1992, s. 71.
  72. ↑ Jokeri historia 70-luku: Ensimmäinen mitali Jokerit.com. Helsingin Jokerit r.y.. Viitattu 11.5.2010.
  73. ↑ Aalto 1992, s. 29.
  74. ↑ a b Helsingin kaupungin paikkatietopalvelu Helsingin kaupunki. Viitattu 24.6.2013.
  75. ↑ Hartwall Arena Jokerit.com. Jokerit Hockey Club Oy. Viitattu 23.7.2019.
  76. ↑ Helsinki Areena uudistuu 14.8.2014. yle.fi. Viitattu 30.9.2014.
  77. ↑ Kuva: Jokereilla uusi, mahtipontinen logo Hartwall-areenan jäällä 5.8.2015. MTV Sport. Viitattu 6.8.2015.
  78. ↑ Jokerit kaventaa kotikaukaloaan yle.fi. Viitattu 20.4.2020.
  79. ↑ Junioritoiminta Helsingin Jokerit ry.. Viitattu 8.4.2016.
  80. ↑ Tiedotustilaisuus 28.6.2013. yle.fi. Viitattu 2.10.2014.
  81. ↑ Historia jokerit.com. Viitattu 2.10.2014.
  82. ↑ a b Harkimo myi lähes puolet Jokereista 960 eurolla 15.3.2014. hs.fi. Viitattu 2.10.2014.
  83. ↑ a b Jalonen, Pekka: Jari Kurri osti Jokerit kokonaan – venäläiset ulos! Iltalehti. 24.5.2019. Viitattu 25.5.2019.
  84. ↑ Noora Takamäki: Jari Kurri myi 40 prosenttia Jokerien osakkeistaan venäläisomisteiselle nikkeliyhtiölle, toimitusjohtaja eroaa Yle Uutiset. 17.6.2019. Viitattu 17.6.2019.
  85. ↑ Hartwall-areena ei ole ollut kultasuoni 28.6.2013. hs.fi. Viitattu 2.10.2014.
  86. ↑ Jokerit ja Hartwall Areena raskaasti tappiollisia 28.6.2013. hs.fi. Viitattu 2.10.2014.
  87. ↑ Jokerien talous pahasti pakkaselle mtv.fi. 16.10.2010. Viitattu 2.10.2014.
  88. ↑ Lempinen, Marko: Jokerien karmeat tappiot KHL:stä jo yli 40 miljoonaa euroa: ”Omistajat ovat sopineet ratkaisusta” Ilta-Sanomat. 21.9.2017. Viitattu 21.9.2017.
  89. ↑ a b c Jokerit Hockey Club Oy – Taloustiedot Asiakastieto. Viitattu 28.2.2019.
  90. ↑ Hiitelä, Juha: Jokerien liikevaihto romahti – tappiota liki 15 miljoonaa euroa! Ilta-Sanomat. 9.11.2017. Viitattu 19.10.2018.
  91. ↑ Saarinen, Markku: Minne Jokerien hirmuinen laina katosi? Jari Kurri esitti tietämätöntä, jäljelle jää kaksi vaihtoehtoa: ”Ei pitäisi olla yhtiön ostaneelle henkilölle mitenkään epäselvää” www.iltalehti.fi. Viitattu 24.6.2019.
  92. ↑ Marcus Lindqvist: Inlägget: Ett narrspel för kulisserna när Jokerit får nya ägare www.hbl.fi. Viitattu 24.6.2019. (ruotsiksi)
  93. ↑ Jeskanen, Jenni: Jokerien uusi suurrahoittaja on maailman rikkaimpiin kuuluva oligarkki, joka aloitti omaisuuden kahmimisen postimerkeillä Helsingin Sanomat. 21.6.2019. Viitattu 24.6.2019.
  94. ↑ Lahti, Markku ja Hakola, Tero: Jari Kurri osti Jokerit kokonaan itselleen, venäläisomistajat ulos seurasta – Harkimo: ”Kaupassa saimme pakotelistalla olleet ihmiset pois” Helsingin Sanomat. 24.5.2019. Viitattu 24.6.2019.
  95. ↑ Rami Mäkinen: Asiakirjat kertovat: Näin Jokerien uusi omistus kiertyy Kyproksen kautta Venäjälle Ilta-Sanomat. 27.6.2019. Viitattu 27.6.2019.
  96. ↑ Juutilainen, Ville; Gnus-Kalán, Minna ja Hänninen, Jyri: Yhdysvaltain rahanpesuviranomaiselle kymmeniä varoituksia Jokerien venäläisomistajista – miljardien eurojen tilisiirrot herättivät epäilyt Yle Uutiset. Viitattu 21.9.2020.
  97. ↑ Helsingin Sanomien Putin-Jokeri antoi KHL-kaudelle lentävän lähdön Uusi Suomi. 1.9.2018.
  98. ↑ Hartwall Arena Finder. Viitattu 30.10.2016.
  99. ↑ Jokerit Hockey Club Oy Finder. Viitattu 21.9.2017.
  100. ↑ Wickström: s. 41–42
  101. ↑ Aalto 1992, s. 182
  102. ↑ Aalto 1992, s. 210
  103. ↑ a b How to spot a Jokerit gamer? (work in progress) Jokeritgamerworn.com. 8.1.2016. Viitattu 4.11.2019.
  104. ↑ Wickström: s. 42
  105. ↑ Synttäripelin pelipaidat julki! 25.10.2012. Jokerit.com. Viitattu 20.9.2013.
  106. ↑ Viikonlopun pelit punakeltaisilla paidoilla! 15.9.2013. Jokerit.com. Viitattu 20.9.2013.
  107. ↑ Punakeltaiset kolmosasu 2014–15 31.3.2014. Jokerit.com. Viitattu 1.4.2014.
  108. ↑ Talviklassikon paidat Töölön Vesan kunniaksi 27.11.2013. Jokerit.com. Viitattu 27.11.2013.
  109. ↑ Karjalainen, Anssi: Kuvat: Jokerit laittaa pelipaitansa täysin uuteen uskoon – Jari Kurri: ”Onhan tuo pieni uhka” Iltalehti. 19.8.2019. Viitattu 1.11.2019.
  110. ↑ Punakeltaisuus vahvasti läsnä - "Palataan juurillemme" Jokerit.com. 19.8.2019. Jokerit Hockey Club Oy. Viitattu 2.11.2019.
  111. ↑ a b Suomen hallimusat – Jokerit Suomen hallimusat. Viitattu 27.11.2013.
  112. ↑ a b c Jäähallimusiikit: Jokerit Jäähallimusiikit. Viitattu 27.11.2013.
  113. ↑ I AM – Gracias ja Noah Kim Jokerit.com. Viitattu 8.8.2015.
  114. ↑ Jokerit EliteProspects-sivustolla (englanniksi)
  115. ↑ Urheilujohto Jokerit.com. Jokerit Hockey Club Oy. Viitattu 8.6.2018.
  116. ↑ Valmennusjohto Jokerit.com. Jokerit Hockey Club Oy. Viitattu 8.6.2018.
  117. ↑ Fysiikkavalmennus ja huolto Jokerit.com. Jokerit Hockey Club Oy. Viitattu 8.6.2018.
  118. ↑ Kapteenit Jokerit.com. Viitattu 1.4.2014.
  119. ↑ Valmentajat Jokerit.com. Viitattu 17.4.2018.
  120. ↑ a b Player Profile– Esa Tikkanen Eurohockey.net. Viitattu 3.1.2008.
  121. ↑ a b c Hannula 2012, s. 112
  122. ↑ Kontulan Tiki kotikentällä Ylen elävä arkisto. Viitattu 23.8.2013.
  123. ↑ 5. mestaruus 1982–1983 Hifk.fi. Viitattu 3.1.2008.
  124. ↑ Esa Tikkanen Jokerit.com. Viitattu 23.3.2015.
  125. ↑ a b c d Jäädyteyt pelinumerot Jokerit.com. Viitattu 22.5.2016.
  126. ↑ a b Lepän ja Turusen paidat Arenan kattoon 18.2.2014. Jokerit.com. Viitattu 3.3.2014.
  127. ↑ Hannula 2012, s. 78
  128. ↑ Jari Kurri Jokerit.com. Viitattu 23.3.2015.
  129. ↑ Kurrin paita kattoon Jokerien 40-vuotisjuhlassa 26.10.2007. HS.fi. Viitattu 23.8.2013.
  130. ↑ Uutiset, Jokerit.com
  131. ↑ Eliteprospects.com -Waltteri Immonen Eliteprospects.com. Viitattu 4.11.2013.
  132. ↑ Hannula 2012, s. 119
  133. ↑ Waltteri Immonen Jokerit.com. Viitattu 23.3.2015.
  134. ↑ Tehokkain ulkomaalainen 4.4.2000. mtv3.fi. Viitattu 6.4.2014.
  135. ↑ Jokereiden toiseksi tehokkain pistemies jokerit.com. Viitattu 3.11.2006.
  136. ↑ Otakar Janecky jokerit.com. Viitattu 30.9.2014.
  137. ↑ Virmanen: "Jos Teemu ei jatka uraansa, nostamme kasipaidan kattoon" 2007. marskicup.fi. Viitattu 3.12.2009.
  138. ↑ Teemu Selänne jokerit.com. Viitattu 30.9.2014.
  139. ↑ Aarne Honkavaara -palkinto Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  140. ↑ Jari Kurri -palkinto Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  141. ↑ Jarmo Wasama -palkinto Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  142. ↑ Kalevi Numminen -palkinto Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  143. ↑ Lasse Oksanen -palkinto Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  144. ↑ Matti Keinonen -palkinto Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  145. ↑ Pekka Rautakallio -palkinto Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  146. ↑ Raimo Kilpiö -palkinto Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  147. ↑ Urpo Ylönen -palkinto Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  148. ↑ Veli-Pekka Ketola -palkinto Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  149. ↑ a b c d e f g h i Jokereiden saavutukset Jokerit.com. Viitattu 22.5.2016.
  150. ↑ SM-maratontaulukko 1928–2017 Tappara. Viitattu 13.2.2018.
  151. ↑ Muutoksia maratontaulukossa Mestis.fi. Viitattu 23.3.2014.
  152. ↑ Ottelupuu SM-Liiga. 28.4.2010. SM-Liiga. Viitattu 10.5.2010.
  153. ↑ Sarjataulukko – Liiga 09-10 SM-Liiga. Viitattu 23.3.2014. [vanhentunut linkki]
  154. ↑ Yleisömäärät runkosarjassa 09-10 – SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  155. ↑ Yleisömäärät playoffseissa 09-10 – SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  156. ↑ Sarjataulukko – Liiga 10-11 SM-Liiga. Viitattu 3.3.2014.
  157. ↑ a b Playoffs – Liiga 2011 SM-Liiga. Viitattu 3.3.2014.
  158. ↑ Yleisömäärät runkosarjassa 10-11 – SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  159. ↑ Yleisömäärät playoffseissa 10-11 – SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  160. ↑ Sarjataulukko – Liiga 11-12 SM-Liiga. Viitattu 3.3.2014.
  161. ↑ Yleisömäärät runkosarjassa 11-12 – SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  162. ↑ Yleisömäärät playoffseissa 11-12 – SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  163. ↑ Sarjataulukko – Liiga SM-Liiga. Viitattu 3.3.2014.
  164. ↑ Playoffs – Liiga 2013 SM-Liiga. Viitattu 3.3.2014.
  165. ↑ Yleisömäärät runkosarjassa 12-13 – SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  166. ↑ Yleisömäärät playoffseissa 12-13 – SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  167. ↑ Sarjataulukko – Liiga 13–14 SM-Liiga. Viitattu 16.3.2014.
  168. ↑ Playoffs – Liiga 2014 SM-Liiga. Viitattu 16.3.2014.
  169. ↑ Yleisömäärät runkosarjassa 13-14 – SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  170. ↑ Yleisömäärät playoffseissa 13-14 – SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  171. ↑ a b c d Laine, Joonas: https://www.hs.fi/urheilu/art-2000005796024.html Helsingin Sanomat. 19.8.2018. Viitattu 20.8.2018.
  172. ↑ Loppusijoitus kuudes Jokerit.com. Viitattu 1.4.2015.
  173. ↑ Upea kausi pakettiin Iltalehti.fi. Viitattu 1.4.2015.
  174. ↑ Sarjataulukko, KHL 2015–16 Jokerit.com. Viitattu 19.5.2016.
  175. ↑ Jokerit edelleen Pohjoismaiden ykkönen 14.3.2016. Jokerit.com. Viitattu 19.5.2016.
  176. ↑ KHL 2016-2017 Suomikiekko.com. Viitattu 13.7.2017.
  177. ↑ Sarjataulukko, KHL 2018–19 Jokerit.com. Jokerit Hockey Club Oy. Viitattu 20.4.2019.
  178. ↑ Pelatut ottelut Jokerit.com. Jokerit Hockey Club Oy. Viitattu 20.4.2019.
  179. ↑ Jalonen, Pekka: Jokerien kotipelejä seurannut jo lähes 1,66 miljoonaa katsojaa Iltalehti. 22.2.2019. Viitattu 20.4.2019.
  180. ↑ a b Toimintaperiaatteet Helsingin Jokerit r.y.. Viitattu 24.8.2013.
  181. ↑ Mitalitilasto Jokerit.com. Viitattu 30.3.2014.
  182. ↑ Eliteprospects.com Jokerit U20 Eliteprospects.com. Viitattu 30.3.2014. (englanniksi)
  183. ↑ Eliteprospects.com Jokerit U18 Eliteprospects.com. Viitattu 30.3.2014. (englanniksi)
  184. ↑ Leijonat.fi – B-nuorten Suomen mestari 2013: Jokerit Leijonat.fi. Viitattu 30.3.2014.

Aiheesta muualla

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jokerit&oldid=19262136”