Liittovaltio

Osa artikkelisarjaa
Valtiomuodot
Vallan lähde
Demokratia (Kansanvalta) Edustuksellinen Demarkia Kansallinen Keskusteleva Kristillinen Liberaali Ohjattu Puolinainen/Illiberaali Sosiaalinen Suora
Oligarkia (Harvainvalta) Anokratia Aristokratia Ergatokratia Gerontokratia Kleptokratia Kritarkia Meritokratia Nookratia Oklokratia Partikratia Plutokratia Stratokratia Teknokratia Timokratia
Autokratia (Itsevaltius) Despotismi Diktatuuri Sotilaallinen Sotilasjuntta Tyrannia
Teokratia (Uskonnollinen valta) Teodemokratia Teonomia Islam Tasavalta
Anarkia (Ei hallitsijaa) Anarkia
Vallan ideologia
Monarkia vs. tasavaltalaisuus (yhteiskuntapoliittiset ideologiat) Absoluuttinen Direktorinen Legalistinen Parlamentaarinen Perustuslaillinen Presidenttijohtoinen Semipresidentaalinen Sosialistinen
Autoritarismi vs. libertarismi (sosioekonomiset ideologiat) Anarkismi Despotismi Distributismi Feodalismi Hyvinvointivaltio Kolonialismi Kommunismi Minarkismi Sosialismi Totalitarismi Tribalismi Yövartija
Globaali vs. paikallinen (geokulttuuriset ideologiat) Kommuuni Kaupunkivaltio Hallitustenvälinen järjestö Kansallisvaltio Maailmanhallitus Nationalismi Internationalismi Globalismi
Vallan rakenne
Yhtenäinen Imperiumi Ruhtinaskunta Tasavalta Yhtenäisvaltio
Asiakasvaltio Dominio Liitännäisvaltio Nukkemonarkki Nukkevaltio Protektoraatti Puskurivaltio Riippuvainen alue Satelliittivaltio Vasallivaltio
Federalismi Valtioliitto Liittovaltio Ylikansallinen liitto
Kansainväliset suhteet Mikrovaltio Pienvalta Alueellinen Keskivalta Suurvalta Supervalta Talassokratia

Maailman liittovaltiot

Liittovaltio eli federaatio on valtio, joka koostuu useista sisäisistä itsehallinnollisista alueista, joilla voi olla oma kulttuuri-, sosiaali- ja elinkeinopolitiikkansa. Yleensä alueita nimitetään osavaltioiksi, ja jolla on myös keskitetty liittovaltion hallinto. Liittovaltiossa itsehallinnollisten osavaltioiden valtaa vähennetään perustuslaillisesti, eikä sitä voi vähentää keskushallinnon omalla päätöksellä.

Liittovaltiot voivat olla monikulttuurisia tai käsittää laajan alueen, tosin kumpikaan ei ole välttämättä pakollista. Osavaltioilla ei aina ole oikeutta erota liitosta yksipuolisella päätöksellä.

Liittovaltio yleensä vastaa ulko- ja puolustuspolitiikasta sekä ulkomaankaupasta.

Liittovaltio voi muodostua kahdella tavalla:

• Monesta yhdeksi: Olemassaolevat itsenäiset valtiot päättävät yhdistyä liittovaltioksi.
• Yhdestä moneksi: Yhtenäisvaltio päättää jakautua pienempiin itsehallintoalueisiin kuten esimerkiksi osavaltioihin, jotka muodostavat yhdessä liittovaltion.

Nykyiset liittovaltiot

Pääartikkeli: Luettelo liittovaltioista

Perusvuosi	Liittovaltio	liittomonarkiamuoto
1776	Yhdysvallat	liittotasavalta
1821	Meksiko
1848	Sveitsi
1853	Argentiina
1863	Venezuela
1867	Kanada	liittomonarkia
1889	Brasilia	liittotasavalta
1901	Australia	liittomonarkia
1920	Itävalta	liittotasavalta
1949	Saksa
1950	Intia
1956	Pakistan
1956	Sudan
1963	Malesia	liittomonarkia
1963	Nigeria	liittotasavalta
1971	Yhdistyneet arabiemiraatit	liittomonarkia
1975	Komorit	liittotasavalta
1979	Mikronesia
1983	Saint Kitts ja Nevis	liittomonarkia
1992	Venäjä	liittotasavalta
1993	Belgia	liittomonarkia
1995	Bosnia ja Hertsegovina	liittotasavalta
1995	Etiopia
2005	Irak
2011	Etelä-Sudan
2012	Somalia
2015	Nepal

Historialliset

Liittovaltio	Aikakausi
Yhdistyneet provinssit	1581–1795
Suur-Kolumbia	1819–1831 1863–1886
Keski-Amerikan liittotasavalta	1823–1838
Meksiko Mexico	1824–1835
Kiinan tasavalta	1912–1928
Pohjois-Kaukasuksen vuoristotasavalta	1917–1921 1989–2000
Weimarin tasavalta	1919–1933
Saksan demokraattinen tasavalta	1949–1952
Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta	1917–1991
Neuvostoliitto	1922–1991
Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta	1945–1992
Jugoslavia	1992–2006
Burma	1948–1962
Indonesia	1949–1950
Kongon demokraattinen tasavalta	1960–1964
Kamerun	1961–1972
Tšekkoslovakia	1969–1990 1990–1992
Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta	1975–1983

Katso myös

• Yhtenäisvaltio