Ero sivun ”Maito” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 143.51.162.1 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Ejs-80 tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
Rivi 37: Rivi 37:


=== Maidon prosessointi ===
=== Maidon prosessointi ===
⚫
Maidon teollinen prosessointi tapahtuu meijereissä. Eri maitotiloilta tuleva maito sekoitetaan keskenään ja kuumennetaan noin 50-asteiseksi, minkä jälkeen siitä poistetaan [[kerma]] [[separaattori]]ssa, jolloin jäljelle jää kurri eli rasvaton maito. Kurriin lisätään tämän jälkeen kermaa, jolloin saadaan rasvavakioituja [[täysmaito|täys-]], kevyt- ja ykkösmaitoa.<ref name=maidonkasittely>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20190219130227/https://www.valio.fi/ammattilaiset/ravitsemus_ja_terveys/maidon-kasittely-herattaa-kysymyksia-1/ | Nimeke = Maidon käsittely herättää kysymyksiä | Tekijä = | Ajankohta = 20.8.2015 | Julkaisija = Valio | Viitattu = 7.7.2019 }}</ref>
kirsi












⚫
Maidon teollinen prosessointi tapahtuu meijereissä. Eri maitotiloilta tuleva maito sekoitetaan keskenään ja kuumennetaan noin 50-asteiseksi, minkä jälkeen siitä poistetaan [[kerma]] [[separaattori]]ssa, jolloin jäljelle jää kurri eli rasvaton maito. Kurriin lisätään tämän jälkeen kermaa, jolloin saadaan rasvavakioituja [[täysmaito|täys-]], kevyt- ja ykkösmaitoa.<ref name="maidonkasittely">{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20190219130227/https://www.valio.fi/ammattilaiset/ravitsemus_ja_terveys/maidon-kasittely-herattaa-kysymyksia-1/ | Nimeke = Maidon käsittely herättää kysymyksiä | Tekijä = | Ajankohta = 20.8.2015 | Julkaisija = Valio | Viitattu = 7.7.2019 }}</ref>


Tämän jälkeen maito [[homogenointi|homogenoidaan]], jolloin maidon fysikaalinen koostumus muuttuu sellaiseksi, että siitä tulee täyteläisemmän makuista, eikä rasva kohoa enää maidon pintaan. Homogenointi tapahtuu mekaanisesti mäntien avulla, jotka hakkaavat maitopisarat pienemmäksi. Myös rasvaton maito homogenoidaan, jotta siihen lisätty [[rypsiöljy]]yn liuotettu [[D-vitamiini]] saadaan jakautumaan tasaisesti koko maitoerään.<ref name=maidonkasittely/>
Tämän jälkeen maito [[homogenointi|homogenoidaan]], jolloin maidon fysikaalinen koostumus muuttuu sellaiseksi, että siitä tulee täyteläisemmän makuista, eikä rasva kohoa enää maidon pintaan. Homogenointi tapahtuu mekaanisesti mäntien avulla, jotka hakkaavat maitopisarat pienemmäksi. Myös rasvaton maito homogenoidaan, jotta siihen lisätty [[rypsiöljy]]yn liuotettu [[D-vitamiini]] saadaan jakautumaan tasaisesti koko maitoerään.<ref name=maidonkasittely/>

Versio 13. syyskuuta 2019 kello 12.41

Lasillinen elintarvikemaitoa.

Maito on nisäkkäiden nisistään eli maitorauhasistaan erittämä neste, jonka tarkoitus on ruokkia imeväisiä. Nokkaeläimillä, pussieläimillä ja aidoilla nisäkkäillä, joihin myös ihminen kuuluu, on kyky erittää maitoa. Ihmisen maitoa kutsutaan rinta- eli äidinmaidoksi. Puhekielessä maidolla tarkoitetaan yleisimmin elintarvikemaitona käytettyä lehmän maitoa. Lehmänmaidon lisäksi myös vuohen,[1] lampaan[2] ja vesipuhvelin[3] maito ovat taloudellisesti merkittäviä. Myös hevosen,[4] kamelin[5] ja aasin[6] maitoa on käytetty ihmisravintona.

Maidon koostumus ja ravintosisältö

Suomalaisväestölle maito on hyvin monien ravintoaineiden lähde. Se on FinRavinto2017 -tutkimuksen mukaan suomalaisväestön tärkein kalsiumin[7] ja riboflaviinin[8] (B2-vitamiini) lähde. Lisäksi maidosta saadaan B12-vitamiinia[9], proteiinia[10] ja lisättyä D-vitamiinia[11]. Maito on suomalaisille toiseksi huomattavin jodin lähde heti jodioidun suolan jälkeen[12]. Maidon käytöllä lapsuudessa ja nuoruudessa on todettu useissa tutkimuksissa yhteys pituuskasvuun[13].

Yksi litra rasvatonta maitoa sisältää energiaa 34 kJ, proteiinia 3,1 g, rasvaa 0,1 g ja imeytyvää hiilihydraattia 4,9 g. Kivennäis- ja hivenaineista rasvaton maito sisältää kalsiumia 121,0 mg, kaliumia 160,0 mg, jodidia (jodi) 13,8 µg, fosforia 90,0 mg, sinkkiä 0,4 mg, seleeniä 2,8 µg, magnesiumia 12,0 mg ja natriumia 44 mg. Vitamiineista rasvattomassa maidossa on folaattia 4,2 µg, niasiinia 0,1 mg, B6-vitamiinia 0,05 mg, riboflaviinia (B2) 0,19 mg, tiamiinia (B1) 0,03 mg, C-vitamiinia 1.2 mg, A-vitamiinia 1.2 0.8 µgselvennä, D-vitamiinia 1,0 µg, E-vitamiinia alle 0,1 mg ja K-vitamiinia 0,16 µg[14]

Nainen (60 kg), joka käyttää ravitsemussuositusten mukaisen määrän maitotuotteita eli 5 dl nestemäisiä maitotuotteita sekä 2,5 juustosiivua, saa maidon kautta yli 100 % päivittäisestä kalsiumin ja B12-vitamiinin tarpeesta, yli 70 % päivittäisestä riboflaviinin (B2-vitamiini) tarpeesta, yli 60 % jodin tarpeesta sekä 25 % proteiinin tarpeesta[15].

Yksi litra normaalia lehmän raakamaitoa (käsittelemätöntä) sisältää keskimäärin noin 32–40 g proteiineja, joista kaseiineja (juustoproteiinit) on noin 30 g, alfa-laktalbumiinia 1,4 g, beta-laktoglobuliinia 3,3 g, immunoglobuliineja 0,7 g, glykomakropeptidiä noin 1 g ja laktoferriiniä 0,1 g.

Poikimisen jälkeisten muutaman päivän aikana lypsetyn maidon proteiinipitoisuus on poikkeuksellisen korkea. Tällaista maitoa kutsutaan ternimaidoksi. Maitoproteiineihin sisältyy myös mikrobeja tuhoavia entsyymejä, kuten laktoperoksidaasia ja lysotsyymejä sekä kasvutekijöitä.

Lehmän raakamaidon eli niin sanotun tilamaidon rasvapitoisuus vaihtelee lehmärodun, vuodenajan ja lehmän syömän ravinnon mukaan. Keskimäärin se on noin 4,4 %[16]. Maitosokeri- eli laktoosipitoisuus on noin 4,8 %[17]. Kivennäisaineita maidossa on noin 0,7 %[18]. Osteoporoosiliitto pitää maitoa yhtenä parhaista kalsiumin lähteistä suomalaisessa ruokavaliossa ja suosittelee sitä luuston lujuuteen ja luuston kunnon ylläpitoon[19].

Maidon rasvakoostumus vaihtelee enemmän kuin sen proteiinikoostumus. Muutokset emon ravinnon rasvoissa vaikuttavat maidon rasvahappoprofiiliin. Lehmänmaidon kolesterolimäärät ovat korkeammat kuin ihmisen maidossa. Naudan maitorasva sisältää noin 53 % tyydyttyneitä rasvahappoja (lauriini-, myristiini-, palmitiini- ja steariinihappoa)[20]. Luomumaidossa on keskimäärin 40 prosenttia enemmän konjugoitua linolihappoa (CLA) kuin tavanomaisessa maidossa. On olemassa viitteitä siitä, että CLA pienentäisi syöpäriskiä.[21]

Maidon proteiineista lähes 80 % on kaseiinia, joita on neljää eri tyyppiä. Noin 20 % maidon proteiineista on heraproteiineja: -laktoglobuliinia, -laktalbumiinia, seerumin albumiinia ja immunoglobuliineja. Maidon määrällisesti merkittävimmät kivennäisaineet ovat kalium, natrium, kalsium, magnesium, kloridi ja fosfaatti. Maidon pääasiallinen hiilihydraatti on laktoosi eli maitosokeri, joka on glukoosista ja galaktoosista koostunut disakkaridi[22]. Maidossa on huomattava määrä kaseiinimisellejä eli kaseiiniyhdistelmien muodostamia kolloidisia suspensiorakenteita. Kaseiinimisellit sisältävät kalsiumia ja liukenematonta kolloidista kalsiumfosfaattia, joka nimestään huolimatta sisältää myös kaliumia, natriumia, magnesiumia ja hieman sitraattia. Maidossa on lisäksi vesiliukoisia heraproteiineja, lipoproteiinipartikkeleita ja valkosoluja.[23]

Maidoin rasvasta suurin osa on triglyseridejä (yli 98 %) eli triasyyliglyseroleja (TAG), ja loppuosa koostuu fosfolipideistä, kolesterolista ja vapaista rasvahapoista, mono- ja diglyserideistä[22]. Maidon rasva koostuu pallosista, jotka ovat ohuen ja rakenteeltaan monimutkaisen, useista ainesosista koostuvan, pintakalvon ympäröimiä.[23] Maidosta on löydetty noin 50 erilaista entsyymiä, jotka ovat joko maidon luontaisia entsyymejä tai bakteeriperäisiä[24]. Käsittelemättömässä raakamaidossa on esimerkiksi laktaasientsyymiä, joka pilkkoo laktoosin ja auttaa sokerien imeytymisessä[25].

Maidon tuotanto

Lypsykone

Raakamaidon tuotanto

Lehmänmaitoa aletaan ottaa meijeriin vasta neljän päivän jälkeen lehmän poikimisesta. Tiineys ja poikiminen ovat maidontuotannon jatkuvuuden edellytys. Lehmät lypsävät Suomessa keskimäärin kolme tuotantokautta (Yhden tuotantokauden pituus on keskimäärin noin 400 pv), mutta tavoite olisi pidempi tuotantoikä[26]. Lypsyrotuiset lehmät on jalostettu tuottamaan maitoa moninkertaisesti sen, mitä vasikka tarvitsee.

Vasikka vieroitetaan yleensä muutaman päivän sillä poikimisesta, hygieniasyistä johtuen.[27]

Lähes välitön erottaminen vähentää sekä emon että vasikan stressiä, mutta on hoitajalle työläämpää; vierihoito vähentää hoitajan työtä jonkin verran ja voi olla hyväksi vasikan varhaiskehitykselle, mutta voimakkaan leimautumisen mahdollistavana järjestelynä aiheuttaa erotusvaiheessa suurta ja verrattain pitkäkestoista stressiä ja kärsimystä emolle ja vasikalle.lähde?

Maidontuotannossa on mahdollista käyttää imettäjälehmää tai pitkää vierihoitoa (kesto useita viikkoja)[28].

Emostaan vieroitamisen jälkeen vasikkaa juotetaan maidolla, piimällä tai juomarehulla noin kahden kuukauden ikään asti, jolloin sen ruoansulatusjärjestelmä on kehittynyt valmiiksi märehtimistä varten. Luonnonoloissa vasikka siirtyy elämään kasviravinnolla vastaavassa iässä lähde?, ja sen emon maidontuotanto vähenee asteittain ja lopulta päättyy. Tästä syystä liharotuisilla naudoilla vasikoita ei poisteta emojensa luota lähde?. Lypsyrotuiset lehmät käyttäytyvät sameoin, mutta niiden maidontuotanto on ylensä liian suuri yhden vasikan käytettäväksi, mistä koituu ongelmia ellei ylijäävää maitoa ime toinen, esimerkiksi orpo tai emonsa hylkimä vasikka.

Maidon prosessointi

Maidon teollinen prosessointi tapahtuu meijereissä. Eri maitotiloilta tuleva maito sekoitetaan keskenään ja kuumennetaan noin 50-asteiseksi, minkä jälkeen siitä poistetaan kerma separaattorissa, jolloin jäljelle jää kurri eli rasvaton maito. Kurriin lisätään tämän jälkeen kermaa, jolloin saadaan rasvavakioituja täys-, kevyt- ja ykkösmaitoa.[29]

Tämän jälkeen maito homogenoidaan, jolloin maidon fysikaalinen koostumus muuttuu sellaiseksi, että siitä tulee täyteläisemmän makuista, eikä rasva kohoa enää maidon pintaan. Homogenointi tapahtuu mekaanisesti mäntien avulla, jotka hakkaavat maitopisarat pienemmäksi. Myös rasvaton maito homogenoidaan, jotta siihen lisätty rypsiöljyyn liuotettu D-vitamiini saadaan jakautumaan tasaisesti koko maitoerään.[29]

Viimeiseksi maito pastöroidaan eli lämmitetään 15 sekunnin ajaksi vähintään 72 asteeseen tai steriloidaan eli iskukuumennetaan, jäähdytetään pakkauslämpötilaan (noin +2..4 °C) ja pakataan[29].

Osa kermasta hapatetaan ja kirnutaan voiksi, osaa käytetään juustojen valmistuksessa ja osa palautetaan nestemäisiin maitotuotteisiin. Suomessa kerman rasvapallomembraanit hajotetaan pienemmiksi rasvapallosiksi homogenoinnissa, jossa rasva sekoittuu tasaisesti maitoon. Kaikissa maissa homogenointia ei suoriteta, jolloin kerma kelluu maidon pinnalla. Osa kermasta palautetaan maitoon. Nykyisin maitoon lisätään D-vitamiinia sen saannin parantamiseksi.

Kaupassa myytävä täysmaito sisältää rasvaa melkein yhtä suurena pitoisuutena kuin alkuperäinen lehmänmaito. Kevytmaidossa osa rasvasta ja rasvattomassa maidosta lähes kaikki rasva on poistettu.

Maidon tuotanto, jalostus ja markkinointi Suomessa

Suomessa tuotetaan lehmänmaitoa vuosittain runsaat kaksi miljardia litraa. Raakamaidosta noin kolmasosa jalostetaan erilaisiksi maidoiksi ja noin kymmenesosa muiksi tuoretuotteiksi kuten piimäksi, kermaksi, viiliksi, jogurtiksi ja vanukkaiksi. Lopusta valmistetaan muun muassa voita, juustoja ja maitojauhetta.[30] Suomalaiset koulut ja päiväkodit saavat EU:lta rahallista koulumaitotukea, jonka tarkoituksena on edistää maidon kulutusta. Tuen saannin ehtona on, että näkyvälle paikalle kiinnitetään juliste, jonka mukaan maidon juominen on tarpeen luustolle.[31]

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Tuorein luvut puutuu ja 2014 vaihdetava 2015 lukuihin
Maidon tuotanto
ja jalostus		 Vuonna 1990 Vuonna 2000 Vuonna 2005 Vuonna 2010 Vuonna 2014
Raakamaidon tuotanto (milj. litraa) 2 600 2 371 2 293 2 222 2 289
Tuotantotilat, kpl (31.12.) 44 469 21 564 15 351 10 626 8 373
Jalostettu maito (milj. litraa) - 715 710 709 707
Muut tuoretuotteet (milj. kg) - - - 260 267
Juustot (milj. kg) 88 93 91 107 99
Voi (milj. kg) 56 55 50 46 49

Tuotantomaidon laatu

Suomessa tiloilla tuotetun lehmänmaidon ja vuohenmaidon[32] laatua seurataan useilla eri mittareilla. Nykyisin maidon laatuluokat ovat E, 1 ja 2, joista E on paras. Laatuluokka vaikuttaa tuottajien saamaan hintaan, ja kelvotonta maitoa tuottajaosuuskunnat eivät edes ota tiloilta vastaan.[33] Yleensä yli 95 prosenttia tuotetusta maidosta on E-luokkaista eli "priimaa"[34][35].

Tärkeimpiä säännöllisesti mitattavia arvoja, jotka vaikuttavat tuottajien saamaan hintaan, ovat somaattisten solujen pitoisuus, bakteeripitoisuus ja voihappobakteeri-itiöiden määrä. Lisäksi maidon rasva- ja valkuaispitoisuuden noustessa tuottajahinta nousee.[33]

Tuottajamaidon laatuluokat raja-arvoineen[33][32]
Luokka Bakteerien pesäkemäärä kpl/ml Somaattiset solut kpl/ml Voihappobakteeri-itiöt kpl/l
E < 50 000 < 250 000
1 50 000 - 100 000 250 000 - 400 000
2 > 100 000 > 400 000
Tavoitearvo < 50 000 < 250 000 < 1 000
Hyväksymisraja < 100 000 < 400 000 < 3 500

Maidon tuotannon vastuullisuus

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Ilmastokuormitus puuttuu.

Rasvapitoisen täysmaitolitran tuotannosta syntyy noin 0,6 - 1,2 kiloa kasvihuonekaasuja (CO2-ekv)[36]. Yksi lasillinen täysmaitoa (1,8 dl) vastaa noin 2,5 prosenttia suomalaisen keskivertokuluttajan päivittäin nauttimien elintarvikkeiden tuotannon aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. (Rasvattoman maidon päästötietoja ei ole saatavilla.)[37] Hiilijalanjälkilaskenta ei ota huomioon maidon ravitsemuksellista arvoa, mikä on maidossa korkeampi verrattuna moniin muihin elintarvikkeisiin.

Kotimaisen tuotannon vastuullisuutta lisää nurmivaltainen ruokinta[38]. Nurmen tuotanto voi lisätä kivennäismailla hiilen sitoutumista maahan vahvan ja laajan juuriston kautta ja täten kompensoida maidontuotannon hiilijalanjälkeä[39] Globaalisti karjatalouden vastuullisuusongelmat liittyvät ylilaidunnukseen, liialliseen vedenkäyttöön ympäröivän ekologian kustannuksella sekä antibioottien ja hormonien käyttöön karjan kasvatuksessa[38]. Suomessa ympäristöongelmat koskettavat lähinnä kasvihuonepäästöjä ja rehevöitymistä, mikä puoltaa kotimaisen tuotannon suosimista ulkomaisen sijaan vastuullisuusnäkökulmasta[38]. Runsas veden saatavuus, laidunmaan riittävyys, antibioottien ja hormonien käyttökielto sekä ilmasto, jossa yleisimmät kasviproteiinit (kuten soija, kikherneet ja linssi) eivät menesty, puoltavat kotimaista maidontuotantoa.

Kotimaisen tuotannon hiilijalanjälkeä pyritään kompensoimaan eri hankkeissa. Toimenpiteisiin kuuluu hiiliviljely, jossa hiilen sitoutumista maahan pyritään edistämään[38], mahdollinen biokaasun tuotanto tulevaisuudessa[40] sekä päästöjen kompensointi[36].

Laidunnuksella voidaan vaikuttaa elinympäristön monimuotoisuuteen. Perinnebiotooppien ylläpidolla voidaan ylläpitää uhanalaista eliöstöä. Uhanalaisen eliöstön osuus perinneympäristössä on lähes 30 %. Kaikki laitumet eivät ole perinnebiotooppeja, vaan perinnemaiseman ylläpidon periaatteena on muun muassa negatiivisen ravinnetaseen ylläpitäminen ja matalien valoa vaativien lajien suosiminen[41].

Maitotuotteet

Pääartikkeli: Maitotuote

Raaka-maidosta valmistetaan erilaisia maitotuotteita.[30][42] Maidot voidaan jakaa muun muassa rasvamäärän mukaan (täysmaito 3,5 %, kevytmaito 1,5 %, ykkösmaito 1,0 %, rasvaton maito 0,0 %). Maito voidaan käsitellä vähälaktoosiseksi (laktoosia alle 1 %) tai laktoosittomaksi (maitojuoma, jossa laktoosia alle 0,01 %). Maito voidaan myös iskukuumentaa hyvin säilyväksi UHT-maidoksi. Erityisiä maitotyyppejä on useita, muun muassa luomumaito, ternimaito, yömaito, kalsiummaito, homogenisoimaton maito sekä äidinmaidonvastike. Kerma on maidosta valmistettu maitoneste, jossa on rasvaa vähintään 10 prosenttia.

Maitohappokäymisen avulla maidosta valmistetaan piimää, viiliä, ranskankermaa, rahkaa, smetanaa ja jogurttia. Lisäksi maidosta valmistetaan juustoja ja jäätelöä.

Raakamaito on käsittelemätöntä maitoa. Maitojauhe valmistetaan maidosta kuivaamalla.

Maidon pakkaaminen

Suomessa maitoa myytiin 1960-luvulle saakka etupäässä kaatamalla sitä säiliöstä asiakkaan mukanaan tuomaan astiaan, maitokannuun. Nykyisin maitoa myydään lähinnä nestekartonkipakkauksiin pakattuna. Ajoittain sitä on myyty myös pulloissa ja umpinaisissa muovipusseissa.

Kasveista saatavat maitotyyppiset tuotteet

Joitakin kasveista tehtyjä juomia ja muita nestemäisiä proteiinivalmisteita kutsutaan kasvimaidoiksi. EU-maissa kasvimaitojen tuotenimissä on kuitenkin kiellettyä käyttää sanaa maito.[43]

Maidon kulutus Suomessa

Suomalaisten maidon kulutus on laskenut tasaisesti viime vuosikymmeninä. Suomalaiset joivat vuonna 2012 maitoa keskimäärin 130 litraa henkeä kohden.[44] Maidon kulutus oli Suomessa suurimmillaan 1950-luvulla, jolloin suomalaiset joivat maitoa 350 litraa vuodessa.[45] Muiden maitotuotteiden, etenkin jogurttien ja juustojen kulutus on kasvanut ja vuonna 2012 maidon kokonaiskulutus henkeä kohti oli 411,8 kg vuodessa[44].

Allergia ja intoleranssi

Maitoallergia

Maitoallergisille oireita aiheuttavat yleisimmin lehmän maidon beta-laktoglobuliini ja immunoglobuliinit. Osalle lehmänmaitoallergikkoja sopii vuohen, poron tai tamman maito, joissa edellä mainittujen proteiinien rakenne poikkeaa lehmänmaidosta. Ongelmana Suomessa on kuitenkin huono saatavuus. Saatavissa on muun muassa pikkulapsille suunnattuja melko kalliita erikoistuotteita, joissa proteiinit on pilkottu entsymaattisesti peptideiksi. Imeväis- ja leikki-ikäisistä noin 2–3 % on maidolle allergisia[46]

Laktoosi-intoleranssi

 Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Laktoosi eli maitosokeri pilkkoutuu imeväisikäisen lapsen suolistossa laktoosia hajottavan laktaasientsyymin avulla pienemmiksi sokereiksi, glukoosiksi ja galaktoosiksi, jotka imeytyvät hyvin suolistosta. Osalla aikuisväestöstä laktaasin tuotanto on luonnostaan heikentynyt tai lakannut kokonaan, jolloin pilkkomaton laktoosi jää suolistoon aiheuttaen mahavaivoja. Oireyhtymää kutsutaan laktoosi-intoleranssiksi. Suomessa kaupoissa on saatavissa sekä vähälaktoosisia että laktoosittomia maitotuotteita. Apteekeissa myydään myös laktoosia pilkkovaa entsyymiä sisältäviä kapseleita.

Sokerin kulkeutuessa paksusuoleen K-vitamiinia käsittelevät entsyymit siirtyvät tuottamaan sokerista metaania, mikä voi aiheuttaa ilmavaivoja. Vaivat johtuvat siitä, ettei ohutsuolessa synny tarpeeksi laktaasia. Hajoamattomana laktoosi jatkaa matkaansa paksusuoleen vetäen mukanaan paljon nestettä. Bakteerit paksusuolessa pitävät laktoosista, mistä seuraa ilmavaivoja.

Tutkimuksia maidon terveysvaikutuksista

Maitotaloustuotteiden terveysvaikutuksia on syytä tarkastella ottaen huomioon suuri tutkimusmassa yksittäisten tutkimusten sijaan. Reijo Laatikainen (TtT) teki yhteenvedon maidon vaikutuksesta terveyteen[15] Ravitsemussuosituksissa (2014) suositellaan 5 dl nestemäisten maitotaloustuotteiden käyttöä ja muutaman juustosiivun verran päivittäin. Suositus perustuu kokonaisuudessaan vähäisempään tyypin 2 diabeteksen, lihavuuden ja suolistosyövän riskiin, sekä pienemmällä näytöllä vähäisempään rintasyöpä- ja aivohalvausriskiin. Eturauhassyöpäriski saattaa lisääntyä jos kalsiumin saanti on erittäin runsasta[15] Kalsiumin riittävä saanti nuoruusvuosina auttaa saavuttamaan runsaan luumassan nuorena[15]. Tämä on kansanterveydellisesti tärkeää, sillä osteoporoosia esiintyy jopa 400 000 suomalaisella[47]

On viitteitä siitä, että äidinmaitovastikkeet saattavat altistaa diabetekselle. Suomalaisissa tutkimuksissa on todettu 11 prosentilla vauvoista, jotka ovat saaneet tavallista lehmänmaidosta valmistettua korviketta, haimavaurioita, jotka saattavat johtaa diabeteksen kehittymiseen. Mukana tutkimuksessa oli 173 vauvaa.[48]

Vuonna 2013 julkaistun tutkimuskatsauksen mukaan runsaan ja vähäisen maidonkulutuksen välillä ei ole havaittu eroa kuolleisuudessa.[49][50] Vuonna 2014 julkaistussa laajassa ruotsalaistutkimuksessa havaittiin kuitenkin, että runsas maidonjuonti saattaa olla yhteydessä kohonneeseen kuolemanriskiin. Lisäksi havaittiin, ettei runsas maidon juominen suojellut luunmurtumilta.[51]

Harvardin yliopiston terveystieteiden laitoksen tutkimuksen mukaan maitorasvasta saatu transpalmitoleenihappo liittyy diabetesriskin vähentymiseen.[52] Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan eniten maitorasvaa käyttäneet ruotsalaiset maanviljelijät saivat vähiten maitorasvaa käyttäneisiin verrattuna 75 % vähemmän sydänkohtauksia.[53] Australialaisessa tutkimuksessa havaittiin, että rasvaisia maitotuotteita käyttäneillä oli alentunut riski sydän- ja verisuonitautikuolemiin verrattuna vähärasvaisia maitotuotteita käyttäneisiin, joskaan maitotuotteiden kokonaiskulutus ei korreloinut kuolleisuuden kanssa.[54]

Vuonna 2013 tehdyn yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan täysrasvainen maito ehkäisee lasten lihavuutta verrattuna rasvattomaan maitoon. Rasvatonta maitoa juovat lapset olivat 57 prosenttia todennäköisemmin ylipainoisia neljänteen ikävuoteen mennessä kuin täysrasvaista maitoa juovat. Tutkijoiden mukaan syynä on se, että täysrasvainen maito pitää paremmin nälkää kuin rasvaton maito.[55] Vuonna 2013 julkaistun 12-vuotisen ruotsalaisen seurantatutkimuksen mukaan maitorasvan runsas käyttö ehkäisee keski-ikäisillä miehillä keskivartalolihavuutta[56].

Harvardin yliopiston tutkimus osoitti, että naisten kohdalla maidon tai juuston kulutuksella teini-iässä ei ollut vaikutusta lonkkamurtuman riskiin. Miesten kohdalla runsas maidon tai juuston kulutus sen sijaan lisäsi riskiä tilastollisesti merkittävällä tavalla.[57][58]

Lehmän maitorasvan sisältämällä luonnollisilla konjugoiduilla linolihapoilla (CLA) on eläinkokeissa todettu myönteisiä terveysvaikutuksia, muun muassa pienentynyt syöpäriski. Suurilla annostasoilla CLA-valmisteilla on hiirikokeissa saatu myös päinvastaisia tuloksia sekä lisätty koe-eläinten riskiä sairastua 2-tyypin diabetekseen[59]. Meijerituotteista saatava CLA-määrä on kuitenkin melko pieni, eikä sen haitallisesta vaikutuksista ihmiseen ole näyttöä[60]. Vuonna 2012 julkaistussa Yhdysvaltalaistutkimuksessa todettiin maitorasvojen lisäävän tulehduksellisen suolistotaudin riskiä hiirillä, joiden immuunijärjestelmää oli manipuloitu, mutta ei terveillä hiirillä.[61][62]

Maidon prosessoinnin vaikutus

Laura Paajanen tutki kotimaisessa väitöskirjassaan maidon homogenoinnin vaikutusta vatsaoireisiin. Väitöskirjassa ei löydetty näyttöä homogenoinnin ja vatsaoireiden välillä[63].

Lääketieteen lisensiaatti Olli Sovijärven mukaan pastörointi ja homogenointi heikentävät maidon ravintosisältöä ja aiheuttavat terveysongelmia. Hänen mukaansa moni, joka sietää käsittelemättömiä raakamaitotuotteita hyvin, saa vaivoja pastöroiduista maitotuotteista. Raakamaidossa on itsessään laktaasientsyymiä, joka pilkkoo laktoosin ja auttaa sokerien imeytymisessä.[64] Olli Sovijärvellä ei ole tutkimusjulkaisuja maidon prosessoinnin vaikutuksista, joten hänen lausuntojaan voidaan käsitellä mielipiteenä tieteellisen argumentoinnin sijaan[65]. Helsingin yliopiston maitoteknologian professori Tapani Alatossavan mukaan homogenointi saattaa olla maitoyliherkkyyksien takana. Hänen mukaansa maidon osuutta suomalaisten terveysongelmissa ei kuitenkaan voida tutkia, sillä maitoteollisuus on kieltäytynyt tutkimusyhteistyöstä.[66]

Stanfordin yliopiston 16 henkilöä käsittävässä tutkimuksessa vuodelta 2014 havaittiin, että Yhdysvalloissa pastöroidun maidon juominen ei aiheuta laktoosi-intolerantikoiksi diagnosoiduille ihmisille enemmän vatsaoireita verrattuna raakamaitoon.[67]

A1- ja A2-maidot

Lehmän karjarotu vaikuttaa maidon koostumukseen. Lehmärotujen maitoproteiineissa on eroja, ja puhutaan A1- ja A2-maidosta. Suomessa myytävä maito on A1- ja A2 -maidon sekoitusta[68]. A1-maidon proteiinit on yhdistetty vatsavaivoihin, sydänsairauksiin ja suolistotulehduksiin.[69][70][71] Syy-seuraussuhde on kuitenkin epäpätevä, sillä monet tutkimuksista perustuvat paikallisiin väestötutkimuksiin, joista on vaikea tehdä syy-seuraussuhdepäätelmiä[72] Euroopan turvallisuusviranomainen on todennut A1-maidon peptidit harmittomiksi terveydelle[73]. Vaikutusta vatsaoireisiin on tutkittu yhdessä kliinisessä tutkimuksessa, jossa osa tutkittavista sai A1-maitoa ja osa A2-maitoa[74]. Vatsaoireet eivät eronneet tilastollisesti merkitsevästi ryhmien välillä. Ulosteen koostumus oli hieman pehmeämpää A1-maitoa juovilla, mutta ulostuskertojen määrä ei poikennut ryhmien välillä.

Luomumaito

Luomumaidoksi kutsutaan luonnonmukaisen tuotannon vaatimusten mukaan tuotettua maitoa. Luonnonmukaisesti tuotettu maito voi lopputuotteesta riippuen olla jatkokäsitelty esimerkiksi pastöroinnilla, homogenoinnilla, rasvan vähentämisellä tai laktoosin poistamisella.

Luomulaatuiset maitotuotteet sisältävät enemmän CLA:ta ja omega-3-rasvahappoja kuin tavanomaiset maitotuotteet.[75]

Raakamaito

Täysin prosessoimatonta tilamaitoa eli raakamaitoa voi ostaa joiltakin maatiloilta, mutta useimmilla tiloilla ei ole suoramyyntiä lain vaatimien hygieniatoimenpiteiden ja syntyvän lisätyön vuoksi.[76] Raakamaitoa ja siitä jalostettuja tuotteita sekä ternimaitoa voi olla saatavilla muiden suoraan myytävien maataloustuotteiden ohella myös erilaisilla tuottajatoreilla.

Myynti maittain

Raakamaidon myymisen laillisuus vaihtelee maittain. Euroopan unionissa raakamaitoa saa myydä, mutta paikoin se on kiellettyä, kuten Skotlannissa.[77] Kanadassa ja Australiassa raakamaitoa ei saa myydä kuluttajille,[77] mutta Uudessa-Seelannissa saa.[78] Yhdysvalloissa raakamaidon myynti on sallittua 28 osavaltiossa maatilalta ja kuudessa osavaltiossa kaupasta.[79]

Suomessa myynti tilalta on sallittua, mutta myyntimäärän ylittäessä 2 500 litraa vuodessa[80] on myyntipaikan täytettävä elintarvikehuoneiston vaatimukset. Elintarvikehuoneisto on myös aina ilmoitettava viranomaiselle.[81] Raakamaitoa myydään jonkin verran myös tavallisissa marketeissa.[82] Raakamaidon osuus maidon kulutuksesta on noin yksi prosentti eli 20 miljoonaa litraa vuodessa. Suosio oli laskussa 2000-luvun alkuun, mutta on sittemmin noussut.[83] Eviran mukaan käyttäjistä 15 % on alle viisivuotiaita ja 10 % yli 65-vuotiaita.[84]

Raakamaidon riskit

 Tämän artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu.
Asiasta keskustellaan keskustelusivulla. Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla.

Pastöroimaton maito voi sisältää useita lehmän elinympäristössä esiintyviä taudinaiheuttajia, kuten kampylobakteereja, kolibakteereja, listeriaa, salmonellaa, yersiniaa ja brucellaa.[85] Maito toimii kasvualustana mikrobeille,[86] ja bakteerit ja muut patogeenit kasvavat siinä nopeasti.[87] Raakamaito voi saastua esimerkiksi lehmän lannasta, lehmän ihon bakteereista, utaretulehduksesta tai likaisista välineistä.[88] HTST-pastörointi tuhoaa 99,999 % maidon mikro-organismeista.[89] Tämän katsotaan tuhoavan lähes kaikki hiivat, homeet ja yleiset pilaantumisbakteerit samoin kuin patogeeniset lämmönkestävät eliöt (muun muassa tuberkuloosia aiheuttava Mycobacterium tuberculosis).[89] Pastöroinnin ansiosta maito on turvallisimpia elintarvikkeita.[90] Kampanjointi pastöroimatonta maitoa vastaan alkoi 1800-luvulla, kun huomattiin maidon pastöroinnin vähentävän huomattavasti lapsikuolleisuutta.[91]

Dosentti Jussi Tammisolan mukaan raakamaidosta saa ruokamyrkytyksen 150 kertaa varmemmin kuin tavallisesta maidosta ja sairaalaan joutuu lähes 2 000 kertaa todennäköisemmin. Pastöroinnin myötä 1800-luvulla kuolleisuus suolistoinfektioihin väheni Englannissa 99 %. Lapset ja nuoret ovat eniten vaarassa. Ehec-bakteeri voi elää lehmän suolistossa lehmän kärsimättä.[92]

Uuden-Seelannin terveysviraston (CDC) mukaan raakamaito aiheuttaa lähes kolme kertaa enemmän sairaalatapauksia kuin mikään muu elintarvike; raakamaito on siis maailman vaarallisimpia elintarvikkeita.[93] CDC:n mukaan pastöroimaton eli raakamaito aiheutti 86 ruokamyrkytystä vuosina 1998–2008, mikä aiheutti 1676 sairastumista, 191 sairaalatapausta ja 2 kuolemaa.[88]

Yhdysvalloissa sairastuu vuosittain satoja ihmisiä pastöroimattoman maidon juomisesta. Erityisiin riskiryhmiin kuuluvat lapset, vanhukset ja raskaanaolevat.[85] Raakamaito on monessa osavaltiossa laitonta. Esimerkiksi keväällä 2012 ratsattiin terveyskauppa ja pidätettiin raakamaitoa välittäneitä ihmisiä. Heidän takuusummansa nousivat miljooniin dollareihin, paljon korkeammiksi kuin henkirikollisilla.[91]

Maidon kampylobakteeritkin ovat vammauttaneet pysyvästi terveitä ihmisiä.[94]

Claeysin et al. review -tutkimuksen mukaan raakamaidon hyödyt ovat olemattomia tai vähäisiä ja se on tarpeettoman vaarallista terveydelle, joten pastörointi tai muu kuumennus ennen käyttöä on suositeltavaa. Erityisen suositeltavaa se on lapsille, raskaana oleville naisille sekä kroonisesti sairaille.[95]

Suomi

Suomessakin raakamaidosta usein saatavaan ehec-bakteeriin on kuollut lapsia, ja moni on saanut vaurioita, joutunut dialyysihoitoon tai munuaisten siirtoon. Tehohoito on kallista ja vaurioita syntyy jo matkalla hoitoon.[96]

Kesäkuussa 2012 kuusi lasta sai EHEC-infektion raakamaidosta Varsinais-Suomessa, ja kaksi heistä joutui tehohoitoon.[97][98] Tammi-elokuussa 2013 yli 40 ihmistä sai ehec-bakteerin tai listeriabakteerin.[96] Näistä tapauksista kahdella oli varmuudella syynä raakamaito.[96] Samoihin aikoihin Pohjanmaalla oli kaksi raakamaidon aiheuttamaa kampylobakteeriepidemiaa.[84] Keväällä 2014 raakamaito ja siinä olleet Yersinia pseudotuberculosis -bakteerit varmistuivat suolistotulehdusepidemian aiheuttajaksi Itä-Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla. Infektioita varmistui helmi-huhtikuussa 39 ja kyseessä oli laajin raakamaitoepidemia Suomessa.[99]

Pirkkalan seudun ympäristöterveyspäällikön mukaan "maito on hyvä kuumentaa 60–70 asteeseen eikä sitä pitäisi tarjota riskiryhmille, mutta terveelle aikuiselle riski ei ole kovin suuri".[100]

Helsingin yliopisto tutki suoraan tiloilta myytävää pastöroimatonta maitoa. Listeriabakteereja sisälsi 5,5 % ja ehec-bakteereja 3 % näytteistä. Listeria surmaa vanhuksia ja ehec lapsia. Reilussa vuodessa kolme raakamaitoepidemiaa on vienyt monia ihmisiä sairaalahoitoon. Lasten ja vanhusten ei Suomessa suositella juovan raakamaitoa ollenkaan.[84]

Uloste- ja ihoperäiset bakteerit ovat yleisiä raakamaidossa. Lanta on voinut saastuttaa lehmien syömän rehun, mutta myös lehmien lantaisuus aiheuttaa saastumista. Listeriaa on raakamaidossa kolminkertaisesti EU-keskiarvoon verrattuna.[84]

Raakamaidon ravintoarvot

Pastörointi vähentää liukoista kalsiumia ja fosforia 5 %, tiamiinia ja B12-vitamiinia 10 % ja C-vitamiinia 20 %.[101][102] Pastöroitua maitoa pitää siis juoda noin 3 dl täyttääkseen päivän B12-vitamiinitarpeen, raakamaitoa riittää 2,8 dl.[95][49]

Pastöroinnin vaikutus vitamiineihin on siis vähäinen ja myös elektrolyytit ja kivennäisaineet säilyvät pastöroinnissa.[49]

Muut vaikutukset

Pastöroinnin on väitetty edesauttavan maitoallergiaa, laktoosi-intoleranssia, diabetesta, osteoporoosia tai niveltulehdusta, mutta tieteellinen näyttö ei tue tätä väitettä.[95] Esimerkiksi mikään tutkimus ei osoita, että alkalinen fosfataasi olisi tärkeä mineraalien ja kalsiumin imeytymiselle.[95] Maidon entsyymit tuskin vaikuttavat sen ruoansulatukseen.[95] Sekä raakamaito että pastöroitu maito sisältävät saman verran laktoosia ja eivät sisällä laktaasia.[95] Myös raakamaitoa säilytetään kylmässä, mikä rajoittaa laktaasin muodostumista.[95]

Ravitsemusterapeutti, terveydenhuollon maisteri Reijo Laatikainen[103] kirjoittaa Clayesin et al. yhteenvetoon viitaten, että terveydelle hyödyllisiä probioottisia bakteereja sisältävät hapatetut maitotuotteet (jogurtti, viili, piimä, juusto), ei raakamaito.[49] Raakamaidossa pitäisi olla tuhansia kertoja enemmän probiootteja, jotta se todennäköisesti edistäisi terveyttä.[49][95] Entsyymeillä ei uskota olevan merkittävää vaikutusta terveyteen.[49] Raakamaidon entsyymeistä ei ole ainuttakaan kliinistä satunnaistettua ihmiskoetta.[49]

Paajanen et al. (2005) juottivat maidosta oireileville satunnaistetusti raakamaitoa tai kulutusmaitoa. Kahdessa kolmesta koeryhmästä raakamaito aiheutti enemmän oireita, mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.[49]

Parempi maidon sietäminen ulkomailla saattaa johtua vähemmästä FODMAP-yhdisteiden (esimerkiksi ruisleipä) saannista (Paajanen et al. 2004).[49]

Historia

Vermeerin maalaus Maitotyttö noin vuodelta 1660.

Maitoa on historiallisista ajoista lähtien säilötty hapattamalla maitohappobakteerien tai hiivojen aikaansaaman käymisen avulla piimäksi, viileiksi, jogurteiksi yms. Maitoa käytettiin ja säilöttiin jopa ennen vuotta 6500 eaa. Ruukkujen sisältämät orgaaniset jäänteet osoittivat, että lypsäminen oli erityisen suosittua alueilla, missä lehmät olivat yleisempiä kuin lampaat ja vuohet[104]. Mongoliassa valmistetaan tammanmaidosta käymisen avulla alkoholipitoista kumassia. Juustonvalmistus tapahtuu saostamalla maidon kaseiini kymosiinientsyymin avulla. Nykyisin entsyymi tuotetaan hiivassa, aiemmin se saatiin vasikan pullomahasta. Kovettunut kaseiini leikataan kokkareiksi, ja saostumaton osa, hera, puristetaan pois. Kaseiinimassa on ns. tuorejuustoa, jota voidaan maustaa tai käsitellä edelleen kypsytetyiksi juustoiksi. Heraa käytetään jonkin verran erilaisten herajuomien raaka-aineena, mutta osa menee eläinten rehuksi.

Ennen hapotetun säilörehun (AIV-rehu) keksimistä talvisen sisäruokinnan ja kesäisen laidunruokinnan vaikutus lypsymääriin ja maidon laatuun oli suuri.

Muuta

Kansainvälinen maitopäivä

Kansainvälistä maitopäivää on vietetty vuodesta 1954 asti alkukesäisin ympäri maailmaa. Maailman maitopäivä on 1. kesäkuuta.[105][106] Teeman juhlistamiseen on Suomessa liittynyt vuodesta 1973 alkaen Maitotytön valinta. Sen esikuva on brittien Dairy Queen -kilpailussa. Viime vuosina on vietetty myös Kansainvälistä koulumaitopäivää YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n suosituksesta. Maitopäivien vietto ja tarkka ajankohta vaihtelevat eri maissa. Toisissa maissa maidolle saatetaan omistaa kokonainen kuukausikin.

Viimeinen käyttöpäivä

Chicagolainen gangsteri Al Capone lahjoitti kaupungille miljoona dollaria maidon hankkimiseksi lapsille, mutta hän vaati pakkauksiin merkinnän viimeisestä käyttöpäivästä, koska hänen veljensä oli kuollut vanhentuneeseen maitoon.[107][108]

Katso myös

Lähteet

  • Heikintalo, Noora: Maidon homogenoinnin vaikutus emmentaljuuston aistittavaan laatuun ja kemiallisiin ominaisuuksiin. Helsingin yliopisto, elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma. EKT-sarja 1545.. Noora Heikintalo, 2012. Teoksen verkkoversio (PDF).
  • Valsta, Liisa et al.: Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. THL Raportti 12/2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2018. ISBN 978-952-343-237-6. Verkkojulkaisu (PDF).

Viitteet

  1. ↑ General Information American Dairy Goat Association. Viitattu 24.10.2013.
  2. ↑ Goat and sheep milk products Naturemade
  3. ↑ Mudgal, V. D.: Milking buffalo International Livestock Research Institute. Viitattu 25.5.2014. (englanniksi)
  4. ↑ Horse Milk - A rare and precious commodity Burleson Arabians
  5. ↑ Ways of improving cheese made from camel milk FAO
  6. ↑ The place of donkeys in society. Welfare of Dinkeys
  7. ↑ Valsta et al., 2018, s. 118
  8. ↑ Valsta et al., 2018, s. 100
  9. ↑ Valsta et al., 2018, sähköiset liitetaulukot 5a ja 5b
  10. ↑ Valsta et al., 2018, sähköiset liitetaulukot 1a ja 1b
  11. ↑ Valsta et al., 2018, sähköiset liitetaulukot 4a ja 4b
  12. ↑ Valsta et al., 2018, s. 144
  13. ↑ Marshall TA1, Curtis AM2, Cavanaugh JE3,2, Warren JJ1, Levy SM1,4.: Higher Longitudinal Milk Intakes Are Associated with Increased Height in a Birth Cohort Followed for 17 Years.. The Journal of Nutrition, Heinäkuu 2018. doi:10.1093/jn/nxy071.
  14. ↑ Fineli koostumustietokanta
  15. ↑ a b c d Pronutritionist Kannanottoni maitokritiikkiin. Reijo Laatikainen 2015.
  16. ↑ Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 11.3.2019.
  17. ↑ Maidon luontainen sokeri Valio. Viitattu 16.3.2019.
  18. ↑ Kivennäis- ja hivenaineet HAMI Hämeen ammatti-instituutti. Arkistoitu 3.9.2014. Viitattu 25.5.2013.
  19. ↑ Osteoropoosiliitto: Kalsium lujittaa luuston
  20. ↑ Maitotietoa, Maito ja terveys (pdf)
  21. ↑ Luomulihassa ja -maidossa enemmän terveellisiä rasvahappoja kuin luomuttomassa. 14.03.2016. https://proluomu.fi/luomulihassa-ja-maidossa-enemman-terveellisia-rasvahappoja-kuin-luomuttomassa/
  22. ↑ a b Heikintalo, 2012, s. 10
  23. ↑ a b Heikintalo, 2012, s. 11
  24. ↑ Maidon kemiaa. http://www.milkworks.fi/oppimateriaali/mita-maito-on/maidon-kemiaa/Sivut/default.aspx
  25. ↑ Olli Sovijärvi: Maitotuotteiden laatuerot sekä maidon aiheuttamat terveydelliset ongelmat: analyysi evolutionaarisesta näkökulmasta. ollisintegrallife.com. 24.7.2012. Viitattu 24.8.2013.
  26. ↑ A. M. Heikkilä, Uudistaminen ei ole ilmaista. Maito ja Me. 9/2001. Valio. Viitattu 8.2.2013.
  27. ↑ Vasikoiden vierihoidossa on monia malleja Nauta-lehti. 27.6.2019. Viitattu 7.7.2019.
  28. ↑ Eveliina Kumpula & Jutta Viitala: Vasikoiden vieroitus juotolta lypsykarjatiloilla, s. 9. Seamk, 2015. Teoksen verkkoversio (viitattu 7.7.2019).
  29. ↑ a b c Maidon käsittely herättää kysymyksiä 20.8.2015. Valio. Viitattu 7.7.2019.
  30. ↑ a b Luonnonvarakeskuksen maataloustilastot (Excel) (Maidontuotanto kuukausittain 1990 - 2015 ja Maitotuotteiden valmistus kuukausittain 1990 - 2015) Maito- ja maitotuotetilasto. 25.5.2015. Helsinki: Luonnonvarakeskus, Tilastopalvelut. Viitattu 6.6.2015.
  31. ↑ Juommeko maitoa, koska se on kannattava bisnes? Yle 24.8.2013.
  32. ↑ a b A. Leimi, J. Perkiömäki, P. Tuominen, Suomessa tuotetun raakamaidon biologiset vaarat. Elintarviketurvallisuusvirasto. Verkkoviite. Viitattu 30.1.2013.
  33. ↑ a b c Maidon laatukäsikirja. 2012. Valioryhmän laatutiimi. Edita Prima. 18, 19, 22, 26-28, 47.
  34. ↑ Maidon jakaantuminen laatuhinnoitteluluokkiin www.maitohygienialiitto.fi. Maitohygienialiitto.
  35. ↑ Jarmo Siivikko: Valio: Ei senttiäkään tuottajille Yle Uutiset. 10.1.2013.
  36. ↑ a b Kysymyksiä ja vastauksia hiilijalanjäljen hyvittämisestä Juustoportti Oy. Viitattu 8.7.2019.
  37. ↑ Williams, A.G., Audsley, E. and Sandars, D.L: Determining the environmental burdens and resource use in the production of agricultural and horticultural commodities. Main report. Defra Research Project IS0 205. Bedford: Cranfield University & Defra. 2006.
    Ilmo Mäenpää, Kulutuksen ympäristökuormitus. Oulun yliopiston Thule-instituutti. 2004.
  38. ↑ a b c d Virkajärvi, Pertti & Saarinen, Merja: Vas­tuul­lis­ta ja ra­vit­se­vaa – mi­ten ar­vioi­da ruuan ym­pä­ris­tö­vai­ku­tuk­sia? 29.5.2019. Elintarviketeollisuusliitto ry. Viitattu 8.7.2019.
  39. ↑ Ravitsemuskatsaus: Maidon vastuullisuus on monisäkeistä
  40. ↑ Valion hiilineutraali maito -hanke
  41. ↑ Perinnebiotooppiseminaari 2003. WWF.
  42. ↑ Ruoka-aineiden ravintoainesisältö, 4. p., Kansaneläkelaitos, Tutkimus- ja kehitysyksikkö, Helsinki 1993, ISBN 951-669-352-0
  43. ↑ Yle Kuningaskuluttaja: Kasvimaidot parhaimmillaan ruuanlaittossa
  44. ↑ a b Ravintotase 2012 ennakko ja 2011 lopulliset tiedot 20.9.2013. Maataloustilastot. Viitattu 24.10.2013.
  45. ↑ Luukka, Teemu: Suomalaiset, britit ja aussit juovat enitn maitoa. Helsingin Sanomat, 11.1.2013, s. B6. Artikkelin verkkoversio.
  46. ↑ Allergia ja astmaliitto
  47. ↑ Reumaliitto osteoporoosi
  48. ↑ Äidinmaitovastike saattaa altistaa diabetekselle, MTV3:n uutiset
  49. ↑ a b c d e f g h i Maito muka pilattu. Laillistettu ravitsemusterapeutti, terveydenhuollon maisteri Reijo Laatikainen, 21.10.2013.
  50. ↑ Food sources of saturated fat and the association with mortality: a meta-analysis., O'Sullivan TA, Hafekost K, Mitrou F, Lawrence D., Am J Public Health. 2013 Sep;103(9):e31-42. doi: 10.2105/AJPH.2013.301492. Epub 2013 Jul 18.
  51. ↑ http://yle.fi/uutiset/tutkimus_runsas_maidonjuonti_ei_vahvista_luita_mutta_voi_nostaa_varhaisen_kuoleman_riskia/7572548
  52. ↑ Component in Common Dairy Foods May Cut Diabetes Risk Harvard School of Public Health. Viitattu 20.5.2012. (englanniksi)
  53. ↑ Food choices and coronary heart disease: a population based cohort study of rural Swedish men with 12 years of follow-up ncbi.nlm.nih.gov. 2009. Viitattu 20.5.2012. (englanniksi)
  54. ↑ Dairy consumption and patterns of mortality of Australian adults ncbi.nlm.nih.gov. 2010. Viitattu 20.5.2012.
  55. ↑ Tutkimus tyrmää rasvattoman maidon – lihottaa täysrasvaista enemmän? 19.3.2013. MTV3.fi. Viitattu 20.3.2013.
  56. ↑ S. Holmberg, A. Thelin: High dairy fat intake related to less central obesity: A male cohort study with 12 years' follow-up. 15.1.2013. PubMed. Viitattu 21.3.2013. (englanniksi)
  57. ↑ http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24247817
  58. ↑ http://www.hs.fi/tiede/a1385866905614
  59. ↑ Benjamin ja Spener, Conjugated linoleic acids as functional food: an insight into their health benefits. Nutr Metab (Lond). 2009 Sep 18;6:36
  60. ↑ Antti Aro: CLA eli konjugoitunut linolihappo terveyskirjasto.fi. 4.2.2008. Terveyskirjasto. Viitattu 5.7.2011.
  61. ↑ Maitorasvat voivat laukaista tulehduksellisen suolistotaudin Yle Uutiset. 18.6.2012. Viitattu 18.6.2012.
  62. ↑ Dietary-fat-induced taurocholic acid promotes pathobiont expansion and colitis in Il10-/- mice. Nature. 2012 Jul 5;487(7405):104-8. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22722865
  63. ↑ Laura Paajasen väitöskirja
  64. ↑ Olli Sovijärvi: Maitotuotteiden laatuerot sekä maidon aiheuttamat terveydelliset ongelmat: analyysi evolutionaarisesta näkökulmasta. ollisintegrallife.com. 24.7.2012. Viitattu 24.8.2013.
  65. ↑ Google Scholar hakusana Olli Sovijärvitarvitaan parempi lähde
  66. ↑ Laura Savolainen: Juommeko maitoa, koska se on kannattava bisnes? 24.8.2013. Yle uutiset. Viitattu 24.8.2013.
  67. ↑ Tutkimus: Raakamaito ei vähennä laktoosivaivoja 10.3.2014. Helsingin sanomat. Viitattu 11.3.2014.
  68. ↑ MTT:n asiakaslehti
  69. ↑ Michaëlsson K. et al.: Milk intake and risk of mortality and fractures in women and men: cohort studies.. British Medical Journal 349, 2014.
  70. ↑ Sodhi, M. & Mukesh, M. & Kataria, R. & Mishra, B. & Joshii, B.: Milk proteins and human health: A1/A2 milk hypothesis.. Indian Journal Endocrinology and Metabolism 16 (5) :856., 2012.
  71. ↑ Ho, S. & Woodford, K. & Kukuljan, S. & Pal, S.: Comparative effects of A1 versus A2 beta-casein on gastrointestinal measures: a blinded randomised cross-over pilot study.. European Journal of Clinical Nutrition 68 (9), 2014.
  72. ↑ Faba 2019
  73. ↑ MTT:n asiakaslehti
  74. ↑ https://www.nature.com/articles/ejcn2014127
  75. ↑ Palupi, E. & Jayanegara, A. & Ploeger, A. & Kahl, J.: Comparison of nutritional quality between conventional and organic dairy products: a meta-analysis.. Journal of the Science of Food and Agriculture 92 (14), 2012.
  76. ↑ Raakamaidon suoramyynti ja maidon jatkojalostus tuotantotilalla. 2012. Maa- ja metsätalousministeriö. Elintarvike- ja terveysosasto, Elintarviketurvallisuusyksikkö. Viitattu 30.6.2012.
  77. ↑ a b Dan Flynn: Uk Food Standards Agency Asked to Re-work Raw Milk Rules 13.3.2012. Food Safety News. Viitattu 8.7.2012.
  78. ↑ Manufacturing raw milk products New Zealand Ministry for Primary Industries. Viitattu 8.7.2012.
  79. ↑ In the United States 2008. Raw Milk USA. Viitattu 8.7.2012.
  80. ↑ [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111258 Valtioneuvoston asetus eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista] www.finlex.fi. Viitattu 21.6.2019.
  81. ↑ Maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta www.finlex.fi. Viitattu 21.6.2019.
  82. ↑ Grönholm, Pauliina & Lehtinen, Toni: Raakamaito yleistyy marketeissa HS.fi. 5.3.2014. Viitattu 5.3.2014.
  83. ↑ Grönholm, Pauliina: Raakamaidon hyödyistä on vähän näyttöä HS.fi. 5.3.2014. Viitattu 5.3.2014.
  84. ↑ a b c d Repo, Päivi: Tiloilta myytävän raakamaidon laatu vaihtelee ("Listerioosi voi viedä hengen vanhalta ja sairaalta, ehec-bakteeri pikkulapselta.") HS.fi. 29.8.2013. Helsinki. Viitattu 15.10.2013.
  85. ↑ a b Linda Bren: Got milk? Make sure it's pasteurized Findarticles.com. FDA Consumer. Viitattu 26.3.2011. (englanniksi)
  86. ↑ Harold Eddleman, Making Milk Media, Indiana Biolab
  87. ↑ Frank O'Mahony, Rural dairy technology: Experiences in Ethiopia, International Livestock Centre for Africa
  88. ↑ a b Hannah Gould, Ph.D., senior epidemiologist with the CDC's Enteric Diseases Epidemiology Branch, http://www.cnn.com/2011/10/12/health/food-poisoning-protection-guide/index.html
  89. ↑ a b Stabel, J. R. & Lambertz, A.: Efficacy of Pasteurization Conditions for the Inactivation of Mycobacterium avium subsp. paratuberculosis in Milk. Journal of Food Protection, 2004, 67. vsk, nro 12, s. 2719. Artikkelin verkkoversio (PDF). (englanniksi)
  90. ↑ Hotchkiss, Joseph H.: Lambasting Louis: Lessons from Pasteurization. (Arkistoitu 17.11.2015) National Agricultural Biotechnology Council Report, 2001, 13. vsk, s. 61. Artikkelin verkkoversio (PDF). (englanniksi)
  91. ↑ a b "Raakamaidon ympärillä kuohuu", Helsingin Sanomat 5.7.2012, sivu B 8
  92. ↑ Raakamaito vaarantaa elintarviketurvallisuuden. dosentti Jussi Tammisola, Turun Sanomat 26.5.2013.
  93. ↑ Food safety of raw milk
  94. ↑ Kate Lowenstein, Health.com, 12. lokakuuta 2011, http://www.cnn.com/2011/10/12/health/food-poisoning-protection-guide/index.html
  95. ↑ a b c d e f g h Raw or heated cow milk consumption: Review of risks and benefits, Wendie L. Claeys et al., Food Control, Volume 31, Issue 1, May 2013, Pages 251–262.
  96. ↑ a b c Vaikeat ruokamyrkytykset lisääntyneet – lapsilla vaarallista ehec-bakteeria, HS.fi 28.8.2013.
  97. ↑ Nyt se varmistui - Kuusi lasta sai EHEC-tartunnan raakamaidosta, Iltalehti.fi 29.6.2012
  98. ↑ EHEC-maidon sairastuttamia lapsia jopa viisi, Iltalehti.fi 26.6.2012
  99. ↑ Peurakoski, Tomi: Raakamaito varmistui suolistotulehduksen aiheuttajaksi HS.fi. 30.4.2014. Viitattu 30.4.2014.
  100. ↑ Raakamaito on riskielintarvike Yle Uutiset. 28.6.2012. Viitattu 28.6.2012.
  101. ↑ Wilson, G. S.: The Pasteurization of Milk. British Medical Journal, 1943, 1. vsk, nro 4286, s. 261. Artikkelin verkkoversio.
  102. ↑ Krauss, W. E., Erb, J. H. and Washburn, R.G., "Studies on the nutritive value of milk, II. The effect of pasteurization on some of the nutritive properties of milk," Ohio Agricultural Experiment Station Bulletin 518, page 30, January, 1933.
  103. ↑ Laatikainen Reijo, Aava Lääkärikeskus, luettu 22.10.2013.
  104. ↑ Earliest date for milk use in the Near East and southeastern Europe linked to cattle herding Nature.com
  105. ↑ Maitotytöstä maitolähettilääksi
  106. ↑ Teemakalenteri
  107. ↑ Milk expiration dates, courtesy of Al Capone
  108. ↑ Capone at Alcatraz

Aiheesta muualla

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Maito&oldid=18407045”