Probiootti

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Probiootit ovat eläviä mikrobeja, joiden uskotaan vaikuttavan myönteisesti terveyteen tasapainottamalla ruoansulatuskanavan mikrobistoa. Probiootteja tuotetaan laboratorio-olosuhteissa hoidollisiin tarkoituksiin, ja niitä voidaan käyttää esimerkiksi antibioottiripulin hoitoon. Valtaosa probioottien vaikutuksista välittyy paksusuolen kautta, mutta eräät bakteerikannat saattavat asettua myös muualle ruoansulatuskanavaan kuten suuhun tai mahalaukkuun. Probiootit liitetään usein hapanmaitotuotteisiin, esimerkiksi piimään ja muihin hapatettuihin elintarvikkeisiin kuten hapankaaliin. Nykyisin probiootteja löytyy myös muun muassa eräistä maidoista, juustoista ja mehuista.

Probiootteina on käytetty erityisesti eräitä maitohappobakteereita sekä Saccharomyces boulardii -hiivaa. Elintarvikkeissa yleisimmät probiootit edustavat laktobasilli- ja bifidobakteerisukuja. Esimerkiksi Valion Gefilus-tuotteet perustuvat Lactobacillus rhamnosus GG -bakteeriin, joka on maailman tutkituin maitohappobakteeri. [1]

Väitetyt terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Probioottiset bakteerit edistävät yleisesti ottaen terveyttä tasapainottamalla suolistomikrobistoa.lähde? Kliinisistä vaikutuksista erilaisten ripuleiden keston lyhentyminen ja vatsatautien riskin vähentyminen on parhaiten dokumentoitu.lähde? Lactobacillus rhamnosus GG -maitohappobakteerin käytön on osoitettu vähentävän lasten sairastavuutta ja poissaoloja päiväkodista sekä vaikuttavan myönteisesti lasten suun terveyteen.lähde? Myös esimerkiksi 'VSL#3'-nimisen maitohappobakteerivalmisteen terveyshyödyistä on saatu näyttöä useissa tutkimuksissa [1], [2].

Antibioottiripuli aiheutuu usein siitä, että jotakin vakavaa taudinaiheuttajaa, esimerkiksi MRSA-kokkia vastaan on annettu erittäin laajakirjoinen antibioottihoito kuten vankomysiini. Probioottien antamisella on saatu kuolleisuus sairaalainfektioihin laskemaan[3]. Mekanismin taustalla ajatellaan olevan, että saadaan suoliston mikrobikanta lähemmäs luonnollista tilaa. Probioottihoidon tehoa on tutkittu myös eräiden muiden sairauksien kuten allergioiden hoidossa.

Eurooppalainen asiantuntijalääkäriryhmä on arvioinut laktobasillien ja bifodobakteereiden käytön turvalliseksi terveillä ihmisillä ja niillä, joiden vastustuskyky on heikentynyt.lähde?

Terveysväittämien kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA katsoo, ettei yhdestäkään probioottituotteiden terveyshyödystä ole vielä riittävän vahvaa tieteellistä näyttöä.[2] Sama kanta on Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA:lla, joka ei enää salli probiootteihin liittyvien terveysväittämien käyttöä elintarvikkeiden markkinoinnissa – jopa pelkkä sanan "probiootti" käyttäminen katsotaan kielletyksi terveysväittämäksi. [3][4] Myös Yhdysvaltain liittovaltion kauppakomissio FTC on joutunut toistuvasti puuttumaan liioteltuihin terveysväittämiin probioottituotteiden markkinoinnissa. [5][6][7]

Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen professorin Seppo Salmisen mukaan probiooteiksi kutsutaan usein tuotteita, joiden vaikutusta ei ole todistettu [4].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]