Mycobacterium tuberculosis

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mycobacterium tuberculosis
Mycobacterium tuberculosis 8438 lores.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Bakteerit Bacteria
Kunta: Bakteerit Eubacteria
Pääjakso: Actinobacteria
Luokka: Actinobacteria
Lahko: Actinomycetales
Heimo: Mycobacteriaceae
Suku: Mycobacterium
Laji: tuberculosis
Kaksiosainen nimi

Mycobacterium tuberculosis
(Zopf, 1883)

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Mycobacterium tuberculosis Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Mycobacterium tuberculosis Commonsissa

Mycobacterium tuberculosis on mykobakteereihin kuuluva bakteeri, joka aiheuttaa tuberkuloosia. Sen löysi Robert Koch vuonna 1882. Vuonna 1890 hän eristi tuberkuliiniuutteen, jota käytettiin siihen aikaan tuberkuloositartunnan osoittamiseen. Koch todensi sen, että naudan ja ihmisen tuberkuloosia aiheuttavat bakteerit ovat eri tyyppiä. Hän väitti ettei naudan bakteeri voi tarttua ihmiseen ja päinvastoin. Koch oli oikeassa siinä, että ihmisen bakteeri ei voi tarttua nautaan, mutta naudan bakteeri voi tarttua ihmiseen. [1]

Tuberkuloosibakteeri on n. 5 mikrometriä pitkä ja 0,2 mikrometriä paksu kaareva sauva. Basilli vaatii aerobiset (hapelliset) kasvuolot. Mycobacterium tuberculosis ei gramvärjäydy sen paksun ulkokuoren vuoksi. Bakteeri on hidaskasvuinen ja se jakautuu 15–20 tunnin välein, mikä on erittäin pitkä aika verrattuna muihin bakteereihin, jotka voivat jakautua jopa minuuteissa. Se voi elää elimistössä vuosikausia ennen kuin tauti puhkeaa. Bakteeri pääsee lisääntymään immuniteetin heikettyä vanhuuden tai lääkityksen johdosta. [2] On arvioitu, että joka neljännellä ihmisellä maapallolla on tuberkuloosi-infektio, mutta suurin osa heistä ei saa oireita. [3]

M. tuberculosis -bakteeri jaetaan seitsemään sukulinjaan. Niin kutsutut modernit sukulinjat (L2, L3, L4) ovat levittäytyneet laajemmin maantieteellisesti kuin niin kutsutut muinaiset sukulinjat (L1, L5, L6, L7).[4]

Tuberkuloosi voi levitä keuhkoista myös muihin kehon kudoksiin, kuten luustoon, aivoihin ja imusolmukkeisiin. Hiljattain on todettu näyttöä siitä, että tuberkuloosin leviämistä keuhkoista muihin kudoksiin säätelee muun muassa EsxM-proteiini.[5] Sillä huomattiin olevan kaksi eri muotoa, pitkä ja lyhennetty muoto, jotka vaikuttavat tuberkuloosibakteerin kykyyn infektoida keuhkojen ulkopuolisia kudoksia. EsxM-proteiinin pitkä muoto, jota muinaiset sukulinjat ekspressoivat, edistää bakteerin leviämistä luihin ja aivoihin, kun puolestaan lyhennetty muoto, jota modernit sukulinjat ekspressoivat, ei edistä.[5]

Tuberkuloosibakteerin torjunnassa käytetään seuraavia lääkeaineita: nitroimidatsoli, diamiini, klavulamaatti, meropeneemi, moksifloksasiini, gatifloksasiini, diaryylikvinoliini ja pyrroli.lähde?

Antibioottiresistenssi on kasvava ongelma tuberkuloosin hoidossa. Toisin kuin monet muut patogeeniset bakteerit, M. tuberculosis ei näytä pystyvän horisontaaliseen geeninsiirtoon, vaan kaikki antibioottiresistentit kannat ovat seurausta mutaatioista.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Forsius, Arno. 4/2006. Tuberkuloosin ja sen hoidon historiaa. Saatavilla www-muodossa. http://www.saunalahti.fi/arnoldus/tubercul.html, Hakupäivä 14.11.2007.
  • Tala, Eero ja Liippo, Kari 1997. Tuberkuloosi ja muut mykobakterioosit. Teoksessa Keuhkosairaudet. Kinnula, V., Tukiainen, P. & Laitinen, L.A.(toim.) Duodecim: Helsinki.
  • Rasmus Kragh Jakobsen, Tautitilastojen häpeäpilkku: Tuberkuloosi, Tieteen kuvalehti numero 3/2010 s. 36–41.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Forsius 2006.
  2. Tala & Liippo 1997.
  3. Tuberculosis www.who.int. Viitattu 15.12.2022. (englanniksi)
  4. Sebastien Gagneux, Peter M Small: Global phylogeography of Mycobacterium tuberculosis and implications for tuberculosis product development. The Lancet Infectious Diseases, 2007-05, 7. vsk, nro 5, s. 328–337. doi:10.1016/S1473-3099(07)70108-1. Artikkelin verkkoversio. en
  5. a b Joseph W. Saelens, Mollie I. Sweeney, Gopinath Viswanathan, Ana María Xet-Mull, Kristen L. Jurcic Smith, Dana M. Sisk, Daniel D. Hu, Rachel M. Cronin, Erika J. Hughes, W. Jared Brewer, Jörn Coers, Matthew M. Champion, Patricia A. Champion, Craig B. Lowe, Clare M. Smith, Sunhee Lee, Jason E. Stout, David M. Tobin: An ancestral mycobacterial effector promotes dissemination of infection. Cell, 2022-11, 185. vsk, nro 24, s. 4507–4525.e18. PubMed:36356582. doi:10.1016/j.cell.2022.10.019. Artikkelin verkkoversio. en
  6. Sebastien Gagneux: Ecology and evolution of Mycobacterium tuberculosis. Nature Reviews Microbiology, 2018-04, nro 4, s. 202–213. doi:10.1038/nrmicro.2018.8. ISSN 1740-1534. Artikkelin verkkoversio. en

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]