Robert Koch

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Robert Koch

Robert Koch (11. joulukuuta 1843 Clausthal-Zellerfeld27. toukokuuta 1910 Baden-Baden) oli saksalainen lääkäri ja mikrobiologian uranuurtaja. Koch valmistui lääkäriksi Göttingenin yliopistosta 1866. Hänen anatomian professorinsa, Jacob Henle, oli esittänyt teorian, jonka mukaan tarttuvat taudit ovat elävien loiseliöiden aiheuttamia. Koch sai luultavasti häneltä innoituksen tutkia mikrobiologiaa.

Kochin tieteellinen ura alkoi hänen ollessaan lääkärinä Wollsteinissa. Pernarutto oli tuolloin karjan vitsauksena. Koch kiinnostui aiheesta ja pystytti alkeellisen laboratorion kotiinsa. Vuosien työn jälkeen hän pystyi osoittamaan, että pernaruton saa aikaan maaperässä asuva bakteeri. Hän onnistui eristämään ja viljelemään bakteerin ja osoitti, että kyseinen viljelmä saa aikaan pernaruton hiirissä.

Kochin pernaruttoa koskevat tulokset julkaistiin 1876 ja hän alkoi saada mainetta. Hän sai viran Berliinissä ja oikean laboratorion. Hän jatkoi bakteriologisia tutkimuksiaan ja eristi mm. koleraa aiheuttavan vibriobakteerin. Vuonna 1882 hän löysi tuberkuloosia aiheuttavan Mycobacterium tuberculosis -bakteerin. Hänelle myönnettiin lääketieteen ja fysiologian Nobelin palkinto 1905.[1]

Kochin uraauurtava merkitys liittyy infektiotautien tutkimukseen ja yleiseen bakteriologiaan. Koch oli ensimmäinen mikrobiologi, joka ymmärsi, että bakteerien tutkimuksessa on välttämätöntä saada aikaan puhdasviljelmä, jossa on vain yksi bakteerikanta. Hän laati myös ns. Kochin postulaatit, jotka ovat edelleen käytössä tutkittaessa tietyn taudin mahdollista mikrobiologista alkuperää.

Kochin postulaatit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mikro-organismin pitää olla läsnä kaikissa sairaissa eläimissä, mutta ei terveissä eläimissä.
  2. Mikro-organismi pitää voida eristää sairaasta eläimestä, ja sitä pitää voida kasvattaa laboratoriossa keinotekoisessa elatusaineessa puhdasviljelmänä.
  3. Puhdasviljelmästä otetun mikro-organismin pitää aiheuttaa terveessä koe-eläimessä sama sairaus, joka havaittiin alkuperäisessä sairaassa eläimessä.
  4. Kokeellisesti aikaansaadusta infektiosta pitää voida eristää sama mikro-organismi uudelleen puhdasviljelmänä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Nobel Prize in medicine 1905 (elämänkerta ja palkinnon myöntämispuhe) The Official Web Site of the Nobel Foundation. Viitattu 27.9.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]