Hans Spemann

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hans Spemann
Hans Spemann nobel.jpg
Syntynyt 1869
Stuttgart, Saksa
Kuollut 1941
Freiburg im Breisgau, Saksa
Tutkimusala alkionkehitys
Tunnustukset Nobel-palkinto Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinto (1935)

Hans Spemann (1869-1941) oli saksalainen biologian professori, joka sai vuonna 1935 Nobelin lääketieteen palkinnon alkionkehitykseen liittyvästä tutkimuksesta.[1]

Spemann syntyi Stuttgartissa vuonna 1869. Hänen isänsä oli kustantaja, ja ennen yliopistoon menoa myös Hans Spemann työskenteli muutamia vuosia kustannusalalla ja suoritti varusmiespalveluksen. Hän opiskeli Heidelbergin, Münchenin ja Würzburgin yliopistoissa ja suoritti tutkinnon lääketieteessä, eläintieteessä ja kasviopissa. Hän työskenteli Würzburgin yliopistossa eläintieteen laitoksella vuoteen 1908 asti. Silloin hänestä tuli eläintieteen ja anatomian professori Rostockin yliopistoon. 1914 hän siirtyi Berliiniin ja 1919 Freiburgin yliopistoon Freiburg im Breisgaussa, missä hän jatkoi eläkeikäänsä, vuoteen 1937 saakka.[2][3]

Spemann teki kokeellista tutkimusta sammakkoeläinten alkioilla ja kehittyi taitavaksi mikrokirurgiksi.[2] Siirtämällä soluja alkion osasta toiseen hän totesi, että varhaisessa vaiheessa solujen kehityssuunta ei ollut määrätty: jos ihosoluja siirrettiin hermosolujen joukkoon, niistä tuli hermosoluja.[4] Hän osoitti vuonna 1924 että alkiossa on tietty osa, jonka solut ohjaavat alkion muiden solujen järjestäytymistä alkionkehityksen aikana.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Nobel Prize in Physiology or Medicine 1935 Nobelprize.org. Viitattu 15.8.2012. (englanniksi)
  2. a b c Biography (From Nobel Lectures, Physiology or Medicine 1922-1941, Elsevier Publishing Company, Amsterdam, 1965) Nobelprize.org. Viitattu 16.8.2012.
  3. Kodin Uusi Tietosanakirja, Osa 3, Otava, Keuruu 1990
  4. Hans Spemann Encyclopedia Britannica