David Baltimore
| David Baltimore | |
|---|---|
 David Baltimore vuonna 2014. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 7. maaliskuuta 1938 New York, Yhdysvallat |
| Kuollut | 6. syyskuuta 2025 (87 vuotta) Woods Hole, Massachusetts, Yhdysvallat |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkimusalue | Biokemia, molekyylibiologia, virologia, biologia, perinnöllisyystiede ja geenitekniikka |
| Palkinnot | Nobelin lääketieteen palkinto (1975) |
| Aiheesta muualla | |
| www.bbe.caltech.edu/people/david-baltimore | |
David Baltimore (7. maaliskuuta 1938 New York, Yhdysvallat – 6. syyskuuta 2025 Woods Hole, Massachusetts, Yhdysvallat[1][2]) oli yhdysvaltalainen biologi ja yksi vuoden 1975 Nobelin lääketieteen palkinnon saajista.
Baltimore opiskeli sekä biologiaa että kemiaa. Hän suoritti vuonna 1960 Swarthmore Collegea alemman korkeakoulututkinnon kemiasta. Sen jälkeen hän opiskeli eläinten virologiaa Rockefeller-yliopistossa ja jatko-opintoja MIT:ssä sekä väitteli 1964 Rockefeller-instituutista.[3][4]
Baltimore työskenteli 1965–1968 Salk-instituutissa Renato Dulbeccon kanssa polioviruksen replikaatiota. Baltimore palasi sen jälkeen MIT:hen yhdessä vaimonsa Alice Huangin kanssa. He löysivät yhdessä, kuinka Indiana vesiculovirus kopioi itsensä poikkeuksellisella entsyymillä, joka kopioi RNA:ta.[3][4]
Baltimore sai Nobelin palkinnon työskennellessään MIT:ssä tutkimuksestaan kuinka käänteiskopioijaentsyymi muuntaa RNA:n DNA:ksi. Prosessi on tärkeä retrovirusten, kuten HIV:n, lisääntymisen ymmärtämisessä.[5]
Baltimore toimi jonkin aikaa biolääketieteellisen tutkimuksen Whitehead-instituutin johdossa, ja vuosina 1983–1990 hän oli Rockefeller-yliopiston rehtorina. Häntä pyydettiin eroamaan, kun hän oli ollut puolustamassa Thereza Imanishi-Karia, jota oltiin syytetty tutkimusaineiston väärentämisestä. Baltimore ei varsinaisesti ollut tehnyt mitään väärää, mutta hän suostui eroamaan ja palasi MIT:lle 1994.[4]
Baltimore oli 1997–2006 California Institute of Technologyn rehtorina ja sen jälkeen kolme vuotta American Association for the Advancement of Sciencen puheenjohtajana. Hän oli tuossa tehtävässä muun muassa mukana Encyclopædia Britannican neuvonantajien toimituksellisessa lautakunnassa.[4]
Baltimore valittiin 1999 ulkomaalaisjäsenenä Academia Europæaan.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ David Baltimore, Nobel-Winning Molecular Biologist, Dies at 87 The New York Times. 7.9.2025. Viitattu 8.9.2025. (englanniksi)
- ↑ John Johnson: David Baltimore, Nobel Prize-winning scientist and former Caltech president, dies at 87 7.9.2025. Los Angeles Times. Viitattu 8.9.2025. (englanniksi)
- ↑ a b Biography nobelprize.org
- ↑ a b c d David Baltimore Encyclopedia Britannica. 7.9.2025. Viitattu 8.9.2025. (englanniksi)
- ↑ Nobel lehdistötiedote nobelprize.org
- ↑ https://www.ae-info.org/ae/Member/Baltimore_David
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
