Katalin Karikó

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katalin Karikó
Katalin Kariko light corrected.jpeg
Henkilötiedot
Syntynyt17. tammikuuta 1955 (ikä 68)
Kansalaisuus Unkari
Koulutus ja ura
Tutkinnot Szegedin yliopisto
Instituutti Pennsylvanian yliopisto
Tutkimusalue Lähetti-RNA
Tunnetut työt mRNA COVID19-rokote
Palkinnot Asturian ruhtinattaren palkinto (2021)
Albert Lasker -palkinto (2021)
Louisa Gross Horwitz -palkinto (2021)

Katalin Karikó (s. 17. tammikuuta 1955) on unkarilaissyntyinen biokemisti, joka tunnetaan lähetti-RNA:han kohdistuvista tutkimuksistaan[1], jotka johtivat Pfizer-BioNTechin ja Modernan COVID19-rokotteen kehittämiseen.[2]

Karikó on neurokirurgian apulaisprofessori Pennsylvanian yliopistossa ja Biontechin varatoimitusjohtaja. Hän väitteli Szegedin yliopistossa vuonna 1982, ja muutti Yhdysvaltoihin 1985.[2] Siellä hän aloitti tohtorintutkinnon jälkeisillä (post doc) opinnoilla Temple Universityssä, ennen kuin siirtyi Pennsylvanian yliopistoon, missä hän teki yhteistyötä yhdysvaltalaisen kardiologin Elliot Barnathanin kanssa. He osoittivat, että kun lähetti-RNA:ta ruiskutetaan soluihin, voidaan tuottaa uusia proteiinejä. Tämän löydon innostamana Kariko alkoi tutkia geeniterapiaa.[1]

Geeniterapiatutkimuksen rahoitus ehtyi 1990-luvn loppupuolella, ja Karikó aloitti sen sijaan yhteistyön Drew Weissmanin kanssa. Molempia kiinnosti lähetti-RNA:n käyttö siihen, että solut saataisiin tuottamaan virusten vasta-aineita. Kariko ja Weissman kehittivät tähän uuden teknologia, patentoivat sen, perustivat yrityksen ja alkoivat kehittää rokotteita. Rokotetutkimus sai vauhtia COVID-19 pandemian myötä. Muutamia kuukausia sen jälkeen kun Kariko ja Weissman olivat saaneet SARS-viruksen geeniperimän haltuunsa, rokote oli valmis testattavaksi. Karoko ja Weissman ovat saaneet työstään monia palkintoja.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kara Rogers: Katalin Karikó Encyclopedia Britannica. Viitattu 8.4.2022.
  2. a b Katalin Karikó Penn Medicine. Viitattu 8.4.2022.