Marshall Nirenberg

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Marshall Nirenberg
Marshall Nirenberg n. 1962
Marshall Nirenberg n. 1962
Syntynyt 10. huhtikuuta 1927
New York City, New York, Yhdysvallat
Kuollut 15. tammikuuta 2010
Kansallisuus Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Tutkimusala genetiikka
Tutkinnot Michiganin yliopisto
Tunnetuimmat työt geneettisen koodin selvittäminen
Tunnustukset Lääketieteen Nobel (1968)

Marshall Warren Nirenberg (10. huhtikuuta 192715. tammikuuta 2010[1]) oli yhdysvaltalainen biokemisti ja geneetikko. Hän sai Nobelin lääketieteen palkinnon vuonna 1968 geneettisen koodin murtamisesta.

Nirenberg opiskeli Floridan yliopistossa biologiaa. Hänen maisterintyönsä 1952 käsitteli vesiperhosten ekologiaa ja taksonomiaa. Nirenberg siirtyi sitten biokemiaan, jota hän opiskeli Michiganin yliopistossa valmistuen tohtoriksi vuonna 1957.[2]

Vuonna 1959 Nirenberg alkoi tutkia DNA:n, RNA:n ja proteiinien välisiä suhteita. Seuraavana vuonna hänet nimettiin National Institutes of Healthin (NIH) tutkijaksi.[3] Näissä tutkimuksissa Niremberg ja J. Heinrich Matthaei osoittivat, että proteiinisynteesissä tarvitaan lähetti-RNA:ta. Tuottamalla synteettistä, pelkästään urasiilista koostunutta lähetti-RNA:ta Nirenberg osoitti, että kodoni UUU koodittaa fenyylialaniinia. Tämä oli ensimmäinen askel kodonitaulukon selvittämisessä[4]

Vuonna 1961 Nirenberg valittiin NIH:n biokemiallisen genetiikan osaston johtoon.[2] Vuonna 1965 Nirenberg pystyi kollegoidensa avulla kokoamaan kaikki 64 kolmikirjamista kodonia käsittävän geneettisen koodin taulukon, joka esittää DNA:n ja proteiinien väliset yhteydet.[5]

Nirenberg sai työstään Nobelin fysiologian ja lääketieteen palkinnon vuonna 1968. Palkinnon jakoivat hänen kanssaan Har Gobind Khorana, joka löysi nukleiinihappojen synteesin, ja Robert W. Holley, joka selvitti lähetti-RNA:n kemiallisen rakenteen.[5] Samana vuonna Nirenberg sai National Medal of Honorin; vuonna 1966 hänelle oli myönnetty National Medal of Science.[5]

Nirenberg teki myös Nobel-palkintonsa jälkeen merkittäviä tieteellisiä löytöjä genetiikan ja neurobiologian aloilta. Hän teki pioneerityötä hermosolujen viljelyssä ja tutki geenien ilmenemistä, kantasolujen erilaistumista ja hermojärjestelmän kehittymistä. 1980-luvulla Nirenberg löysi banaanikärpäsen geenin, joka on merkittävä sydämen kehittymiselle. Löytö auttaa synnynnäisten sydänsairauksien ymmärtämisessä.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nobel Prize winner Marshall Nirenberg dead at 82 Los Angeles Times. Viitattu 30.12.2010. (englanniksi)
  2. a b Marshall W. Nirenberg Biography nobelprice.org. The Nobel Foundation. Viitattu 19.1.2010. (englanniksi)
  3. Thomas, Nigel T. J.: The Life and Scientific Work of Marshall W. Nirenberg imagery-imagination.com. Viitattu 19.1.2010. (englanniksi)
  4. Molekyylibiologian kehitys, 1950-1975 Solunetti. Viitattu 19.1.2010.
  5. a b c d Sullivan, Patricia: NIH scientist Marshall Nirenberg dies; deciphered code washingtonpost.com. 18.1.2010. The Washington Post Company. Viitattu 19.1.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tieteenharjoittajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.