Ero sivun ”Lieksa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Korjattu taulukon väkiluku vuoteen 2015 |
→Nykyisen Lieksan synty: Lisätty Taajaväkinen yhdyskunta |
||
| Rivi 62: | Rivi 62: | ||
=== Nykyisen Lieksan synty === |
=== Nykyisen Lieksan synty === |
||
Vähitellen [[Pielinen|Pielisjärven]] alueen keskus Lieksa kasvoi koko pitäjän keskukseksi. Alue sai leipänsä puusta, ja se tunnettiin tukkilaisten keskuksena. |
Vähitellen [[Pielinen|Pielisjärven]] alueen keskus Lieksa kasvoi koko pitäjän keskukseksi ja Lieksasta muodostettiin [[taajaväkinen yhdyskunta]] vuonna 1915. Alue sai leipänsä puusta, ja se tunnettiin tukkilaisten keskuksena. |
||
Lieksan Sähkö Oy perustettiin syyskuussa 1918 ja koska yhtiöllä ei ollut vielä omaa sähköntuotantoa, päädyttiin oman voimalaitoksen rakentamiseen, jota varten vuokrattiin tontti Hovilan isännältä Lieksanjoen varresta kirkkopuiston rautatien väliseltä alueelta. Sähköenergiaa saatiin puulla toimivan höyryturpiinin perään asennetusta vajaan 40 kW:n tehoisesta generaattorista. Kattila ja generaattori olivat käytettyjä, mutta ”hyvässä kunnossa”. Kevättalvella vuonna 1919 verkostoon liittyneet lieksalaiset kodit alkoivat saada sähkövaloa öljylamppujen siirtyessä komeroiden nurkkiin. Marraskuussa 1919 yhtiö merkittiin kaupparekisterin. Pankakosken voimalaitos valmistui ja otettiin käyttöön huhtikuussa 1912. |
Lieksan Sähkö Oy perustettiin syyskuussa 1918 ja koska yhtiöllä ei ollut vielä omaa sähköntuotantoa, päädyttiin oman voimalaitoksen rakentamiseen, jota varten vuokrattiin tontti Hovilan isännältä Lieksanjoen varresta kirkkopuiston rautatien väliseltä alueelta. Sähköenergiaa saatiin puulla toimivan höyryturpiinin perään asennetusta vajaan 40 kW:n tehoisesta generaattorista. Kattila ja generaattori olivat käytettyjä, mutta ”hyvässä kunnossa”. Kevättalvella vuonna 1919 verkostoon liittyneet lieksalaiset kodit alkoivat saada sähkövaloa öljylamppujen siirtyessä komeroiden nurkkiin. Marraskuussa 1919 yhtiö merkittiin kaupparekisterin. Pankakosken voimalaitos valmistui ja otettiin käyttöön huhtikuussa 1912. |
||
Versio 1. lokakuuta 2017 kello 04.05
| Lieksa | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjois-Karjalan maakunta |
| Seutukunta | Pielisen Karjalan seutukunta |
| Kuntanumero | 422 |
| Perustettu | 1936 (kauppala) |
| Kuntaliitokset | Pielisjärvi (1973) |
| Kokonaispinta-ala |
4 067,70 km² 15:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 3 417,86 km² |
| – sisävesi | 649,84 km² |
| Väkiluku |
10 228 97:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
| – väestötiheys | 2,99 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 9,9 % |
| – 15–64-v. | 52,0 % |
| – yli 64-v. | 38,1 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 94,2 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,1 % |
| – muut | 5,7 % |
| Kunnallisvero |
8,40 % 199:nneksi suurin 2024 [5] |
| Työttömyysaste | 20,0 % (2013) [6] |
| Kaupunginjohtaja | Jarkko Määttänen |
| Kaupunginvaltuusto | 35 paikkaa |
| 2017–2021[7] • SDP • Kesk. • Ps. • Kok. • Vas. • KD |
13 12 5 3 1 1 |
| www.lieksa.fi | |
Lieksa on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pielisen rannalla Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kaupungin väkiluku on 10 228 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 4 067,70 km2, josta 649,84 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 2,99 asukasta/km2. Kaupunki on saaristolain mukainen saaristo-osakunta.[8] Lieksa on Fennoskandian alueella kauimpana merestä sijaitseva kaupunki.
Lieksan naapurikunnat ovat Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Kuhmo ja Nurmes. Talvisin Kolin ja Vuonislahden välillä kulkee Kolin jäätie, joka on Suomen pisin yleinen jäätie ja koko Euroopan pisin sisävesien jäätie.
Nimi Lieksa on saamelaisperäinen; vastaava sana nykypohjoissaamessa on leakša ’soinen laakso’.[9]
Historia
Seudun varhaiset vaiheet
Lieksan alueen rautakautisia esineitä edustaa Kelvältä löydetty tappikoristeinen pronssisolki (noin vuodelta 800, alkuperäinen Kansallismuseossa). Pähkinäsaaren rauha 1323 jakoi Karjalan Ruotsin ja Novgorodin kesken, jonka jälkeen Pielisen seutu joutui rauhassa Novgorodin hallintopiiriin. Novgorodilaisvallan aikana alueelle vakiintui pysyvä, karjalaisasutus. Uudisasukkaat muuttivat tutuille erämailleen etelämpää Karjalasta. Pielisjärven ensimmäiset kylät (mm. Lieksa ja Viensuu) olivat olemassa 1400-luvun lopussa. Täyssinän rauhassa Pielisjärvi jäi Moskovan valtapiiriin, mutta Stolbovan rauha vuonna 1617 liitti Pielisjärven Ruotsin yhteyteen,[10] jolloin se tuli kuulumaan Käkisalmen lääniin Lieksassa eli 1500-luvulla karjalaispäällikkö Luka Räsäinen, joka osallistui venäläisten ja ruotsalaisten välisiin taisteluihin. Savolaisia muutti kaskenpolttajiksi 1600-luvulla Pielisjärven alueelle.
Brahea, Pietari Brahen kaupunki
- Pääartikkeli: Brahea
Lieksan seutu oli jo keskiajalla tärkeä kauppapaikka. Pielisjärvi joutui 1600-luvun puolivälissä laajan Kajaanin vapaaherrakunnan osaksi. Kreivi Pietari Brahe, jonka läänitystä alue oli, perusti Brahean kaupungin Lieksanjoen suulle luo vuonna 1653 Vienan kaupan tueksi.
Ruptuurisodan aikana kaupunkia puolustamaan rakennettiin hirrestä linnoitus eli skanssi. Se oli mitoiltaan 71 × 53 metriä. Linnoitus oli rakennettu hirrestä, ja siinä oli joka kulmauksessa pyöreä torni sekä kaksi porttia. Linnoituksessa oli sisällä kapakka.
Kaupungin alueella sijaitsi muun muassa raatihuone, ortodoksinen tsasouna, porvarien asuintaloja ja vuonna 1667 valmistunut luterilainen kirkko nykyisen kirkon paikalla. Brahean kaupungissa toimi koulu vuodesta 1663.
Brahea lakkautettiin jo vuonna 1681, vain vuosi Kreivi Brahen kuoleman jälkeen. Pielisjärven alue liitettiin Kajaanin vapaaherrakuntaan, jonka maaherran Hindrich Piperin käskystä Brahean kaupunki hävitettiin. Lopullisesti kaupungin hävitti Pielisjärven pitäjän vuonna 1685 kruunulta vuokrannut Salomon Ehnberg: kaupungin talot purettiin ja alue kynnettiin pelloksi.[10]
Enimmillään Brahean kaupungissa oli noin 350 asukasta. Lakkauttamisen jälkeen paikalle jäi Pielisjärven pitäjän kirkonkylä.
Nykyisen Lieksan kaupungin vaakunan aihe on peräisin Brahean kaupungin sinetistä vuodelta 1669.
Pielisjärven kirkonkylä Brahean lakkauttamisen jälkeen
Pielisjärvi annettiin 1685 verovuokralle Salomon Ehnbergille, jonka varsin pian antoi veronkannon tehtäväksi Simon Affleckille. Affleck jäi elämään kansantarinoihin Simo Hurttana. Verovuokraajien aika kesti aina isonvihan vuosiin, jonka aikana valta vaihtui joiksikin vuosiksi venäläisille. Isonvihan jälkeisenä aikana eivät verovuokraajat enää saaneet lujaa otetta pielisjärveläisistä.
1600-luvun lopulla kärsittiin Pielisjärvelläkin katovuosista ja niistä johtuneesta nälästä. Ne herättivät levottomuuksia virkavaltaa vastaan, ja pielisjärveläiset nousivat useita kertoja kapinaan erityisesti vihaamaansa Simon Affleckia vastaan.
Isovihan jälkeisestä ajasta Suomen sodan vuosiin Pielisjärvellä vaikutti kaksi kirkkoherraa, Jakob Stenius vanhempi (Korpi-Jaakko) (1704–1766) ja Jakob Stenius nuorempi (Koski-Jaakko) (1732–1809).
Nykyisen Lieksan synty
Vähitellen Pielisjärven alueen keskus Lieksa kasvoi koko pitäjän keskukseksi ja Lieksasta muodostettiin taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1915. Alue sai leipänsä puusta, ja se tunnettiin tukkilaisten keskuksena. Lieksan Sähkö Oy perustettiin syyskuussa 1918 ja koska yhtiöllä ei ollut vielä omaa sähköntuotantoa, päädyttiin oman voimalaitoksen rakentamiseen, jota varten vuokrattiin tontti Hovilan isännältä Lieksanjoen varresta kirkkopuiston rautatien väliseltä alueelta. Sähköenergiaa saatiin puulla toimivan höyryturpiinin perään asennetusta vajaan 40 kW:n tehoisesta generaattorista. Kattila ja generaattori olivat käytettyjä, mutta ”hyvässä kunnossa”. Kevättalvella vuonna 1919 verkostoon liittyneet lieksalaiset kodit alkoivat saada sähkövaloa öljylamppujen siirtyessä komeroiden nurkkiin. Marraskuussa 1919 yhtiö merkittiin kaupparekisterin. Pankakosken voimalaitos valmistui ja otettiin käyttöön huhtikuussa 1912.
Paha suurpalo vuonna 1934 tuhosi lähes kaikki keskustan vanhat rakennukset. Vain harva säilyi. Suurpalon jälkeinen rakentaminen antoi aiheen Lieksan kauppalan perustamiselle vuonna 1936. Alue alkoi voimistua, ja 1960-luvulla kauppalassa oli yli 26 000 asukasta.
Nykyinen Lieksa syntyi, kun Lieksan kauppala ja Pielisjärven kunta yhdistyivät vuonna 1973. Samalla Lieksa muutettiin kaupungiksi. Se oli pitkään Suomen pinta-alaltaan suurin kaupunki.
Väestönkehitys
Lieksan noin 12 000 asukkaasta 600 on maahanmuuttajia. Suurin ulkomaalaisryhmä on somalit.[11]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Kylät
Egyptinkorpi, Hattusaari, Hattuvaara, Höntönvaara, Hörhö, Jaakonvaara, Jamali, Jongunjoki, Kelvä, Kitsinvaara, Koli, Kontiovaara, Kuorajärvi, Kylänlahti, Lamminkylä, Lapalie, Louhivaara, Mätäsvaara, Märäjälahti, Nurmijärvi, Ohtavaara, Pankakoski, Pankajärvi, Puso, Romppala, Ruunaa, Saarivaara, Keträvaara, Savijärvi, Siikavaara, Sikovaara, Sokojärvi, Sokovaara, Surpeenvaara, Uusikylä, Varpanen, Vieki, Viensuu, Vuonisjärvi, Vuonislahti.
Koulutus
Lieksassa on 9 perusopetuksen 1–6 luokan koulua: Jamalin koulu, Keskuskoulu (kaksi toimipistettä Koulukadulla ja Kuhmonkadulla), Kolin, Merilän, Rantalan, Surpeenvaaran sekä Vuoniskylien (Vuonisjärvi) koulut. Perusopetuksen 7–9 luokan kouluna toimii keskuskoulu. Lieksassa toimii yksi lukio, Lieksan lukio [14]. Lieksan lukiossa on opiskelijoita n. 160 ja opettajia 22.
Pohjois-Karjalan Ammattiopistolla on Lieksassa noin 330 opiskelijaa ja kaksi toimipistettä: Kuhmonkadulla ja Rauhalassa, joissa on ajoneuvoasentaja, automaatioasentaja, datanomi, lähihoitaja, merkonomi, levyseppähitsaaja, paperinjalostaja ja paperiprosessinhoitaja, talonrakentaja ja suurtalouskokin opintokokonaisuudet. Pohjois-Karjalan Aikuisopiston Lieksan toimipiste sijaitsee Rauhalan kaupunginosassa, Oravatiellä.
Lieksan kristillinen opisto toimii Kylänlahdessa, noin 15 kilometriä Lieksan keskustasta pohjoiseen. Pielisen Karjalan musiikkiopisto toimii Koski-Jaakonkadulla yhteistyössä Nurmeksen, Ilomantsin, Valtimon ja Juuan toimipisteiden kanssa. Opettajia on noin 26. Musiikkiopiston tiloissa (aikaisemmin sairaala) toimii Lieksan Vaskiviikon toimisto. Lisäksi kaupungissa toimii kansalaisopisto, järjestäen kursseja ja luentoja historiasta, kirjallisuudesta, ihmisyhteisöstä, tietotekniikasta, kielistä, musiikista, taiteesta, liikunnasta ja käytännön taidoista.
Kulttuuri
Lieksa on musiikkikaupunki. Tärkein musiikkitapahtuma on Lieksan Vaskiviikko ja tunnetuin yhtye on Lieksan Nuorisopuhallinorkesteri. Musiikkiopetusta antaa Pielisen Karjalan musiikkiopisto.
Talous
Lieksan Pankakoskella sijaitsee Pankakosken kartonkitehdas, jonka omistaa Pankaboard Oy. Tehdas on Lieksan suurimpia työnantajia. Siellä on noin 200 työntekijää.
Muita suuria/huomattavia työnantajia ovat:
- Elintarviketeollisuuden joustopakkausmateriaaleja valmistava Amcor Flexibles
- Binderholz Nordic Oy:n Kevätniemen saha
- Komposiittiteknologiayritys Joptek Composites Oy
- Suomen Kumitehdas Oy/Aino & Reino Kotikenkä Oy
- Lieksan talouskauppa Nuutinen
Lieksassa ilmestyy paikallislehti, vuonna 1954 perustettu, Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj:hin kuuluva Lieksan Lehti.[15]
Vuonna 2014 Tilastokeskuksen suorittamassa tulonjakovertailussa Lieksa oli Suomen kolmanneksi köyhin kunta.[16]
Hautausmaat
Lieksan hautausmaa sijaitsee Mähköllä Kirkkotarhantiellä. Pielisjärven vanha hautausmaa sijaitsee Rauhalassa, jossa on muun muassa viidentoista vuonna 1918 kaatuneen henkilön yhteishauta. Pielisjärven yksi vanhimmista hautausmaista sijoittuu nykyisen kirkon ympärille. Vanhin hautausmaa on jäänyt kirkon vieressä sijaitsevan kantatie 73:n sillan penkereen alle. Lieksan alueella on ainakin liki parikymmentä kalmistoa, joista tunnetuin lienee Savijärven kalmisto.[17]
Kuntayhteistyö
Lieksa ja Nurmes ryhtyvät valmistelemaan teknisten palvelujen yhdistämistä yhdeksi palvelukeskukseksi vuoteen 2009 mennessä.[18] Lieksa, Nurmes ja Valtimo ovat päättäneet tehdä kunta- ja palvelurakenneuudistusta varten yhteisen toimeenpanosuunnitelman. Samalla kunnat käynnistävät kuntaliitosselvityksen.[19]
Nähtävyyksiä
- Eva Ryynäsen ateljee ja Paaterin kirkko (1991)
- Hovilan kartanon päärakennus, (C. L. Engel, 1848)
- Karhunkaataja Väinö Heikkisen karhunkallokokoelma
- Koli, 347 m
- Lieksan kirkko, (R. ja R. Pietilä, 1982)
- Lieksan kulttuurikeskus (1985)
- Lieksankosken voimalaitos, Kemijoki Oy (Alvar Aalto, 1960)
- Jongunjoen rajaseutukirkko, (Rafael Blomstedt, 1948)
- Pankakosken kirkko (Veijo Martikainen, 1962)
- Patvinsuon kansallispuisto
- Pielisen museo
- Eläinpuisto PikkuKili
- Pyhän Eliaan kirkko (Selim Savonius, 1960)
- Ruunaan kosket
- Sarkkilan hovi
- Vesitorni, 47 m, (1955) [20]
- Viekijärven kirkko (A. E. Ollilainen, 1911)
Patsaat, veistokset ja muistolaatat
- Vonkamiespatsas (jätkänpatsas tai tukkilaispatsas), Eino Räsänen, 1959, Pielisentie[21]
- Pietari Brahe, Eva Rynänen, 1953, pronssiveistos, alkuperäinen sijainti Kirkkopuistossa, nykyinen sijainti Hovilanpuistossa
- Ilmari Juutilainen, Suomen ilmavoimien menestyksekkäimmän tastelulentäjän muistomerkki, rautatieaseman vieressä.
- Siunaus, talvi- jatkosodassa kaatuneiden muistopatsas, Heikki Varja, 1959, Kirkkopuisto[21]
- Kaupan kaivo, Taisto Martiskainen, pronssiveistos 1966, silloisen Lieksan Kauppa Oy:n eteen pystytetty veistos
- Idän ja lännen kohtaaminen ja kulttuuriperintö, kivipatsas, Kauko Kortelainen, 1999, vanhan kaarisillan vieressä
- Ruokolaisten muistomerkki Savijärven kylässä
- Vapauden ja vakaumuksensa puolesta marttyyreina kaatuneet 1918, hautamuistomerkki, Lieksan vanha hautausmaa [22]
- Jotos. Rukajärven taistelut 4.7.–12.9.1941, pronssiveistos, Erkki Karvinen & Heikki Häiväoja, 1966, Vapaudenpuisto
- Nälkävuodet 1866–68. Kivi vanhalla hautausmaalla Lamminkyläntien ja Koulutien risteyksen lähellä Mähköllä.
- Jauhiaisensalmen taistelun (10.10.1808) muistomerkki (valmistunut 1930), Vuonislahti,[23]
- Vorna, 8.10.1808, 100 pielisjärveläistä taisteli Steniuksen johdolla venäläisiä vastaan, pystytetty 8.10.1928, Kelvä
Tapahtumia
- Lieksan Vaskiviikko järjestetään vuosittain
- Hämärän kaupan ilta
- tukkilaiskisat, pidetty viimeksi Lieksankoskella 1990-luvulla
- Lieksan messut
- praasniekat
- UKK-hiihtovaellukset
Urheilu
Lieksalaisia urheiluseuroja ovat tai ovat olleet muun muassa [24][25]:
|
|
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
- ↑ Kuntavaalit 2017, Lieksa Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ 608/2008 Valtioneuvoston asetus saaristokunnista ja muiden kuntien saaristo-osista, joihin sovelletaan saaristokuntaa koskevia säännöksiä Finlex. Viitattu 15.7.2014.
- ↑ Alpo Räisänen: Pielisen Karjalan saamelaisperäisiä paikannimiä. – Sámit, sánit, sátnehámit, s. 319–324. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 253. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 2007. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b Pielisen museo opetussivusto. Katsaus Lieksa-Pielisjärven menneisyyteen. [1] viitattu 14.3.2007.
- ↑ Lieksan somalit perustivat oman kylätalon maahanmuuttajille Yle Uutiset. Viitattu 29.10.2015.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
- ↑ Väestönmuutosten ennakkotiedot tapahtumaneljänneksen mukaan alueittain 2010 - 2016 Tilastokeskus. Viitattu 25.9.2017.
- ↑ [2]
- ↑ Lieksan Lehti
- ↑ Kauniaisissa asuvat rikkaimmat - köyhimmät löytyvät Rautavaaralta. Iltalehti.fi iltalehti.fi. Viitattu 22.8.2016.
- ↑ http://www.lieksapielisjarviseura.net
- ↑ Karjalainen 28.11.2006
- ↑ Karjalainen 16.1.2007
- ↑ Keretin kaivostorni selvästi korkein. Karjalainen, 2.4.2008, s. 5.
- ↑ a b Pielisen museo. Kantapuu
- ↑ [3]
- ↑ Museovirasto
- ↑ Pokali. [4] viitattu 16.3.2008.
- ↑ Yhdistysrekisteri
Aiheesta muualla
- Lieksan kaupungin kotisivut
- Lieksa-Pielisjärvi-seura
- Seppänen, Aulis. Vanhoja valokuvia Pielisjärveltä 1925 - 1965
- Lieksalainen, Kyösti Timonen, Lieksa-aiheinen blogi
- Tilastokeskus - Lieksan avainluvut
| ||||||||||