Tämä on lupaava artikkeli.

Ero sivun ”Jussi Halla-aho” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
lisää tietoa Halla-ahon haaremista
Rivi 163: Rivi 163:
Vuosina 1995–2000 Halla-aho opiskeli [[Helsingin yliopisto]]ssa [[Venäjän kieli|venäjää]]. Vuonna 2006 hän väitteli [[Filosofian tohtori|filosofian tohtoriksi]] [[muinaiskirkkoslaavi]]sta arvosanalla [[Arvosana|''eximia cum laude approbatur'']].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://replay.web.archive.org/20080517214822/http://www.helsinki.fi/hum/hallinto/poytakirjat/2006/290806.htm | Nimeke=Humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston pöytäkirja | Tekijä=Helsingin yliopisto | Ajankohta 26.8.2006 | Viitattu=22.4.2011}}</ref> Halla-aho on työskennellyt myös tarjoilijana, muinaiskirkkoslaavin tuntiopettajana Helsingin yliopistossa ja viisumivirkailijana Suomen [[Kiova]]n-suurlähetystössä.<ref name="viite39" />
Vuosina 1995–2000 Halla-aho opiskeli [[Helsingin yliopisto]]ssa [[Venäjän kieli|venäjää]]. Vuonna 2006 hän väitteli [[Filosofian tohtori|filosofian tohtoriksi]] [[muinaiskirkkoslaavi]]sta arvosanalla [[Arvosana|''eximia cum laude approbatur'']].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://replay.web.archive.org/20080517214822/http://www.helsinki.fi/hum/hallinto/poytakirjat/2006/290806.htm | Nimeke=Humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston pöytäkirja | Tekijä=Helsingin yliopisto | Ajankohta 26.8.2006 | Viitattu=22.4.2011}}</ref> Halla-aho on työskennellyt myös tarjoilijana, muinaiskirkkoslaavin tuntiopettajana Helsingin yliopistossa ja viisumivirkailijana Suomen [[Kiova]]n-suurlähetystössä.<ref name="viite39" />


Halla-aho on naimisissa filosofian tohtori Hilla Halla-ahon (s. 1975, o.s. Salovaara) kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://hilla.halla-aho.com/ | Nimeke = Hilla Halla-aho | Julkaisu = hilla.halla-aho.com | Viitattu = 5.4.2014}}</ref> Heillä on neljä lasta, vuosina 2003 ja 2004 syntyneet tytöt sekä vuosina 2008 ja 2013 syntyneet pojat.<ref name="scripta_08082013" /><ref name=Halla-aho.com /> Perhe on asunut vuodesta 2001 alkaen Helsingin [[Eira]]ssa.<ref name=Halla-aho.com /> Halla-aholla on myös vuonna 2015 syntynyt avioton lapsi Helsingissä asuvan naisen kanssa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005225244.html|nimeke=Jussi Halla-aholla on 1,5-vuotias avioton lapsi: ”Pitää paikkansa”|tekijä=Ranta, Elina|julkaisu=Ilta-Sanomat|viitattu=2017-05-24|ajankohta=2017-05-24|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>
Halla-aho on naimisissa filosofian tohtori Hilla Halla-ahon (s. 1975, o.s. Salovaara) kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://hilla.halla-aho.com/ | Nimeke = Hilla Halla-aho | Julkaisu = hilla.halla-aho.com | Viitattu = 5.4.2014}}</ref> Heillä on neljä lasta, vuosina 2003 ja 2004 syntyneet tytöt sekä vuosina 2008 ja 2013 syntyneet pojat.<ref name="scripta_08082013" /><ref name=Halla-aho.com /> Perhe on asunut vuodesta 2001 alkaen Helsingin [[Eira]]ssa.<ref name=Halla-aho.com /> Halla-aholla on myös vuonna 2015 syntynyt avioton lapsi Helsingissä asuvan naisen kanssa jonka kanssa Halla-aholla on ollut salasuhde kahdeksan vuoden ajan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201705262200163416_u0.shtml|nimeke=Nyt puhuu Jussi Halla-ahon salarakas: näin 8 vuotta kestänyt suhde sai alkunsa|tekijä=MATTILA, SANNI |julkaisu=Iltalehti|viitattu=2017-05-27|ajankohta=b|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>


== Julkaisuja ==
== Julkaisuja ==

Versio 27. toukokuuta 2017 kello 18.44

Jussi Halla-aho
Jussi Halla-aho vuonna 2014.
Jussi Halla-aho vuonna 2014.
Henkilötiedot
Syntynyt27. huhtikuuta 1971 (ikä 53)
Tampere
Poliitikko
Puolue Perussuomalaiset
Asema europarlamentaarikko, kaupunginvaltuutettu
Kotipaikka Helsinki
Uskonto agnostinen ateismi[1]
Aiheesta muualla
halla-aho.com/jussi
halla-aho.com/scripta

Jussi Kristian Halla-aho (s. 27. huhtikuuta 1971 Tampere)[2] on helsinkiläinen perussuomalainen poliitikko, kielitieteilijä ja blogikirjoittaja. Heinäkuusta 2014 hän on ollut Euroopan parlamentin jäsen, mitä ennen hän toimi kansanedustajana huhtikuusta 2011 alkaen. Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen hän on ollut vuoden 2009 alusta.

Halla-aho on tullut tunnetuksi monikulttuurisuutta ja Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kritisoivista kannanotoistaan.[3][4][5]

Poliittinen toiminta

Eduskuntavaalit
Vuosi Vaalipiiri Äänet Tulos
2007 Helsinki 2 215 ei valittu [6]
2011 Helsinki 15 074 valittiin [7]
Kunnallisvaalit
Vuosi Kunta Äänet Tulos
2008 Helsinki 2 977 valittiin [8]
2012 Helsinki 6 034 valittiin [9]
2017 Helsinki 5 668 valittiin [10]
Europarlamenttivaalit
Vuosi Vaalipiiri Äänet Tulos
2014 koko maa 80 772 valittiin [11]

Halla-aho on ylläpitänyt vuodesta 2003 blogia nimeltä Scripta – kirjoituksia uppoavasta Lännestä, joka sisältää hänen omien sanojensa mukaan ”pääasiassa maahanmuuttoa, monikultturismia, suvaitsevaisuutta, ilmaisunvapautta ja poliittista korrektiutta käsitteleviä kriittisiä mielipidekirjoituksia”.[12] Blogin lukijamäärä on vaihdellut kolmestatuhannesta kahdeksaantuhanteen päivässä.[13][14] Halla-aho on todennut kirjoitustapansa olevan ”kärkevä, sarkastinen ja ajoittain aggressiivinen, mikä jättää lukijalle paljon vastuuta”.[12] Halla-aho kuuluu kansallismieliseen Suomen Sisu -yhdistykseen, joka ilmoittaa toimivansa herättääkseen ja vahvistaakseen suomalaisten kansallista yhtenäisyyttä ja itsetuntoa.[14][15] Halla-ahon blogin vieraskirjan keskusteluista kehittyi itsenäinen Hommaforum-niminen keskustelupalsta joulukuussa 2008.[16]

Halla-aho oli perussuomalaisten sitoutumaton kansanedustajaehdokas Helsingin vaalipiirissä jo vuoden 2007 eduskuntavaaleissa, mutta ei tullut valituksi 2 215 äänellä.[6] Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa hänet valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon sitoutumattomana perussuomalaisten ehdokkaana.[17][18] Hän sai 2 977 ääntä, mikä oli 18. eniten koko maan ehdokkaista.[8] Kannatuksensa Halla-aho keräsi lähes kokonaan ilman mainontaa ja perinteisiä tiedotusvälineitä.[19] Valtio-opin emeritusprofessori Tuomo Martikainen sanoi, että ”Halla-ahon maahanmuuttajakriittisyys herättää kannatusta etenkin niiden ihmisten joukossa, jotka kokevat maahanmuuttajat arjessaan”.[20]

Maaliskuussa 2009 Halla-ahon kannattajat alkoivat kerätä 2 000 kannattajakorttia Halla-aholle perustettua valitsijayhdistystä varten siltä varalta, etteivät perussuomalaiset ottaisi Halla-ahoa ehdokkaakseen kesän 2009 eurovaaleihin. Halla-ahoa ei lopulta valittu perussuomalaisten listalle ja kannattajayhdistys keräsi lähes 3 700 nimeä, mutta Halla-aho ilmoitti 27. huhtikuuta, ettei lähde ehdolle, jottei maahanmuuttokriittinen liike hajoaisi.[21]

Lokakuussa 2010 Halla-aho liittyi perussuomalaisen puolueen jäseneksi.[22] Vuonna 2011 hän nousi Helsingin kaupunginhallitukseen ja on toiminut muun muassa opetuslautakunnan jäsenenä.[23] Hän on toiminut myös perussuomalaisten valtuustoryhmän varapuheenjohtajana. Vuoden 2012 kuntavaaleissa Halla-aho valittiin 6 034 äänellä Helsingin kaupunginvaltuustoon.[9] Hänen äänimääränsä oli kolmanneksi korkein sekä Helsingissä että koko maassa vaikkei hän kampanjoinut vaaleissa lainkaan.[24][25][26] Halla-aho erosi kaupunginhallituksen jäsenyydestä tultuaan valituksi Euroopan parlamenttiin,[27] mutta jatkoi kaupunginvaltuustossa. Vuonna 2015 hän ei kuitenkaan osallistunut lainkaan kaupunginvaltuuston kokouksiin.[28]

Joulukuussa 2016 Halla-aho ilmoitti, ettei aio pyrkiä jatkokaudelle Euroopan parlamentissa vaan asettuu ehdolle kuntavaaleissa 2017 sekä eduskuntavaaleissa 2019.[29] Hän ilmoitti myös asettuvansa todennäköisesti ehdolle perussuomalaisten puheenjohtajaksi kesän 2017 puoluekokouksessa.[30] Vahvistuksen ehdokkuudelleen Halla-aho antoi maaliskuussa 2017.[31]

Kansanedustaja

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Halla-aho valittiin kansanedustajaksi Helsingin vaalipiirin toiseksi suurimmalla[7] ja koko maan kuudenneksi suurimmalla äänimäärällä (15 074).[32] Halla-ahon vaalirahakeräys tuotti reilut 60 000 euroa, kaikki 910 yksityiseltä lahjoittajalta. Halla-aho arvioi, että kyseessä on suurin summa, jonka eduskuntavaaliehdokas on milloinkaan kerännyt yksittäisiltä lahjoittajilta.[33]

Huhtikuussa 2011 Perussuomalaisten eduskuntaryhmä valitsi Halla-ahon maahanmuuttoon liittyviä lakiesityksiä käsittelevän hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi.[34] Hän kuitenkin luopui puheenjohtajuudesta kesäkuussa 2012 muiden puolueiden eduskuntaryhmien vaadittua hänen eroaan.[35] Taustalla olivat Halla-ahon blogikirjoituksestaan saama sakkotuomio sekä hänen omat kommenttinsa korkeimman oikeuden vahvistamasta tuomiosta. Halla-ahoa syytettiin muun muassa oikeusjärjestelmän vähättelystä.[35]

Europarlamentaarikko

Keväällä 2013 Halla-aho ilmoitti asettuvansa ehdolle vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa.[36][37] Hänet valittiin europarlamenttiin Alexander Stubbin jälkeen suurimmalla henkilökohtaisella äänimäärällä Suomessa (80 529 ääntä).[38][39] Halla-aho aloitti europarlamentaarikkona heinäkuussa 2014 ja hänen tilalleen kansanedustajaksi nousi varasijalta Mika Raatikainen.[40]

Europarlamentissa Halla-aho kuuluu Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmään (ECR). Hän on jäsen kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa (LIBE) sekä EU:n ja Venäjän parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan valtuuskunnassa. Varajäsen hän on sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa (IMCO) ja valtuuskunnassa, joka toimii EU:n ja Kazakstanin, Kirgisian ja Uzbekistanin parlamentaarisissa yhteistyövaliokunnissa ja vastaa suhteista Tadžikistaniin, Turkmenistaniin ja Mongoliaan.[41]

Poliittiset näkemykset

Maahanmuutto ja monikulttuurisuus

Halla-aho on noussut julkisuuteen vallitsevan maahanmuuttopolitiikan ja monikulttuurisuuden vastustajana.[5] Hänen mukaansa Suomessa ei ole keskusteltu maahanmuutosta, eikä maahanmuuttopolitiikka ole ollut kansanvaltaisen päätöksenteon piirissä, vaan virkamiehet ovat tehneet päätökset asiassa.[42] Halla-aho on muun muassa arvostellut sitä, että maahanmuuttoa tarjotaan ratkaisuksi väestölliseen huoltosuhdeongelmaan, vaikka taloudellinen huoltosuhde on keskimäärin maahanmuuttajien keskuudessa muuta väestöä heikompi.[43] Halla-ahon mielestä lähes kaikki maahanmuuton ongelmat liittyvät muuhun kuin työperäiseen maahanmuuttoon, ja kolmannen maailman siirtolaisten kotoutuminen on epäonnistunut kaikkialla Euroopassa. Hänen mukaansa sosiaaliturvan varassa eläminen on tehty monissa Euroopan maissa maahanmuuttajille liiankin helpoksi ja houkuttelevaksi.[44] Jotta Suomen maahanmuuttotilanne ei muuttuisi kestämättömäksi, Halla-aho on ehdottanut haittojen minimoimiseksi humanitaarisen maahanmuuton kiristämistä kansainvälisistä sopimuksista kuitenkaan tinkimättä.[45]

Halla-ahon mukaan ”monikulttuurisuuden rikastavasta vaikutuksesta on vähänlaisesti näyttöä” ja hän katsoo, että ”monikultturismi” on aate, joka pitää ”monikulttuurisuutta lähtökohtaisesti rikkautena ja kannattaa monikulttuurisuuden aktiivista luomista, lisäämistä ja ylläpitämistä; ja joka pitää monikulttuurisuutta ainakin yhtenä perusteena maahanmuutolle”. Hänen mielestään ”monikultturistit palvovat toiseutta toiseuden vuoksi”.[45] Monikulttuurisuuden tuottamia ongelmia ovat Halla-ahon mukaan lisääntyvä rikollisuus ja maahanmuuttajien aiheuttama taloudellinen taakka vastaanottajamaalle. Monikulttuurisessa yhteiskunnassa elämä on myös ”ikävää ja vaikeaa”, koska ihmiset eivät ymmärrä toisiaan ja ”ihmiset redusoituvat yksilöistä viiteryhmiensä edustajiksi”.[46]

Syytöksiin maahanmuuttajien vastustamisesta Halla-aho on vastannut vastustavansa ”monikultturismia ja holtitonta maahanmuuttopolitiikkaa” muttei maahanmuuttajia.[47] Hän on kieltänyt olevansa rasisti,[48] kun rasismi määritellään rotusyrjinnän kannattamiseksi tai ajatukseksi siitä, että rodut asettuvat arvojärjestykseen.[49] Halla-ahon mukaan erivapauksia kuten positiivista syrjintää kulttuurin tai kansallisuuden perusteella ei tule sallia, sillä ne rapauttavat tasa-arvoa yhteiskunnassa ja ovat ”tosiasiallista rasismia”.[50] Hänen mukaansa rasismia ei ole ”totalitaaristen fasististen aatteiden kuten poliittisen islamin” arvostelu.[50] Hänen mukaansa rasismiin ei syyllisty vain kantaväestö, vaan sitä esiintyy myös etnisten vähemmistöjen keskuudessa ja jopa niiden taholta kantaväestöä kohtaan. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän julkilausuma syrjintää, rasismia ja väkivaltaa vastaan vuonna 2011 oli pitkälti Halla-ahon käsialaa.[51] Julkilausuma sai osakseen myös runsaasti arvostelua, etenkin kohta, jossa tuomittiin positiivinen erityiskohtelu työmarkkinoilla ja koulutuksessa.[52]

Islam-kritiikki

Halla-ahon mielestä islam on sodassa länsimaailmaa vastaan, mikä ilmeni esimerkiksi pilapiirrosmellakoiden yhteydessä. Halla-ahon mukaan tähän taisteluun kiihotetaan myös moskeijoissa.[53] Hänen mukaansa muslimeilla on, toisin kuin länsimaalaisilla, voimaa kunnioittava kulttuuri ja ”tribalistisessa kulttuurissa opittu käsitys siitä, että oman ryhmän ulkopuolella kaikki ovat eläimiä tai eivät ainakaan yhtä hyviä kuin me”.[3][54] Hän on myös sanonut islamin olevan afrikkalaisten luonnonuskontojen sekä menneiden aikojen juutalaisuuden ja katolilaisuuden tavoin ”genitaaliuskonto”, jossa ”älyllinen fabriikki kietoutuu pimpin, pippelin tai tissien ympärille”.[55]

Jussi Halla-aho vuonna 2010.

Halla-ahon mukaan tietyistä maanosista tulleiden muslimien kotoutuminen on epäonnistunut kaikkialla. Lisäksi hänen esittämiensä laskelmien mukaan muslimit saattavat lisääntyvän maahanmuuton ja suuremman syntyvyyden vaikutuksesta tulla useissa Euroopan maissa jo tämän vuosisadan aikana enemmistöksi, millä hänen mukaansa voisi olla kohtalokkaat seuraukset heille itselleenkin.[56] Hän on täsmentänyt, ettei hänen islam-kritiikkinsä koske eräitä länsimaissa jo kauan asuneita ja pitkälti maallistuneita muslimiryhmiä kuten Suomen tataareja.[57]

Muita näkemyksiä

Kielipoliittisessa vaaliohjelmassaan Halla-aho esittää, että ruotsin kielen osaamisvaatimuksista valtion viroissa luovutaan, pois lukien viranomaiset, joiden tehtävät erityisesti edellyttävät sitä. Täten ruotsin kielen pakollinen opiskelu kaikilla koulutusasteilla lakkaisi. Perustuslakia tulisi muuttaa siten, että ruotsin kielen asema toisena kansalliskielenä lakkautetaan. Valtion, siis hallituksen, eduskunnan ja virkakoneiston, ainoa työkieli olisi suomi. Nykyisistä yksikielisistä ruotsinkielisistä kunnista tulisi kaksikielisiä. Kaksikielisenä pidettäisiin kuntaa, jonka asukkaista vähintään 20 prosenttia on ilmoittanut äidinkielekseen ruotsin.[58]

Halla-aho vastusti Suomen ampuma-aselain kiristämiseen pyrkineitä vuoden 2010 aselakiesityksiä.[59] Istuntokaudella 2013 Halla-aho oli aloitteentekijänä kaikkiaan viidessä ampuma-aselakien muuttamista esittäneessä lakialoitteessa.[60]

Halla-aho on arvostellut blogissaan Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa ja Kirkko ja kaupunki -lehteä siitä, että ne hänen mielestään tukevat islamia, vaikka kristinuskon oppien mukaan muslimit eivät voi pelastua, koska he eivät usko Jeesuksen ylösnousemukseen. Halla-ahon mukaan tämä tarkoittaa sitä, että kirkko joko ei usko pelastukseen yksin uskosta, tai se pitää muslimien suvaitsemista muslimien pelastumista tärkeämpänä.[61][62]

Kiistat

Kantelut, tutkintapyynnöt ja syytteet ja tuomiot

Halla-ahosta on tehty kanteluja ja tutkintapyyntöjä, ja hän on myös itse tehnyt niitä. 9. helmikuuta 2009 Halla-aho teki tutkintapyynnön Yleisradion televisiouutisjutusta, jossa häntä nimitettiin ”ulkomaalaisvastaiseksi” ja ”rotutohtoriksi”.[63] 5. toukokuuta 2009 kihlakunnansyyttäjä Heikki Poukka määräsi esitutkinnan lopetettavaksi, koska katsoi, ettei näyttöä rikoksesta ollut.[64] Halla-ahoon on kohdistunut useita uhkailuja esimerkiksi internetin välityksellä ja puhelimitse, hänen oman väitteensä mukaan myös tappouhkaus.[65][66]

A-talk-ohjelmassa 30. lokakuuta 2008 esitetty lainaus Halla-ahon blogikirjoituksesta herätti jälkikäteen kiistelyä.[18] Halla-aho vaati Yleisradiolta anteeksipyyntöä ja kantelussaan Julkisen sanan neuvostolle Halla-aho mainitsee, että kirjoitus oli ”parodia ja mukaelma sanomalehti Kalevan jutusta”. Julkisen sanan neuvosto antoi Ylelle vapauttavan päätöksen, koska se katsoi, että ohjelmassa esitetty sitaatti oli lainattu oikeassa muodossa, se oli esitetty asianmukaisesti eikä se antanut väärää kuvaa kokonaisuudesta.[67]

18. marraskuuta 2008 Vihreät Naiset ry ilmoitti jättävänsä Halla-ahosta tutkintapyynnön Scripta-blogissa joulukuussa 2006 julkaistusta kirjoituksesta Monikulttuurisuus ja nainen.[68][69] Vihreiden naisten puheenjohtaja, kansanedustaja Heli Järvisen mukaan ”kyse ei ole sananvapauden harjoittamisesta tai viattomasta monikulttuurisuuskritiikistä, vaan raiskauksiin ja vihaan lietsomisesta”.[70] Tutkintapyyntö ei kuitenkaan johtanut jatkotoimiin.[71]

12. joulukuuta 2008 poliisi ilmoitti aloittavansa rikostutkinnan. Halla-ahoa epäiltiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.[72] 27. maaliskuuta 2009 apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske päätti poliisin suorittaman esitutkinnan perusteella nostaa Halla-ahoa vastaan syytteen Helsingin käräjäoikeudessa. Tämän katsottiin blogikirjoituksessaan Muutama täky Illmanin Mikalle syyllistyneen uskonrauhan rikkomiseen ja kiihotukseen kansanryhmää vastaan, koska hän oli 3. kesäkuuta 2008 ”laatinut ja internetissä toimittanut yleisön saataville kirjoituksen, jossa islam ja sen pyhät instituutiot yhdistettiin pedofiliaan ja jossa esitettiin, että ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on erään kansanryhmän kansallinen tai geneettinen erityispiirre”.[73][74] Jälkimmäinen kohta käsitteli Suomen somaleja.[75] Halla-aho kiisti syyllistyneensä rikokseen ja kertoi, että ”kirjoituksen aiheena tai kohteena eivät olleet somalit, islam tai Muhammad” vaan ”julkisen sanan ja syyttäjäviranomaisten harrastama kaksoisstandardi” ja että ”väitteet somalien geneettisistä erityispiirteistä ja islamin pedofiilisestä luonteesta olivat instrumentteja”, joilla hän aihetta lähestyi.[76] Asia käsiteltiin Helsingin käräjäoikeudessa 25. elokuuta 2009. Syyttäjä vaati Halla-aholle ehdollista vankeutta tai sakkoja. Halla-aho sanoi syyttäjän tulkinneen tekstiä väärin.[77][78] Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Halla-ahon 30 päiväsakkoon eli 330 euroon uskonrauhan rikkomisesta. Syyte kansanryhmää vastaan kiihottamisesta hylättiin.[79] Tuomion perustelut aiheuttivat keskustelua.[80] Hovioikeus vahvisti tuomion 29. lokakuuta 2010.[81] Sekä Halla-aho että apulaisvaltakunnansyyttäjä valittivat korkeimpaan oikeuteen ja molemmille myönnettiin valituslupa.[82] 8. kesäkuuta 2012 antamassaan tuomiossa korkein oikeus katsoi alemmista oikeusasteista poiketen Halla-ahon syyllistyneen sekä uskonrauhan rikkomiseen että kansanryhmää vastaan kiihottamiseen ja tuomio koveni 50 päiväsakkoon.[83]

Valtionsyyttäjä Mika Illman totesi Hufvudstadsbladetin haastattelussa 8. kesäkuuta 2012 ”olevan hyvä, että lain tulkitsijat nyt ovat saaneet ennakkotapauksen. Korkein oikeus on vetänyt rajan sille, kuinka pitkälle se, joka arvostelee valtaapitäviä, saa provosoida ja liioitella”.[84] Tapaus johti Halla-ahon eroamiseen eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta.[35]

Muita lausuntoja

Halla-ahon blogitekstejä on julkaistu Gates of Vienna -blogissa, jonka on julkisuudessa sanottu kuuluvan islamia vastustavaan vasta-jihad-liikkeeseen. Halla-aho itse kiistää tiiviit suhteet verkostoon, eikä omien sanojensa mukaan tunne sen edustamaa liikettä, huolimatta siitä, että hänen oman bloginsa vieraskirjasta löytyy keskustelua aiheesta. Halla-ahoa kutsutaan sivustolla Gates of Viennan kirjeenvaihtajaksi ja kääntäjäksi.[85]

Syyskuussa 2011 Halla-aho kirjoitti Facebook-sivullaan: ”Juuri nyt Kreikkaan tarvittaisiin sotilasjuntta, jonka ei tarvitsisi välittää suosiostaan ja joka voisi panna lakkoilijat ja mellakoitsijat kuriin panssarivaunuilla”. Halla-aho poisti kommentin myöhemmin, mutta hänet erotettiin kahdeksi viikoksi perussuomalaisten eduskuntaryhmästä. Halla-aho selitti kirjoituksensa olleen kärjistys, jolla hän pyrki tuomaan esiin demokratian ongelmia.[86] Uutinen kirjoituksesta levisi myös ulkomaisiin tiedotusvälineisiin.[87]

Jussi Halla-aho mainittiin Norjan vuoden 2011 joukkosurmien tekijän Anders Behring Breivikin manifestissa.[88] Halla-aho kiisti yhteydet Breivikiin.[89] ”Tiedoksi, että en kadu mitään kirjoittamaani, enkä ota minkäänlaista vastuuta Breivikin teosta, ja aion jatkaa samalla linjalla, koska huono maahanmuutto on huonoa ja monikulttuurisuus hanurista Breivikin teosta riippumatta ja huolimatta”, Halla-aho kirjoitti Facebook-sivullaan.[90]

Tammikuussa 2012 internetissä levisi Halla-ahon vuonna 1991 metallimusiikkiin keskittyneelle pienlehdelle antama haastattelu, jossa hän kertoi haluavansa "piiskata ja komennella neekereitä" sekä lisäsi olevansa "arjalainen ja ylpeä siitä". Halla-aho kiisti antaneensa kyseisiä kommentteja, väittäen niitä tekaistuiksi ja netissä leviävää skannausta kuvankäsittelyohjemalla tehdyksi väärennökseksi. Helsingin Sanomien Nyt-liite onnistui kuitenkin saamaan käsiinsä alkuperäisen lehden, jossa Halla-ahon ja hänen yhtyeensä haastattelu oli julkaistu.[91][92]

Kannatusta ja arvostelua

Jussi Halla-aho vuonna 2006.

Halla-aho oli mukana Helsingin Sanomien heinäkuussa 2008 julkaisemalla ”30 suomalaisen toisinajattelijan” listalla. Artikkelin mukaan Halla-aho on ”filosofian tohtori, joka vastustaa monikulttuurisuutta ja maahanmuuton ymmärtäjiä”.[93] Filosofian tohtori Jukka Hankamäki pitää Halla-ahoa eräänä maahanmuuttopolitiikan terävimmistä arvostelijoista.[94][95]

Kirjailija Anja Snellman on arvostellut sitä, miten lehdet hänen mukaansa hankkivat likaisen työn tekijöiksi henkilöitä, joilla on jo ennakkoasenne Halla-ahoa kohtaan ja miten he yrittävät tehdä Halla-ahosta antisankarin. Snellmanin mielestä Halla-ahoa pitää kuunnella ja hän pitää tämän blogia korkeatasoisena.[96] Tiedetoimittaja Marko Hamilo on kertonut blogissaan, kuinka hän aluksi piti Halla-ahoa vastenmielisenä rasistina lehdistä saamiensa tietojen perusteella. Tutustuttuaan Halla-ahon blogiin hän järkyttyi huomattuaan, kuinka järjestelmällisesti tiedotusvälineet olivat vääristelleet sen sisältöä. Hamilon mukaan tiedotusvälineiden vääristely koski sellaisia Halla-ahon tekstejä, jotka olivat olleet verkossa jo vuosia.[97]

Mediakulttuurin professori Mikko S. Lehtosen mukaan Halla-aho on tekstiensä perusteella ”yksiselitteisesti ulkomaalaisvastainen ja rasistinen”, koska hän jakaa ihmiset kahteen ryhmään, ”meihin” ja ”muihin”, joista ensimmäinen samaistuu ”hyvään yhteiskuntaan” ja jälkimmäinen ”pimeyteen”. Lehtosen mukaan nykyaikaisen rasismin silmiinpistävin piirre on, että oma rasismi kielletään, kuten Halla-ahokin tekee.[49][48] Suomen Kuvalehden toimittaja Leena Sharman mukaan Halla-aho näkee esimerkiksi ”afrikkalaisessa kulttuurissa” vain huonoja ominaisuuksia, joita ei pidä mielipiteenään vaan totuutena. Sharman mukaan Halla-aho ”hekumoi hieman liikaa sillä, miten 'tummaihoiset' miehet raiskaavat suomalaisnaisia öisin Kaisaniemen puistossa”.[98]

Savukeidas julkaisi vuonna 2010 esseekokoelman Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?, jossa yhdeksän kirjoittajaa kirjoittaa Halla-ahon teksteistä.[99]

Ruotsalaisen rasisminvastaisen Expo-lehden päätoimittaja Daniel Poohl pitää Halla-ahoa 1930-lukulaisena fasistina. Hänen mukaansa Halla-aho ei olisi Ruotsissa tervetullut sikäläiseen maahanmuuttokriittiseen ruotsidemokraattien puolueeseen, vaan joutuisi tyytymään pienten marginaaliryhmien seuraan. [100] Fasismia tutkinut professori emeritus Tarmo Kunnas arvioi vuonna 2013, että Halla-ahon edustama ”kovien arvojen perussuomalaisuus” on ”aateperimältään fasistinen”.[101]

Yksityiselämä

Halla-ahon vanhemmat muuttivat ennen hänen syntymäänsä Tampereelle Etelä-Pohjanmaalta Alajärveltä.[16] Halla-aho varttui Peltolammin kaupunginosassa[16] ja kävi peruskoulun ja lukion Tampereella. Hän suoritti siviilipalveluksen[14] työskentelemällä nuorisotalon iltaohjaajana. Myöhemmin hän on sanonut katuneensa siviilipalveluksen suorittamista.[16][102]

Lukion jälkeen Halla-aho opiskeli Pirkanmaan hotelli- ja ravintolaoppilaitoksessa, josta hän valmistui tarjoilijaksi vuonna 1994.[103][104] Vuosina 1995–2000 Halla-aho opiskeli Helsingin yliopistossa venäjää. Vuonna 2006 hän väitteli filosofian tohtoriksi muinaiskirkkoslaavista arvosanalla eximia cum laude approbatur.[105] Halla-aho on työskennellyt myös tarjoilijana, muinaiskirkkoslaavin tuntiopettajana Helsingin yliopistossa ja viisumivirkailijana Suomen Kiovan-suurlähetystössä.[106]

Halla-aho on naimisissa filosofian tohtori Hilla Halla-ahon (s. 1975, o.s. Salovaara) kanssa.[107] Heillä on neljä lasta, vuosina 2003 ja 2004 syntyneet tytöt sekä vuosina 2008 ja 2013 syntyneet pojat.[108][109] Perhe on asunut vuodesta 2001 alkaen Helsingin Eirassa.[109] Halla-aholla on myös vuonna 2015 syntynyt avioton lapsi Helsingissä asuvan naisen kanssa jonka kanssa Halla-aholla on ollut salasuhde kahdeksan vuoden ajan.[110]

Julkaisuja

  • Nuorluoto, Juhani & Leiwo, Martti & Halla-aho, Jussi (toim.): Papers in Slavic, Baltic and Balkan studies. Slavica Helsingiensia 21. University of Helsinki, Department of Slavonic and Baltic Languages and Literatures, 2001. ISBN 952-10-0246-8. (englanniksi)
  • Problems of Proto-Slavic historical nominal morphology: On the basis of Old Church Slavic. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Slavica Helsingiensia 26. Helsinki: University of Helsinki, Department of Slavonic Languages, 2006. ISBN 952-10-3012-7. Teoksen verkkoversio (PDF). (englanniksi)
  • Muinaiskirkkoslaavin käsikirja ja lukemisto. Helsingin yliopiston slavistiikan ja baltologian laitoksen opetusmonisteita 5. Jussi Halla-aho, 2006. Verkkoversio (PDF). , 81 s.
  • Kirjoituksia uppoavasta Lännestä. Kirjoitukset julkaistu aiemmin tekijän verkkosivustolla 2005–2008. Helsinki: Jussi Halla-aho, 2009. ISBN 978-952-92-5213-8.

Lähteet

  1. ↑ Susiluoto, Klaus: Oikeus olla leimautumatta rasistiksi. (lehtihaastattelu) Lue!, 8/2009.
  2. ↑ Jussi Halla-aho Suomen kansanedustajat. 2.10.2013 (päivitetty). Eduskunta. Viitattu 6.10.2013.
  3. ↑ a b Sauvala, Milka: Maahanmuuttokriitikko perussuomalaisten äänikuningas Helsingissä Helsingin Sanomat. 27.10.2008. Viitattu 4.5.2014.
  4. ↑ Viljanmaa, Toni: Perussuomalaiset saivat parikymmentä maahanmuuttokriitikkoa valtuustoihin Satakunnan kansa. 27.10.2008. Viitattu 27.10.2008.
  5. ↑ a b Kovia puheita maahanmuutosta Elävä arkisto. 9.2.2009. Yleisradio. Viitattu 10.9.2015.
  6. ↑ a b Ehdokkaiden äänet – Helsinki 21.3.2007. Oikeusministeriö. Viitattu 6.2.2011.
  7. ↑ a b Eduskuntavaalit 17.4.2011: Valitut ehdokkaat, Helsingin vaalipiiri Vaalit.fi. 13.5.2011 (päivitetty). Oikeusministeriö. Viitattu 5.4.2014.
  8. ↑ a b Koko maa – Ääniharavat (Arkistoitu sivu) Kuntavaalit 2008 tulospalvelu. 30.10.2008 (päivitetty). Yle. Viitattu 30.12.2015.
  9. ↑ a b Kunnallisvaalit 28.10.2012: Valitut ehdokkaat Helsinki Vaalit.fi. 14.6.2013 (päivitetty). Oikeusministeriö. Viitattu 4.5.2014.
  10. ↑ https://vaalikone.yle.fi/kuntavaalit2017/helsinki/ehdokkaat/28450?emp=rt-1#results
  11. ↑ http://tulospalvelu.vaalit.fi/EPV2014/fi/ehdtulos_kokomaa.html
  12. ↑ a b Halla-aho, Jussi: Johdanto uudelle lukijalle Scripta. Viitattu 20.9.2008.
  13. ↑ Jussila, Noora: Yllätysvoitot perustuivat blogeihin Vihreä lanka. 29.10.2008. Viitattu 29.10.2008.
  14. ↑ a b c Pettersson, Maria: Jussi Halla-aho, vaarallinen vai väärinymmärretty City-lehti. 2.1.2009. Viitattu 6.10.2013.
  15. ↑ Vahti, Jukka: Suomen Sisun jäsenet pyrkivät valtuustoihin perussuomalaisten listoilta Vihreä Lanka. 9.10.2008. Viitattu 6.10.2013.
  16. ↑ a b c d Hämäläinen, Unto: Perus juttu HS.fi. 5.4.2014. Viitattu 16.1.2015.
  17. ↑ Valitut ehdokkaat - Helsinki Kunnallisvaalit 2008. Oikeusministeriö. Viitattu 27.10.2008.
  18. ↑ a b Suomen Sisu – muukalaispelolla vaalivoittoon? Elävä arkisto. 31.10.2008. Yleisradio. Viitattu 10.9.2015.
  19. ↑ Mäkinen, Esa: Mitä Jussi Halla-aho oikein tahtoo? (Arkistoitu sivu) HS.fi. 30.11.2008. Viitattu 30.12.2015.
  20. ↑ Kurki-Suonio, Ossi: Halla-aho ja Zahra kalastelivat samoilla apajilla Uusi Suomi. 27.10.2008. Viitattu 27.10.2008.
  21. ↑ Välimaa, Mikko: Halla-aho ei lähde ehdolle eurovaaleihin (Arkistoitu sivu) HS.fi. 27.4.2009. Viitattu 30.12.2015.
  22. ↑ Jussi Halla-aho liittyi perussuomalaisiin MTV.fi. 9.10.2010. Viitattu 30.10.2014.
  23. ↑ Jokinen, Riku: Halla-aho Helsingin kaupunginhallitukseen (Arkistoitu sivu) HS.fi. 15.12.2008. Viitattu 10.9.2015.
  24. ↑ Helsingin ääniharavat 6.11.2012. Yle. Viitattu 6.10.2013.
  25. ↑ Koko maan ääniharavat 6.11.2012. Yle. Viitattu 6.10.2013.
  26. ↑ Vähän vaaleista halla-aho.com. 1.11.2012. Viitattu 18.12.2013.
  27. ↑ Keränen, Tuomas: Halla-aho jättää Helsingin kaupunginhallituksen Yle Uutiset. 19.6.2014. Viitattu 10.9.2015.
  28. ↑ Konttinen, Matti: Halla-aho kaupunginvaltuuston ylivoimainen poissaolokuningas – ei vaivautunut yhteenkään kokoukseen Yle Uutiset. 11.12.2015. Viitattu 30.12.2015.
  29. ↑ Vehkasalo, Jussi: Jussi Halla-aholta yllätys: Tekee paluun Suomen politiikkaan, ehdolla jo 2017 Helsingin Uutiset. 13.12.2016. Viitattu 14.12.2016.
  30. ↑ Hartikainen, Jarno: Jussi Halla-aho HS:lle: Lähden todennäköisesti ehdolle perussuomalaisten puheenjohtajaksi Helsingin Sanomat. 30.12.2016. Viitattu 30.12.2016.
  31. ↑ Jokiniemi, Emmakaisa: Jussi Halla-aho lähtee perussuomalaisten pj-kisaan: "Puolue ei voi olla harvojen hillotolppa" Yle Uutiset. 13.3.2017. Yleisradio. Viitattu 13.3.2017.
  32. ↑ Eduskuntavaalit 17.4.2011: Valitut ehdokkaat, Koko maa Vaalit.fi. 13.5.2011 (päivitetty). Oikeusministeriö. Viitattu 4.5.2014.
  33. ↑ Hämäläinen, Unto: Halla-aho keräsi ennätyssumman vaalirahaa (Arkistoitu sivu) HS.fi. 11.4.2011. Viitattu 16.1.2015.
  34. ↑ Halla-aho vetämään maahanmuuttoasioita käsittelevää valiokuntaa Kaleva.fi. 27.4.2011. Viitattu 4.5.2014.
  35. ↑ a b c Rantala, Jyri: Halla-aho jättää hallintovaliokunnan puheenjohtajuuden Yle uutiset. 13.6.2012. Viitattu 13.6.2012.
  36. ↑ Ehdokkaaksi eurovaaleihin Scripta. 31.5.2013. Jussi Halla-aho. Viitattu 23.9.2013.
  37. ↑ Perussuomalaiset nimesi ensimmäiset eurovaaliehdokkaat Suomen uutiset. 31.5.2013. Viitattu 16.1.2015.
  38. ↑ EU-vaalien tulospalvelu: Puolueiden ääniharavat (Halla-aho Jussi, äänet 80529) Iltalehti. 25.5.2014 (päivitetty 26.5.2014). Alma Media. Viitattu 26.5.2014.
  39. ↑ Tässä ovat Suomen 13 euroedustajaa. Helsingin Sanomat, 26.5.2014. Artikkelin verkkoversio.
  40. ↑ Hagert, Kyösti: Halla-ahon varamies Mika Raatikainen: Meillä on eri linja Yle Uutiset. 26.5.2014. Viitattu 26.5.2014.
  41. ↑ Jussi Halla-aho Euroopan parlamentti. Viitattu 3.7.2014.
  42. ↑ Koskinen, Minttu: Turvallinen Suomi. (Arkistoitu sivu) Vaasan Ylioppilaslehti, 23.1.2009, 2009. vsk, nro 1. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.1.2015.
  43. ↑ Halla-aho, Jussi: Työvoimapula ja huoltosuhde Uutiskynnys. 5.11.2007. Tuomas Tonteri. Viitattu 19.9.2008.
  44. ↑ Halla-aho, Jussi: Huijatuksi tulemisesta 10.1.2007. Scripta. Viitattu 30.3.2009.
  45. ↑ a b Halla-aho, Jussi: Maahanmuuttopolitiikan hahmottelua, osa 1: Käsitteet Scripta. 5.12.2008. Viitattu 15.1.2009.
    * Halla-aho, Jussi: Maahanmuuttopolitiikan hahmottelua, osa 2: Kontrolli 8.12.2008. Scripta. Viitattu 15.1.2009.
  46. ↑ Halla-aho, Jussi: Monikulttuurisuuden ongelmia Scripta. 7.9.2006. Viitattu 31.3.2009.
  47. ↑ Halla-aho, Jussi: Minä, Hesari ja JSN 9.10.2008. Scripta. Viitattu 14.10.2008.
  48. ↑ a b Halla-aho, Jussi: Tammikuista tajunnanvirtaa halla-aho.com. 8.1.2009. Viitattu 29.4.2009.
  49. ↑ a b Lehtonen, Mikko: ”En ole rasisti, mutta…”. (Arkistoitu sivu) Opettaja-lehti, 27.3.2009, 2009. vsk, nro 13, s. 12. Helsinki: Opettajien ammattijärjestö. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.3.2015.
  50. ↑ a b Toisinajattelijana Suomessa – Policyn haastattelussa Jussi Halla-aho (PDF) (1/2008) Policy. Helsinki: Valtio-opin opiskelijat. Viitattu 23.9.2008.
  51. ↑ Hakkaraiselle huomautus kohupuheista - perussuomalaisilta rasismin vastainen julkilausuma Yle Uutiset. 25.5.2011. Viitattu 4.5.2014.
  52. ↑ Perussuomalaisten julistuksesta paljon kritiikkiä MTV.fi. 27.5.2011. Viitattu 10.9.2015.
  53. ↑ Kangasniemi, Tuomas: Islam: kuoleman kuunsirppi Cross Section. 2007. Espoo: Ristin kilta. Viitattu 3.3.2015.
  54. ↑ Poikkeustapaukset (Arkistoitu sivu) Hs.fi. 2.3.2007. Viitattu 16.1.2015.
  55. ↑ Halla-aho, Jussi: Muhamettilaisen musta aukko Scripta. 19.5.2005. Viitattu 24.11.2010.
  56. ↑ Demografisista asioista ja muusta Scripta-blogi. 2.2.2006. Viitattu 1.4.2009.
  57. ↑ Profeettaa loukkaamatta, sananvapaudesta tinkimättä Scripta-blogi. 2.2.2006. Viitattu 1.4.2009.
  58. ↑ Halla-aho, Jussi: Kielipoliittisia linjauksia 16.6.2010. Scripta. Viitattu 21.6.2010.
  59. ↑ Halla-aho, Jussi: Eräitä huomioita uudesta ampuma-aselaista (blogikirjoitus) Scripta. 13.10.2010. Viitattu 3.8.2011.
  60. ↑ Eduskunta, Lakialoitteet LA 3-7/2013 vp, Laki ampuma-aselain muuttamisesta eduskunta.fi.
  61. ↑ Halla-aho, Jussi: Allah rantautuu, Simola antautuu 19.4.2007. Scripta. Viitattu 23.12.2016.
  62. ↑ Halla-aho, Jussi: Kirkko, kaupunki ja moskeija 13.8.2013. Scripta. Viitattu 23.12.2016.
  63. ↑ Halla-aho, Jussi: Tutkintapyyntö Ylen uutislähetyksestä Scripta. 9.2.2009. Viitattu 10.2.2009.
  64. ↑ Esitutkinta YLEn Halla-aho-uutisoinnista lopetetaan 5.5.2009. Yle Uutiset. Viitattu 4.5.2014.
  65. ↑ Halla-ahoon kohdistuva uhkailu työllistää poliisia Iltalehti.fi. 20.5.2011. Viitattu 30.10.2014.
  66. ↑ Parkkari, Jani & Honkamaa, Antti: Halla-Aho sai uhkaustekstarin: "Varo, kun liikut kaupungilla" Iltalehti. 29.5.2011. Viitattu 31.7.2011.
  67. ↑ Vapauttava 4022/YLE/08 5.3.2009. Julkisen sanan neuvosto. Viitattu 5.4.2014.
  68. ↑ Earl, Lilli: Halla-ahosta rikosilmoitus huomenna? Uusi Suomi. 13.11.2008. Viitattu 18.11.2008.
  69. ↑ Vihreät naiset harkitsee rikosilmoitusta Jussi Halla-ahoa vastaan (Arkistoitu sivu) Helsingin Sanomat. 13.11.2008. Viitattu 3.3.2015.
  70. ↑ Ukkola, Sanna: Tutkintapyyntö Halla-ahon raiskaustekstistä Iltasanomat.fi. 18.11.2008. Viitattu 4.5.2014.
  71. ↑ Halla-aho, Jussi: Esitutkintaa koskeva päivitys Scripta. 19.1.2009. Viitattu 26.2.2009.
  72. ↑ Ukkola, Sanna: Jussi Halla-ahosta tehdään rikostutkinta Iltasanomat.fi. 12.12.2008. Viitattu 3.3.2015.
  73. ↑ Halla-aho, Jussi: Muutama täky Illmanin Mikalle web.archive.org. 3.6.2008. Viitattu 28.1.2014.
  74. ↑ Syytteitä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta 27.3.2009. Valtakunnansyyttäjänvirasto. Viitattu 5.4.2014.
  75. ↑ Kalske, Jorma: Syytemääräys Dnro R 09/8 (PDF) 27.3.2009. Helsinki: Jussi Halla-aho. Viitattu 27.3.2009.
  76. ↑ Halla-aho, Jussi: Syytteestä lyhyesti 27.3.2009. Scripta. Viitattu 2.5.2009.
  77. ↑ Halla-aho, Jussi: Toukokuulle 6.5.2009. Scripta. Viitattu 26.5.2009.
  78. ↑ Paakkanen, Mikko: Syyttäjä: Halla-aholle tulisi harkita jopa vankeutta (Arkistoitu sivu) HS.fi. 25.8.2009. Viitattu 16.1.2015.
  79. ↑ Halla-aholle tuomio uskonrauhan rikkomisesta Yle Uutiset. 8.9.2009. Viitattu 5.4.2014.
  80. ↑ Varpela, Valtteri: Syy tuomioon: ”Halla-ahon perustelut näennäiset” (Käräjäoikeuden mukaan uskonnollisten käsitteiden totuusarvosta ei voida keskustella samoilla totuusarvoilla kuin esimerkiksi luonnontieteistä. ”Logiikalla tai niin sanotuilla järkiperusteluilla ei tämän vuoksi ole todellista merkitystä uskonnollisista kysymyksistä käytävissä keskusteluissa.”) Uusi Suomi. 8.9.2009. Helsinki. Viitattu 8.9.2009.
  81. ↑ Mölsä, Ari: Halla-ahon blogituomio pysyi myös hovissa Yle Uutiset. 29.10.2010. Viitattu 4.5.2014.
  82. ↑ Halla-ahon blogikirjoittelu KKO:n punnittavaksi (Arkistoitu sivu) HS.fi. 10.5.2011. Viitattu 16.1.2015.
  83. ↑ KKO kovensi Halla-ahon tuomiota Yle Uutiset. 8.6.2012. Viitattu 5.4.2014.
  84. ↑ Det är bra att lagtolkarna nu har fått ett prejudikat. Högsta domstolen har dragit en gräns som anger hur långt den som kritiserar makthavare har rätt att provocera och överdriva, säger Illman. Yle: Halla-aho överklagar domen Hufvudstadsbladet 8.6.2012
  85. ↑ Huusko, Jukka: Halla-aho kiistää tiiviit yhteydet vasta-jihad-liikkeeseen (Arkistoitu sivu) HS.fi. 29.7.2011. Viitattu 16.1.2015.
  86. ↑ Jussi Halla-aho erotettiin eduskuntaryhmästä kahdeksi viikoksi HS.fi. 15.9.2011. Viitattu 30.10.2014.
  87. ↑ Halla-ahon Kreikka-puheet leviävät maailmalle Yle Uutiset. 14.9.2011. Viitattu 30.10.2014.
  88. ↑ Lappalainen, Tuomo: Tutkija: ”Breivikin manifesti olisi voitu laatia myös suomalaisista kirjoituksista”. Suomen Kuvalehti, 29.7.2011. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.4.2014.
  89. ↑ Lappalainen, Tuomo: Vihapuheen verkossa. Suomen kuvalehti, 2011, nro 30, s. 6-8.
  90. ↑ Hommaforumin keskustelupalsta aukesi myöhään sunnuntaina Iltalehti.fi. 25.7.2011. Viitattu 3.3.2015.
  91. ↑ Outo piiskauskommentti leviää - Halla-aho kiistää Iltalehti. 19.1.2012. Viitattu 20.2.2015.
  92. ↑ Verkossa leviävä juttu peräisin aidosta lehdestä – Halla-aho kiistää vanhan rasistisen haastattelun Keskisuomalainen. 19.1.2012. Viitattu 20.2.2015.
  93. ↑ Luukka, Teemu: Suomalainen toisinajattelija arvostelee EU:ta ja puolustaa eläimiä. Helsingin Sanomat, 6.7.2008.
  94. ↑ Hankamäki, Jukka: Kun Sanomat menivät perille jukkahankamaki.blogspot.fi. 27.10.2008. Viitattu 4.5.2014.
  95. ↑ Jukka Hankamäen kommentti Halla-ahon käräjillä 25.8.2009 (Youtube-video) 25.8.2009. Hommatiimi, Matias Turkkila. Viitattu 13.9.2009.
  96. ↑ MTV3: Huomenta Suomi – Mediakokki 4.12.2008. Viitattu 15.8.2009.
  97. ↑ Hamilo, Marko: Halvasta aurinkovoimasta Halla-ahoon tiede.fi. 19.5.2009. Viitattu 4.5.2014.
  98. ↑ Sharma, Leena: Tule apuun, Sigmund!. Suomen Kuvalehti, 7.11.2008, 2008. vsk, nro 45. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.5.2014.
  99. ↑ Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa? Savukeidas. Viitattu 3.3.2015.
  100. ↑ Ruotsalaispäätoimittaja pitää Halla-ahoa 1930-luvun fasistina Helsingin Sanomat. 8.12.2011. Viitattu 10.12.2011.
  101. ↑ Hagert, Kyösti: Uutuuskirja: ”Perussuomalaisissa fasistisia piirteitä” – näin vastaa Soini Ilta-sanomat. 25.9.2013. Viitattu 7.5.2014.
  102. ↑ Halla-aho kollegoistaan: ”Puolet mielisairaita” Uusi Suomi. 29.1.2010. Viitattu 30.4.2011.
  103. ↑ Henkilökuva: Jussi Halla-aho ei halunnut johtajaksi – nyt hän veisi perussuomalaiset lähemmäs eurooppalaisia oikeistopopulisteja Helsingin Sanomat. Viitattu 13.4.2017.
  104. ↑ Kritiikki ei keikuta Halla-ahon laivaa Suomen Uutiset. Viitattu 13.4.2017.
  105. ↑ Helsingin yliopisto: Humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston pöytäkirja replay.web.archive.org. Viitattu 22.4.2011.
  106. ↑ Halla-aho, Jussi: Muutamia huomioita 29.3.2008. Scripta. Viitattu 11.10.2009.
  107. ↑ Hilla Halla-aho hilla.halla-aho.com. Viitattu 5.4.2014.
  108. ↑ Jussi Halla-aho: Lisääntykää ja täyttäkää Toyota Scripta. 8.8.2013. Viitattu 14.8.2013.
  109. ↑ a b Halla-aho, Jussi: Lyhyesti halla-aho.com. Viitattu 29.9.2008.
  110. ↑ MATTILA, SANNI: Nyt puhuu Jussi Halla-ahon salarakas: näin 8 vuotta kestänyt suhde sai alkunsa Iltalehti. b. Viitattu 27.5.2017.

Aiheesta muualla

Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Jussi Halla-aho.
Wikiuutiset
Wikiuutiset
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen:
Wikiuutiset
Wikiuutiset

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jussi_Halla-aho&oldid=16511221”