Jukka Hankamäki

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jukka Hankamäki
Jukka Hankamäki.JPG
Henkilötiedot
Syntynyt 30. kesäkuuta 1966 (ikä 52)
Tyrvää
Kansallisuus suomalainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot Tampereen yliopisto FK, FM, Helsingin yliopisto FL, FT, VTT
Tutkimusalue filosofia, sosiaalipsykologia

Jukka Sakari Hankamäki (s. 30. kesäkuuta 1966 Tyrvää) on suomalainen filosofi ja sosiaalipsykologi. Hän on väitellyt kaksi kertaa tohtoriksi Helsingin yliopistossa ja on filosofian tohtori ja valtiotieteiden tohtori.

Hankamäki on kehittänyt dialogisen filosofian metodologiaa ja vuorovaikutusteorioita, joiden pohjalta hän on analysoinut viestinnän, kansainvälisen politiikan ja maahanmuuton ongelmia.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jukka Hankamäki kirjoitti ylioppilaaksi Vammalan lukiosta vuonna 1985. Hän opiskeli vuosina 1987–1993 filosofiaa Tampereen yliopistossa Juha Varton oppilaana. Siirryttyään Helsingin yliopistoon Hankamäki väitteli Esa Saarisen ohjauksessa tohtoriksi Simone Weilin eksistenssifilosofiasta vuonna 1997.[1][2]

Hankamäki väitteli toistamiseen vuonna 2016 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa George H. Meadia ja symbolista interaktionismia käsittelevällä väitöskirjalla.[3]

Hankamäki on toiminut tutkijana ja opettajana Tampereen yliopistossa vuosina 1994–1995, Helsingin yliopistossa 1996–1997, 1998 ja 2003–2004, Taideteollisessa korkeakoulussa 2000–2001 ja Teatterikorkeakoulussa 2007.[1] Nykyisin hän toimii mediatutkijana Suomen Perustassa.[4].

Filosofia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väitöskirjassaan Rakkauden välittäjä (1997) Hankamäki tarkastelee Weilia yhtenä platonistisen mystiikan edustajana, jonka ajattelussa eksistenssifilosofinen ihmiskäsitys ja hyve-eettinen moraaliajattelu liittyivät yhteen.[5] Toisessa väitöskirjassaan (2016) Sosiaalipsykologian sydän Hankamäki tulkitsee symbolista interaktionismia pragmatismin vastaukseksi behavioristisen ihmistutkimuksen haasteisiin.[3]

Teoksessaan Dialoginen filosofia (2003) Hankamäki johtaa tiedonmuodostuksen, viestinnän ja poliittisen sananvapauden perusteita ihmiskäsityksestä, jota hän kutsuu dialogiseksi. Hankamäki on puolustanut seksuaalivähemmistöjä ja arvostellut feminismiä ja monikulttuurisuusajattelua.[6] Hän on arvostellut postmodernistisia, jälkistrukturalistisia ja queer-teoreettisia ajattelutapoja koulukuntaisuudesta ja kaksiarvoisen sukupuolieron kiistämisestä.[7]

Kirjassa Enkelirakkaus: Filosofia ja uskonto homoseksuaalisuutena (2008) Hankamäki väittää, että kartesiolaiselle ajattelulle ominaiset jaottelut järkeen ja tunteisiin, tietoon ja todellisuuteen, kieleen ja kokemukseen sekä Jumalaan ja maailmaan ovat seuranneet heteroseksuaalisten filosofien oidipuskomplekseista sekä filosofian homoseksuaalisen olemuksen torjumisesta.[8] Sen sijaan samaa sukupuolta olevien ihmisten yhteiseen kokemusmaailmaan perustuva merkitysten oppiminen voisi luoda parhaat edellytykset filosofialle ja yhteisymmärrykselle.[9]

Yhteiskunta ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjassaan Työttömän kuolema (2005) Hankamäki on muotoillut oman ehdotuksensa perustulojärjestelmäksi,[10][11] Teos Filosofia räjähti, tulevaisuus palaa (2005) esittelee anarkismin aatehistoriaa.[12]

Hankamäki on kannattanut maahanmuuton rajoittamista talous- ja sosiaalipoliittisin perustein[13][14] Hankamäki pitää itsenäisten kansallisvaltioiden järjestelmää ja kansojen itsemääräämisoikeutta aidon kulttuurisen monimuotoisuuden ehtoina.[15]

Hankamäen mielestä Eurooppa on islamilaistumassa.[16] Ongelmien ytimenä Hankamäki pitää islamin asennoitumista naisiin, lapsiin ja seksuaalivähemmistöihin muslimiyhteisön sisällä,[17] mutta myös sen ulkopuolella.[18]

Hankamäki on ehdokkaana vuoden 2019 eduskuntavaaleissa edustaen perussuomalaisia.[19] Hänen poliittinen ohjelmakirjansa on Kuinka Suomi korjataan? Arvopohja ja kokonaisvaltainen ratkaisu (2019).

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verkkokirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Hankamäki, Jukka: Suomalaisen nykyfilosofian historia (2009, 2. luku ja s. 175–176).
  2. Hankamäki, Jukka: Ura Jukka Hankamäen kotisivut. Viitattu 14.3.2010.
  3. a b Jukka Hankamäki: Väitöskirja Helda Helsingin yliopisto. Viitattu 14.9.2018.
  4. Jukka Hankamäki: Blogisivu Puheenvuoro, Uusi Suomi. Jukka Hankamäki 12.5.2016.
  5. Hankamäki, Jukka: Rakkauden välittäjä (2006, s. 30–35, 374)
  6. Hankamäki, Jukka: Dialoginen filosofia (2008, s. 66–67 ja 265–268).
  7. Hankamäki, Jukka: Filosofiset viuhahdukset (2007, s. 246–292).
  8. Hankamäki, Jukka: Enkelirakkaus (2008, s. 69–74).
  9. Hankamäki, Jukka: Enkelirakkaus (2008, s. 97).
  10. Hankamäki, Jukka: Työttömän kuolema (2005, s. 281–322).
  11. Wahlstedt, Pekka: ”Työ tekijänsä niittää” Helsingin Sanomat. 5.6.2005. Viitattu 12.1.2009. (maksullinen artikkeli)
  12. Rantala, Janne: ”Yritys anarkismiin” Voima. 8/2005. Viitattu 12.1.2009.
  13. Hankamäki, Jukka: Kansallisfilosofinen manifesti (2011, s. 68–77).
  14. Hankamäki, Jukka: Kansallisfilosofinen manifesti (2011, s. 55–67).
  15. Hankamäki, Jukka: Dialoginen filosofia (2008, s. 345).
  16. Hankamäki, Jukka: Dialoginen filosofia (2008, s. 281).
  17. Hankamäki, Jukka: Kansallisfilosofinen manifesti (2011, s. 84).
  18. Hankamäki, Jukka: Kuinka Suomi korjataan? Arvopohja ja kokonaisvaltainen ratkaisu (2019, s. 135–141).
  19. ”Tuplatohtori Jukka Hankamäki perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaaksi Helsinkiin” Suomen Uutiset. 14.11.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo.svg
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Jukka Hankamäki.