Juha Varto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Juha Varto (s. 1949[1]) on suomalainen filosofi. Hän on toiminut kuvataiteen tutkimuksen ja opetuksen professorina Taideteollisessa korkeakoulussa[2] vuodesta 1999 lähtien. 16.9.2016 hänet nimitettiin Aalto-yliopiston Aalto-professoriksi[3].

Sitä ennen hän toimi filosofian opettajana Tampereen yliopistossa vuosina 1973–1993 sekä tutkimustyön opettajana ja tutkimusjohtajana ammattikorkeakouluissa vuosina 1992–1999.

Varto on tehnyt yhdessä Liisa Veenkiven kanssa satakunta radio-ohjelmaa sekä filosofisia televisio-ohjelmia. Hän on kirjoittanut filosofian oppikirjoja ja tieteellisiä teoksia erityisesti fenomenologiasta ja ihmistieteiden metodologiasta. Juha Varton vaikutuksesta Tampereelle syntyi 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa Tampereen fenomenologiapiirinä tunnettu tieteellinen ryhmittymä, jonka ympärille kerääntyi lukuisia filosofeja ja erityistieteilijöitä. Ryhmän merkittävimpiä saavutuksia on Eurooppalaisen filosofian seuran (aiemman Suomen fenomenologisen instituutin) julkaisema filosofinen aikakauslehti Niin & näin. Tampereen fenomenologiryhmä on pyrkinyt fenomenologisen ja eksistenssifilosofisen tutkimusotteen tunnetuksi tekemiseen ja laajaan soveltamiseen tutkimuksen eri aloilla. Sille on ollut tyypillistä halukkuus aktiiviseen kansalaiskeskusteluun yhteiskuntaelämän piirissä.

Hän aloitti 1980 perehtymisen Husserlin ajatteluun, mutta 1990-luvulla hänestä tuli Heideggerin antihumanismin edustaja. Hän oli oppilaineen perustamassa Niin & näin -lehteä 1993.[4] Varto on esittänyt ajatuksiaan julkisuudessa esiintymällä aktiivisesti mediassa.[2]

Varto on kirjoittanut muiden muassa Platonista, Roman Ingardenista, Edmund Husserlista, Max Scheleristä, Adolf Reinachista, Edith Steinista, Martin Heideggerista, Maurice Merleau-Pontysta, Simone Weilista ja Emmanuel Levinasista. Hän on julkaissut useita yleistajuisia teoksia tieteenfilosofiasta. Viime vuosina Varto on kirjoittanut muun muassa estetiikasta ja kasvatuksesta sekä kehollisuuden filosofiasta. Varton oppilaat vaikuttavat tätä nykyä laajasti tieteen, kulttuurin, politiikan ja yhteiskunnan eri aloilla.

Varto piti vuonna 2006 ensimmäisen Urpo Harva -luennon Tampereen yliopistossa.

Varto vihittiin teatteritaiteen kunniatohtoriksi Teatterikorkeakoulun ensimmäisessä tohtoripromootiossa 2.10.2009.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varto on julkaissut useita kirjoituksia sarjassa Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta ja lisäksi seuraavat:

  • Formal and Philosophical in Early Medieval Logic (väitöskirja, 1989).
  • Varto, Juha & Veenkivi, Liisa: Näkyvä ja näkymätön: Filosofisia keskusteluja. Perustuu yleisradiossa 1992 esitettyihin ohjelmasarjoihin Filosofian klassikoita ja Eurooppalaisia ajattelijoita. Helsinki: Yleisradio, opetusjulkaisut, 1993. ISBN 951-43-0619-8.
  • Laadullisen tutkimuksen metodologia. Hygieia-sarja. Lisäpainos 1996. Helsinki: Kirjayhtymä, 1992. ISBN 951-26-3784-7. Teoksen verkkoversio (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Filosofian taito 1. Helsinki: Kirjayhtymä, 1994. ISBN 951-26-3891-6. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive) (oppikirja)
  • Filosofian taito 2–3. Helsinki: Kirjayhtymä, 1995. ISBN 951-26-3898-3. (oppikirja)
  • Varto, Juha & Veenkivi, Liisa: Ihmisen tie: Keskusteluja mystikoista. Tampereen yliopisto, 1995. ISBN 951-44-3929-5.
  • Lihan viisaus: Kirjoituksia halusta, katseesta ja puheesta. Tampereen yliopisto, 1996. ISBN 951-44-3944-9.
  • Varto, Juha & Veenkivi, Liisa: Filosofia ja kaunokirjallisuus. Tampereen yliopisto, 1996. ISBN 951-44-4032-3.
  • Varto, Juha & Veenkivi, Liisa: Ihmisen tie 2: ”Kolmas maailma”. Tampereen yliopisto, 1997. ISBN 951-44-4242-3.
  • Varto, Juha & Veenkivi, Liisa: Rakkaus ja rukous: Filosofisia keskusteluja uskosta ja uskonnoista. TAJU, Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, 1998. ISBN 951-44-4336-5.
  • Uutta tietoa: Värityskirja tieteen filosofiaan. Tampere University Press, 2000. ISBN 951-44-4879-0.
  • Kauneuden taito: Estetiikkaa taidekasvattajille. Tampere University Press, 2001. ISBN 951-44-5160-0.
  • Isien synnit: Kasvatuksen kulttuurinen ja biologinen ongelma. Tampere University Press, 2002. ISBN 951-44-5521-5.
  • Mitä Simone Weil on minulle opettanut. Helsinki: Kirjastudio, 2005. ISBN 952-482-017-X.
  • Varto, Juha & Attar, Hakim: Syvä laulu. 23°45. Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura, 2006. ISBN 952-5503-18-6.
  • Ventura Pons. sisältää s. 109–115: Filmografia; Sarja: Eurooppalaisia elokuvaohjaajia 1. Lahti: Elan Vital, 2007. ISBN 978-952-99577-4-3.
  • Elämän kuvia: Elokuva, elämismaailma ja moraali. Lahti: Elan Vital, 2008. ISBN 978-952-99577-5-0.
  • Kymmenes muusa: Kirjallisuus kirjoittaa elokuvaa. Lahti: Elan Vital, 2007. ISBN 978-952-99577-7-4.
  • Ajattelemisen alku ja loppu: Kreikkalaista eetosta etsimässä. Lahti: Elan Vital, 2008. ISBN 978-952-5764-00-0.
  • Tanssi maailman kanssa: Yksittäisen ontologiaa. Niin & näin. Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura, 2008. ISBN 978-952-5503-32-6.
  • The Art and Craft of Beauty. (2008) ISBN 978-951-558-280-5
  • Basics of Artistic Research. (2009) ISBN 978-951-558-303-1
  • Song of the Earth. (2011) ISBN 978-952-60-4120-9 Johdanto[vanhentunut linkki]
  • A Dance with the World. Towards an Ontology of Singularity. (2012, ISBN 978-952-60-4656-3)
  • Otherwise than knowing. (2013, ISBN 978-952-60-5182-6)
  • The Sins of the Fathers. (2015, 978-952-60-6075-0)
  • Arti dhe mjeshtëria e bukurisë. (2015) ISBN 978-9928-4260-6-2
  • Taiteellinen tutkimus. Mitä se on? Kuka sitä tekee? Miksi? (2017) 978-952-60-7357-6
  • Artistic Research. What is it? Who does it? Why? (2018) 978-952-60-7967-7

Toimituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Varto, Juha & Marjomaa, Esko (toim.): Arkkitehtuuri ja filosofia: Tampereella syksyllä 1987 järjestetyn tutkijaseminaarin esitelmät. Matemaattisten tieteiden laitoksen julkaisuja A 207. Tampere: Tampereen yliopisto, 1989. ISBN 951-44-2417-4.
  • Fenomenologeja: Maailma minussa – minä maailmassa: Filosofian tutkijaseminaari 1988. Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta vol. 1. Tampere: Tampereen yliopisto, 1989. ISBN 951-44-2532-4.
  • Liikunnan filosofia: Eri tarkastelukulmia. Sisältää 1990 pidetyn Liikunnan filosofian tutkimusyksikön, TALFITin, ensimmäisen kollokvion esitelmät. Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta 13. Tampere: Tampereen yliopisto, 1990. ISBN 951-44-2796-3.
  • Filosofia ja kaunokirjallisuus. Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta vol. 3. Tampere: Tampereen yliopisto, 1990. ISBN 951-44-2538-3.
  • Toinen järjestys: Katsaus Afrikan filosofiaan. Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta vol. 20. Tampere: Tampereen yliopisto, 1991. ISBN 951-44-2979-6.
  • Silleen jättäminen ja politiikka: Suomen fenomenologisen instituutin seminaari 12.5.1992. Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta vol. 35. SUFI 4. Tampere: Tampereen yliopisto, 1992. ISBN 951-44-3158-8.
  • Tanssi, liikunta ja filosofia: Liikunnan filosofian II valtakunnallinen kollokvio 1991. Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta vol. 28. Talfit (Tampereen yliopiston liikunnan filosofian tutkimusyksikkö). Tampere: Tampereen yliopisto, 1992. ISBN 951-44-3041-7.
  • Ingarden & toinen fenomenologia: Roman Ingarden 100 vuotta. Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta vol 43. - S. 121–134: Roman Ingarden, valikoimabibliografia. Tampere: Tampereen yliopisto, 1993. ISBN 951-44-3307-6.
  • Kohti elämismaailman ja ihmisen laadullista tutkimista. Uudistettu ja laajennettu laitos. Sufi-tutkimuksia 11. Tampere: Suomen fenomenologinen instituutti, 1994. ISBN 951-96984-2-6.
  • Varto, Juha & Saarnivaara, Marjatta & Tervahattu, Heikki (toim.): Kohtaamisia taiteen ja tutkimisen maastoissa. Juhlakirja professori Inkeri Savalle kuusikymmenvuotispäivänä 11. huhtikuuta 2003. Artefakta 13. Hamina: Akatiimi, 2003. ISBN 952-5378-05-5.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Haaparanta & Niiniluoto, s. 31
  2. a b Haaparanta & Niiniluoto, s. 521
  3. http://elo.aalto.fi/fi/current/news/2016-09-16-004/
  4. Haaparanta & Niiniluoto, s. 496

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]