Simone Weil
| Simone Weil | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt |
3. helmikuuta 1909 Pariisi, Ranska Pariisi |
| Kuollut |
24. elokuuta 1943 (34 vuotta) Ashford, Kent, Englanti Ashford |
| Koulutus ja ura | |
| Koulukunta | Kristillinen filosofia ja Uusplatonismi |
 Nimikirjoitus |
|
Simone Weil (3. helmikuuta 1909 Pariisi, Ranska – 24. elokuuta 1943 Ashford, Kent, Englanti) oli ranskalainen filosofi. Hän syntyi juutalaistaustaiseen lääkäriperheeseen, jolla oli älyllisiä harrastuksia. Veljensä Andrén kanssa Simone innostui geometriasta, Platonista ja muista kreikkalaisista ajattelijoista. Simone Weil sai koulutuksensa Henri IV:n lyseossa ja valmistui École normale supérieuresta filosofian opettajaksi.
Weil toimi filosofian opettajana useissa Ranskan kaupungeissa ja alkoi toimia poliittisesti. Hän kiinnostui marxilaisuudesta ja siitä, mitä Saksassa oli tapahtumassa. Sittemmin hän pettyi kommunisteihin ja aloitti työskentelyn tehtaissa, liukuhihnan ääressä, saadakseen kuvan työläisen arjesta ja siitä, miksi nämä eivät pyrkineet toimimaan elämänsä muuttamiseksi. Weil kirjoitti ihmisten itselleen ja toisilleen aiheuttamasta sorrosta (Oppression et liberté), tehdastyöstä (La condition ouvrière) sekä artikkelin väkivallasta (L’Iliade ou le poème de la force). Samaan aikaan hän kävi keskusteluja katolisten oppineiden kanssa uskon todenmukaisuudesta ja huomasi pitävänsä buddhalaisuutta parempana kuin kristinuskoa tai juutalaisuutta.
Matkusteltuaan Italiassa ja koettuaan mystisiä elämyksiä Weil kiinnostui uudelleen kristinuskosta, joskaan ei ottanut kastetta. Hän pohti erityisesti kärsimyksen ja pahuuden ongelmaa sekä Platonin ajattelulle keskeistä havaittavan todellisuuden ja ideaalisen kauneuden suhdetta. Jumalan poissaolon käsite on hänen ajattelussaan keskeinen. Weilin uskonnollisista pohdinnoista on hänen kuolemansa jälkeen koottu teos La Pesanteur et la Grace (1947; suomeksi Painovoima ja armo, suomentanut Maija Lehtonen, Otava 1957 ja 1976). Samalla Weil alkoi toimia uudelleen poliittisesti, päämääränään uuden Euroopan henkinen luominen. Hän siirtyi Lontooseen Pariisin ollessa saksalaismiehityksessä,ja kirjoitti kirjaa kulttuuristen juurten tarpeellisuudesta (L'Enracinement). Teoksessa hän hahmottelee ihmissielun tarpeet kasvatuksen ja poliittisen uudistamisen perustaksi. Myös tämä teos julkaistiin vasta Weilin kuoleman jälkeen (1949; suomeksi Juurtuminen – Alkusoitto ihmisvelvollisuuksien julistukselle, suomentanut Kaisa Kukkola, 2007).
Weil on vaikuttanut usean filosofin poliittiseen ajatteluun.
Simone Weilistä on suomeksi kirjoittanut kaksi tutkimusta filosofi Jukka Hankamäki: Tasapainon geometria (1992) ja Rakkauden välittäjä (1997). Kirsti Simonsuuren suomentama Ilias-artikkeli on julkaistu Parnasso-lehdessä. Juha Varto on kirjoittanut kirjan Mitä Simone Weil on minulle opettanut? (2005). Mikael Olin (ÅA) on kirjoittanut gradun "Utsattheten som moralisk aktör - en faktor i Simone Weils religiösa utveckling" (1996) ja lisensiaatintyön "Utsattheten - Simone Weils väg till ett religiöst liv (1999).
Sisällysluettelo
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Painovoima ja armo. (La pesanteur et la grâce, 1947.) Suomentanut ja johdannolla varustanut Maija Lehtonen. 2. painos (1. painos 1957). Delfiinikirjat. Helsinki: Otava, 1957. ISBN 951-1-02434-5.
- ”Iilias eli väkivallan runoelma”. Suomentanut Kirsti Simonsuuri. Parnasso 2/1976.
- Juurtuminen: Alkusoitto ihmisvelvollisuuksien julistukselle. (L’enracinement, 1949.) Suomentanut Kaisa Kukkola. 23°45 -sarja. Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura, 2007. ISBN 978-952-5503-27-2.
Muuta kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hankamäki, Jukka: Tasapainon geometria: Simone Weilin käsitys eettisen ihmisen todellistumisesta. Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta vol 34. Sufi-tutkimuksia 4. Tampere: Tampereen yliopisto, 1992. ISBN 951-44-3093-X.
- Hankamäki, Jukka: Rakkauden välittäjä: Kulttuurikritiikki ja eettisen ihmisen ideaali Simone Weilin ajattelussa. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Helsinki: J. Hankamäki, 1997. ISBN 952-90-8598-2. 2. uudistettu painos: Rakkauden välittäjä: Kulttuurikritiikki ja eettisen ihmisen idea Simone Weilin ajattelussa. Like-pokkari 140, 2006. ISBN 952-90-8598-2.
- Varto, Juha: Mitä Simone Weil on minulle opettanut. Helsinki: Kirjastudio, 2005. ISBN 952-482-017-X.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pekka Wahlstedt: Elämän tarkoitus löytyy tästä maailmasta. Helsingin sanomat 24.12.2007.
