Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?
Halla-aho kansi.jpg
Kirjailija Ville Hytönen (toim.)
Genre politiikka
Kustantaja Savukeidas
Julkaistu 2010
Ulkoasu nidottu
Sivumäärä 232
ISBN 978-952-5500-78-3
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa? on vuonna 2010 ilmestynyt Ville Hytösen toimittama Savukeitaan kustantama kirjoituskokoelma. Kirjassa yhdeksän kirjoittajaa pohtii Jussi Halla-ahon tekstejä ja väitteitä, vaikuttimia, kieltä ja häntä viestinten ilmiönä. Kirjoittajat ovat Arja Alho, Jukka Hankamäki, Timo Hännikäinen, Jukka Mallinen, Husein Muhammed, Katja Kettu, Jussi K. Niemelä, Sirpa Pietikäinen ja Mike Pohjola.[1]

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ville Hytönen: Esipuhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ville Hytösen kirjoittaa esipuheessaan, että vierasviha on nousussa koko Euroopan alueella. Internetiin kirjoittavat monet ”nuoret vihaiset miehet” jotka kokevat pelkoa ja epävarmuutta. ”Voimakkaimmin ja väkivaltaisimmin” heistä kirjoittaa Hytösen mukaan Jussi Halla-aho. Hytösen mukaan Halla-aho käyttää taitavasti hyväkseen herravihaa ja vieraudenpelkoa. Hän käyttää äärimmäisen hyökkääviä ilmaisuja ja populistista retoriikkaa ja esittää yhteiskunnallisia ongelmat henkilöityinä. Blogissa ja Homma-palstalla käytetään uuskieltä, joka antaa verkkokirjoittajalle marttyyrin suojaviitan.[2]

Arja Alho: Hyödyllistä pohdintaa ihmisarvosta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arja Alhon mukaan Halla-aho ammentaa ihmisten luontaisesta epäluulosta tuntematonta kohtaan. ”Halla-aho yleistää, pelottelee ja esittää vääriä väitteitä koska hän tietää, että pelolla hallitseminen on helppoa. Halla-aho tavoittelee siis valtaa.” Alho kirjoittaa, että esimerkiksi Somaliassa elävien ihmisten henki ja turvallisuus ovat uhattuna ja että normaaleja ihmisarvoisen elämisen edellytyksiä ei maassa juuri ole. Alho kysyy, miten Halla-aho pystyisi elämään näissä olosuhteissa, kun tämän ”turvallisuus järkkyy jo erilaisten ihmisten näkemisestä”. Halla-ahon väitteille ulkomaalaisten erityisestä rikollisuudesta Alho ei ole löytänyt tukea. Alho kirjoittaa suomalaisessa yhteiskunnassa olevan paljon ongelmia, kuten kasvavat tulo- ja terveyserot ja työttömyys. ”Halla-aho ratkaisee yhteiskuntamme ongelmat eristämällä ne vieraisiin”. [3]

Mike Pohjola: Epäloogisuuksien leikkipuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjola käsittelee erästä Halla-ahon blogikirjoitusta. Pohjolan mukaan siinä on esillä kirjoittajalle tyypillinen tyylikeino, niin sanottu olkinukkeargumentointi. Halla-aho esittää tietystä asiakysymyksestä oman versionsa, jota kukaan ei ole esittänyt. Siksi se on helpompi näennäisesti kumota. Pohjolan mukaan Halla-ahon tarjoamat tosiasiaväitteet ovat usein yleistyksien, vääristelyiden ja oikeiden tilastojen sekoituksia. Varsin tyypillistä Halla-ahon teksteille on, että niissä ”vääristellään, kärjistetään, provosoidaan, vittuillaan, vitsaillaan, agitoidaan”.[4] Halla-aho kysyy, onko suomalaisilla esimerkiksi kehitysavun kautta ”velvollisuus ratkaista ongelmia, joita eivät ole olleet aiheuttamassa”? Pohjolan mukaan tähän kiteytyy yksi maahanmuuttokriittisyyden suurista loogisista virheistä. Suomalaiset kurjistavat kehitysmaiden oloja ostamalla orjatyövoimalla diktatuureissa tehtyjä tuotteita.[5] Maahanmuuttajien syyllistäminen ei ole järkevää vaan rasistista, vaikka se tuottaisikin suosiota ”kouluttamattomien kansanjoukkojen manipuloijille”.[6]

Mike Pohjola kirjoittaa Homma-keskustelupalstalla olevan satoja viestiketjuja, joissa esimerkiksi arvostellaan maahanmuuttomyönteiseksi koettua julkista puheenvuoroa. Kannan esittänyttä henkilöä haukutaan ja oman puolen edustajiksi koettuja kehutaan.[7] Monet palstan jäsenet kokevat vastustajikseen ”hyysäävät kukkahattutädit” sekä ”vihervasemmistolaiset stalinistit”. Pohjolan mukaan myös Halla-aho käyttää stalinistisyytöksiä esimerkiksi vastustaessaan koulujen kasvisruokapäivää. ”Ulkopuolisen on joskus vaikea hahmottaa, miksi Halla-aho aina vertaa kasvissyöjiä juuri Staliniin eikä koskaan esimerkiksi Hitleriin, joka kuitenkin oli kasvissyöjä.”[8] Pohjolan mukaan foorumilla ajatellaan mielellään, että heidän käsityksenä pohjautuvat järkeen ja vastustajien tunteisiin. Pohjola ihmettelee, miksi siis maahanmuuttajista puhutaan usein hyvin kielteisillä käsitteillä.[9] Kun Hommafoorumilla on käsitelty Halla-ahon kirjoituksia, useat viesteistä ovat ”ylistävää päännyökyttelyä”. Mukana on kuitenkin kriittisiä kantoja esittäviä keskustelijoita. Esimerkiksi Homma ry:n puheenjohtaja kirjoittaa, ettei pidä eräästä Halla-ahon tekstistä, joka on tyyliltään raaka ja itse sanoman kannalta epäolennainen. Pohjolan mukaan Halla-aho vastaa tähän tyypillisellä ristiriitaisella tyylillään, jossa ei lopulta otakaan vastuuta sanomisistaan.[10]

Timo Hännikäinen: Miksi äänestin Jussi Halla-ahoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Timo Hännikäinen kertoo äänestäneensä yhden asian poliitikoksi mieltämäänsä Halla-ahoa vastalauseena. Maahanmuutosta käydyssä keskustelussa on oltu hyväuskoisia, vaiettu asioista ja valehdeltu. Vahvimmin tässä on ollut asialla lukeneisto, joka on sulkenut silmänsä sananvapauden kaventamiselta. Vielä Salman Rushdien tapauksessa monet tuomitsivat fundamentalismin ja tukivat kirjailijaa. Toisin oli Muhammed-pilapiirrosjupakan kohdalla vuonna 2005. Hännikäisen mukaan tuolloin haluttiin välittää viesti, että islamin arvosteleminen ei ole sallittua. Halla-ahon tapauksessa Suomen PEN toimi ”poliittisen islamin viidentenä kolonnana”.[11]

Hännikäinen toteaa olevansa islamofobi, joka tuntee vastenmielisyyttä islamia kohtaan ja pelkää sen vaikutusta. Hännikäisen mukaan monikulttuurisuus ei toimi käytännössä. Hänen mukaansa suurin osa ihmisistä haluaa elää ympäristössä, jossa enemmistöllä on sama kieli, ihonväri, historia ja tapakulttuuri kuin itsellä. Monikulttuurisuus johtaa ennakkoluuloihin, jännitteisiin, eristäytymiseen ja väkivaltaan. Sen sijaan kansallisvaltiossa on olemassa samastumisen ja yhteisvastuun perusta. Kiistoissa voittaja on häikäilemättömintä valtapolitiikkaa harjoittava yhteisö kuten islam. Hännikäisen mukaan maltillinenkin islam on ristiriidassa länsimaisen sananvapauden, kirkon ja valtion eron ja naisten oikeuksien suhteen. Hännikäisen mukaan Suomi ”rypee itseinhon ja alemmuuden tunnoissa” ja kansallinen ylpeys on kadonnut.[11][12]

Hännikäisen mukaan nykyisin kantaväestöä vaaditaan sopeutumaan maahanmuuttajien tapoihin ja monikulttuurisuutta pidetään itsessään myönteisenä ilmiönä. Hännikäisen mukaan maahanmuuttoa on rajoitettava ja siirtolaisia vaadittava sulautumaan suomalaiseen yhteiskuntaan.[13] Hännikäinen myöntää, että ”halla-aholaisuudella” on ääri-ilmiönsä, jossa ”oikeat rasistit ja muut luonnehäiriöiset yksilöt” ilmaisee itseään tappouhkauksilla ja muilla häirikköviesteillä. Heidät tulee pitää omista riveistä loitolla.[14]

Jukka Mallinen: Ihmiskunta luo itsensä erilaisuudessa ja erilaisuuden kohtaamisessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jukka Mallinen muistuttaa, kuinka 1900-luvun alussa eurooppalaiset konservatiivit puhuivat ”keltaisesta vaarasta” kuten nykyisin ennustetaan länsimaiden tuhoa[15] Mallisen mukaan Halla-aho näkee todelliset kulttuurit kliseinä ja kaventaa myös länsimaisen kulttuurin rotupuhtaaksi ihanteeksi. Tavoitteena on levittää hysteriaa demonisoinnin keinoin. Mallisen mukaan Halla-ahon tai Timo Vihavaisen käsitys kulttuureista on kuin suoraan 1930-luvun äärioikeistolta. Identiteettipolitiikka tarvitsee vastakkainasettelua. Kulttuurisessa rasismissa ”erilaisia ihmisryhmiä voidaan sulkea yhä romanttisemmin perustein joidenkin keinotekoisten rajojen ulkopuolelle”.[16]

Sirpa Pietikäinen: Pelon politiikkaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sirpa Pietikäinen kirjoittaa ihmisille ominaisesta stereotypioinnista ja laumakäyttäytymisestä muiden ihmisten kustannuksella. Pelon ja uhkakuvien kautta on helppo tehdä politiikkaa. Tietoisella toiseuden rakentamisella voidaan rapauttaa yhteiskunnan luottamuspääomaa. Toisaalta voidaan myös tehdä valinta, että luottamuspääomaa kasvatetaan.[17] Pietikäisen mukaan maahanmuutto ei ole valtaosalle ihmisistä asia, joka on heille arjessa tärkeä. Siitä puhutaan siksi, että siihen on helppo ottaa kantaa. Työttömyyden kaltaisesta ilmiöstä taas on vaikeampi rakentaa vastakkainasetteluun perustuvaa keskustelua eikä sitä ole helppo hahmottaa.[18]

Husein Muhammed: Halla-aholla ei ole realistisia ratkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Husein Muhammedin mukaan Halla-ahon väitteet eivät vastaa maahanmuuton todellisuutta. Halla-ahon taktiikkana on kommentoida yksittäisten ihmisten monesti asiayhteydestään irrotettuja lauseita ja sanoja.[19] Muhammedin mukaan Halla-ahon ja kumppanien väitteet perustuvat pitkälti vääristelyihin, yksinkertaistuksiin, yleistyksiin tai suoranaisiin valheisiin.[20] Muhammedin mukaan Halla-aho ja hänen kannattajansa heittäytyvät uhreiksi, jotka toisaalta väittävät edustavansa kansan enemmistöä ja toisaalta näkevät vastustajia kaikkialla. ”Halla-aholaisilla näyttää olevan muutenkin voimakas taipumus vainoharhaisiin salaliittoteorioihin – tai sitten niillä vain halutaan vakuuttaa tyhmiä.”[21]

Muhammed viittaa Halla-ahon blogiteksteihin, joissa hän kirjoittaa rotujen välillä olevan älykkyyseroja, mustien aiheuttavan maailmanlaajuisesti kärsimyksiä valkoisille ja somalien olevan geneettisiltä ominaisuuksiltaan ryöstelijöitä. Halla-ahon mielestä kansalaisilla tulisi olla oikeus kantaa ampuma-asetta kaikkialla. Halla-aho on myös kirjoittanut, keihin hän toivoisi raiskausten kohdistuvan, koska ”heihin ei tehoa mikään muu kuin se, että monikulttuuri osuu omaan nilkkaan”. Halla-aho on sanonut pyrkivänsä lisäämään ja ylläpitämään maahanmuuttajavastaisia asenteita. ”Ruotsi on epäilemättä Länsi-Euroopan totalitaarisin valtio.” ”Minun on vaikea keksiä maailmankaikkeudesta alhaisempaa matelijaa kuin pohjoismainen sosialidemokraatti.”[22]

J. Sakari Hankamäki: Maahanmuutosta asiallisesti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jukka Hankamäen mukaan ”maahanmuutosta eniten kärsineissä maissa” maahanmuuttokritiikki on noussut jo 2000-luvun alussa. ”Käytännössä jokaisesta maahanmuuttohankkeesta tulee valloitusretki.” Uudet etniset vähemmistöt keskittyvät oman kulttuurinsa ja yhteisöjensä pariin, mikä on merkki syrjinnästä ja syrjäytymisestä. Hankamäen mukaan yhteiskuntaluokkien yhteisvastuu ja länsimainen hyvinvointi toteutuivat kansallisvaltioiden kautta. Hankamäen mukaan oikeisto on halunnut maahanmuuton kautta halpaa työvoimaa.[23] Hankamäki katsoo, että monikulttuurisuus on EU:n virallinen poliittinen aate, jota ohjaavat kapitalismin edut. Vaikka valtaosa kansalaisista on tutkimusten mukaan maahanmuuttoa vastaan, eivät poliitikot kuuntele.[24] Kun vasemmistokin on kääntynyt länsimaiden työläisten etuja vastaan, nationalististen puolueiden kannatus on noussut. Hankamäen mukaan työperäistä maahanmuuttoa on valvottava enemmän, sillä valtiovallan tehtävä on suojella suomalaista työvoimaa. Suomessa työskentelyn tulisi olla tiukemmin luvanvaraista.[23]

Jussi K. Niemelä: Hyödylliset ja hyödyttömät idiootit Euroopan raunioilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jussi K. Niemelän mukaan Suomessa on noussut vainoharhainen poliittinen kulttuuri, jossa ”rähistään, solvataan ja uhkaillaan”. Maahanmuuttokriitikot esitetään sankarillisina toisinajattelijoina, joita vainoaa salaliitto. Tosiasiassa maahanmuuttoon on Niemelän mukaan aina suhtauduttu myös arvostelevasti, etenkin valtapuolueissa ja alan ammattilaisten parissa. Erona nationalistisiin maahanmuuttokriittikoihin on se, että he esittävät rakentavia ehdotuksia. Niemelän mukaan nationalististen liikkeiden johtajat rakentavat eräänlaista maailmanlopun kulttia, jolle on ominaista hyvä-paha-vastakkainasettelun kaipuu.[25] Niemelän mukaan Halla-ahon kertomus kääntymisestä vasemmistolaisesta Suomen sisun nationalistiksi on valetta. ”Halla-ahon lukioaikainen opettaja on kertonut väitelleensä kyseisen nuoren rasistin kanssa oppitunneilla.” Niemelän mukaan Halla-aholle ja hänen kannattajilleen on ominaista rikostilastojen vääristely muun muassa pienin otoksin.[26]

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimittaja Kari Salminen sanoi Aamulehden ja Turun Sanomien arvostelussa, että ”halla-aholaisuus” on puoliuskonnollinen kultti, jossa kannattajat nimittävät Halla-ahoa Mestariksi ”puoliksi leikillään eli taatusti tosissaan”. Ryhmän sisällä käytetään omaa ”salakieltä”, jonka tarkoitus on tukea sen yhteenkuuluvuutta ”erotuksena noista hipeistä tuolla ulkona”. Ryhmän puolustama valkoinen heteroseksuaalinen mies on uhattuna maahanmuuttajien ohella myös seksuaalisten vähemmistöjen, naistutkijoiden, humanistien, vallanpitäjien ja muiden sellaisten taholta, jotka eivät ”harrasta kokolihaa, ammuntaa ja kansallisuusaatetta”.[27] Salmisen mukaan Halla-ahon kannattajat katsovat olevansa ”järjen ääni poliittisesti korrektia sumutusta vastaan”, vaikka toisaalta verkkosivuilta paljastuu myös avoimen rasistisia näkemyksiä. Virallisen maahanmuuttopolitiikan puoltajat puhuvat puolestaan valtiollisen totuuden voimalla, käyttävät hyväksi havaittuja käytännöllisen filosofian hokemia ja sarkastisesti vähättelevät vastustajiaan. Salmisen mukaan kaivattua keskustelua syntyy, mutta se ei ole kovin rakentavaa: ”heitellään tilastoja ja huudellaan hävyttömyyksiä leiristä toiseen”.[24]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa? elokuu 2010. Savukeidas. Viitattu 13.8.2010.
  2. Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?, s. 7–10.
  3. Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?, s. 19–23.
  4. Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?, s. 29–31.
  5. Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?, s. 33–34.
  6. Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?, s. 52.
  7. Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?, s. 25–29.
  8. Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?, s. 38–39.
  9. Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?, s. 39.
  10. Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?, s. 42–48.
  11. a b Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?, s. 57–61.
  12. Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?, s. 61–63, 65.
  13. Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?, s. 64–67.
  14. Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?, s. 68–67.
  15. 71.
  16. Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?, s. 72–73, 75.
  17. Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?, s. 94–95, 98–99.
  18. Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?, s. 101.
  19. Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?, s. 131–133.
  20. Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?, s. 136.
  21. Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?.
  22. Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?, s. 140–142.
  23. a b Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?, s. 158, 161–162, 164–165, 174.
  24. a b Salminen, Kari: Halla-aho vetää lukijoiden hermot kireälle. Aamulehti 31.8.2010.
  25. Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?, s. 196, 197.
  26. Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?, s. 204, 210.
  27. Salminen, Kari: Kuinka Halla-ahoa luetaan? Turun sanomat. 28.8.2010. Viitattu 10.9.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]