Viides kolonna

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Propagandajuliste Yhdysvalloista toisen maailmansodan ajalta.

Viides kolonna on termi, jolla kutsutaan ryhmää, joka pyrkii heikentämään laajempaa joukkoa sen sisältä käsin, yleensä vihollisryhmän tai vieraan valtion hyväksi toimien. Viidennen kolonnan toiminta voi olla joko avointa tai salaista. Salassa kootut joukot voivat aktivoitua avustamaan ja tukemaan ulkoa tulevaa hyökkäystä. Myös asevoimien järjestäytyneitä toimia voidaan nimittää viidenneksi kolonnaksi. Viidennen kolonnan salassa tapahtuva toiminta voi olla sabotaasia, disinformaation levittämistä tai puolustusjärjestelmien vakoilua ulkoisen uhkaajan hyväksi.

Termin alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espanjan sisällissodassa Madridin piirityksen aikana 1936 kansallismielinen kenraali Emilio Mola kertoi häntä haastatelleelle toimittajalle, että kaupunkia lähestyi neljä kolonnaa (hänen komentamiensa joukkojen lisäksi Francon, Varelan ja Queipo de Llanon joukot), mutta niitä tuki lisäksi kaupungin sisäpuolella viides kolonna, kansallismielisten tukijat, jotka heikensivät tasavaltalaisten hallintoa sisältä käsin.[1]

Termi levisi laajaan käyttöön Espanjassa, ja Ernest Hemingway poimi sen nimeksi ainoalle näytelmälleen, jonka hän kirjoitti Madridissa pommitusten aikana ja julkaisi 1938 osana teosta The Fifth Column and the First Forty-Nine Stories.

Vaikka Molanin lausuntoa pidetään termin alkuperänä, historioitsija Christopher Clark on lainannut itävaltalaisen sotilasattasea Joseph Pomiankowskin helmikuussa 1906 kirjoittamaa kirjettä, jossa tämä kirjoittaa miten "[serbialaisten] radikaalien viidennen kolonnan rauhan ajan toiminta myrkyttää systemaattisesti eteläslaavilaisten väestön asenteita ja voi, jos pahin tapahtuu, aiheuttaa erittäin vakavia hankaluuksia armeijallemme."[2][3]

Esimerkkejä käytöstä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvallat ja Iso-Britannia, Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dr. Seuss- sarjakuva 13. helmikuuta 1942, jossa kunnianarvoisa viides kolonna 'odottaa merkkiä kotimaasta'.

Kun amerikkalaisten osallistuminen sotaan Euroopassa tuli yhä todennäköisemmäksi 1930-luvun lopussa, termillä ''viides kolonna'' varoitettiin yleisesti mahdollisen kapinamielialan, eripuran ja epälojaaliuden lietsomisesta Yhdysvalloissa. Pelkoa lisäsi Ranskan nopea tappio vuonna 1940, jonka syitä haettiin valtion sisäisestä heikkoudesta ja saksalaismielisen "viidennen kolonnan" toiminnasta. Life-lehdessä kesäkuussa 1940 julkaistu valokuvasarja varoitti "kaikkialla näkyvistä merkeistä natsien viidennen kolonnan toiminnasta". Samassa kuussa alahuoneelle pitämässään puheessa Winston Churchill vakuutti parlamentin jäsenille, että "parlamentti on antanut meille valtuudet puuttua viidennen kolonnan toimintaan kovalla kädellä".[4]

Sudeettialueiden Freikorps-joukkoja.

Tsekkoslovakia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tšekkoslovakian saksankielisen vähemmistön järjestöt muodostivat Sudeettialueiden Freikorps-joukot, jotka avustivat Kolmannen valtakunnan pyrkimyksiä. Osa joukoista esitti olevansa ensimmäisen maailmansodan jälkeen perustettuja itsepuolustusryhmiä, joilla ei ollut mitään tekemistä Saksan hyökkäyksen kanssa kaksikymmentä vuotta myöhemmin.[5] Freikorps-joukkoja kuitenkin määritteli niiden toiminta 1938–39, ei niiden alkuperäinen perustamisajankohta tai -syy: "Sama ilmiö toistui Tsekkoslovakiassa. Henleinin Freikorps-joukot olivat viides kolonna".[6]

Neuvostoliitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1945 Yhdysvaltain ulkoministeriön laatimassa asiakirjassa natsi-Saksan suunnitelmia verattiin kansainvälisen kommunistisen liikkeen toimintaan Toisen maailmansodan lopussa: "Kommunistinen puolue on viides kolonna samalla tavalla kuin natsien Bund-ryhmät, paitsi että että jälkimmäiset ovat yksinkertaisia ja tehottomia kommunisteihin verrattuna".[7] Arthur M. Schlesinger, Jr, kirjoitti vuonna 1949: "Neuvostoliiton valtti - sen taistelukärki - ovat viidennet kolonnat, paikalliset kommunistiset puolueet".[8]

Japani[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japanissa asuvia pohjoiskorealaisia, varsinkin Pohjois-Korean hallitusta lähellä olevan Chongryun- organisaation jäseniä on syytetty "viidenneksi kolonnaksi", ja he ovat joutuneet sekä verbaalisten että fyysisten hyökkäysten kohteeksi. Näin on käynyt varsinkin sen jälkeen, kun Kim Jong Il:n hallitus tunnusti siepanneensa Japanista ihmisiä ja tehneensä kokeita ballistisilla ohjuksilla.[9]

Israel[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useat Israelin juutalaiset poliitikot, rabbit, toimittajat ja historioitsijat uskovat, että Israelin arabit samastuvat enemmän palestiinalaisten aatteeseen ja tavoitteisiin kuin Israelin valtioon tai sionismiin ja ovat viitanneet tähän noin kahteenkymmeneen prosenttiin Israelin väestöstä viidentenä kolonnana.[10]

Länsimaiden muslimit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jihadin vastainen kirjallisuus on kuvannut länsimaisia muslimeja "viidentenä kolonnana", joka pyrkii horjuttamaan länsimaista identiteettia ja arvoja edistääkseen islamilaisen liikkeen arvoja, viime kädessä perustaakseen kalifaatin länsimaihin.[11] Pariisissa 2015 Charlie Hebdo -toimistoon suunnatun hyökkäyksen jälkeen brittiläisen UKIP-puolueen Nigel Farage julisti, että Euroopalla on "viides kolonna kotimaissamme". Vuonna 2001 hollantilainen poliitikko Pim Fortuyn kutsui puheessaan muslimimaahanmuuttajia "viidenneksi kolonnaksi" samana iltana, jona hänet erotettiin Liveable Netherlands-puolueen johtajan virasta.[12]

Ukraina ja Venäjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäläiset tiedotusvälineet käyttivät toistuvasti termiä viides kolonna vuoden 2014 Itä-Ukrainan venäläisiä tukevien mielenosoitusten aikana kuvatessaan mitä tahansa kritiikkiä Venäjän politiikkaa ja sen tavoitteita kohtaan Ukrainassa.[13]

Populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brittiläiset kriitikot käyttivät 1941 termiä kuvaamaan Agatha Christien romaanin N tai M? kahden brittiläisen partisaanin taistelua natsien hallintoa vastaan sisältä.[14]

Frank Capran elokuvassa Meet John Doe (1941) toimittaja Henry Connell varoittaa poliittisesti naiivia John Doeta erään liikemiehen suunnitelmista edistää omia poliittisia tavoitteitaan John Doe -kerhojen avulla.

Alfred Hitchcockin elokuvassa Saboteur (1942) Robert Cummings pyytää apua taistelussaan Yhdysvaltojen sotaponnistuksia sabotoivaa "viidettä kolonnaa" vastaan.

Termiä käytetään useissa toisen maailmansodan ajan lyhyissä animaatioelokuvissa. Putte Possu-sarjassa yleisön joukossa olevia "viidennen kolonnan" jäseniä pyydetään poistumaan välittömästi elokuvateatterista. Looney Tunesin Foney Fables-jaksossa lampaan vaatteissa olevaa sutta kutsutaan "viidenneksi kolonnaksi".

Graham Greenen kirjan Hiljainen Amerikkalainen (1955) toisessa kappaleessa on tunnettu lause "Viides kolonna, kolmas osasto, seitsemäs päivä".

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Holland 2011 p. 126-127
  2. Clark 2003 p. 58
  3. Kronenbitter 2003 p. 327 Kirje Itävaltalaiselta Belgradissa Serbiassa toimivalta sotilasasiamieheltä Joseph Pomiankowskilta.
  4. Churchill 1940
  5. Waite 1952 p.88
  6. Yale Law School
  7. Paterson 1988 p. 10
  8. Schlesinger 1997 p. 92-3
  9. Greimel 2006
  10. Ynetnews 2006
  11. Akbarzadeh 2011
  12. historischnieuwsblad
  13. Дугин 2014
  14. The Times Literary Supplement 1941 (p. 589)