Konrad Henlein

Konrad Henlein
Konrad Henlein vuonna 1938.
Sudeettimaan Gauleiter
1939–1945
Henkilötiedot
Syntynyt	6. toukokuuta 1898 Liberec, Böömi, Itävalta-Unkari
Kuollut	10. toukokuuta 1945 (47 vuotta) Pilsen, Tšekkoslovakia
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Konrad Henlein (6. toukokuuta 1898 – 10. toukokuuta 1945) oli yksi tärkeimmistä varhaisista natsijohtajista Tšekkoslovakiassa ja sudeettisaksalaisten separatistien johtaja toisen maailmansodan aikana.

Nuoruus

Henlein syntyi Mattersdorfissa Pohjois-Böömissä. Hänen äidinisänsä oli tšekki, mikä aiheutti Henleinille ongelmia hänen vastustaessaan tšekkien ja saksalaisten välisiä seka-avioliittoja, ja äiti joutui muuttamaan tšekkiläiseltä kalskahtavan nimensä kirjoitusasun saksalaisemmaksi.

Henlein meni kauppakouluun Jabloneciin, palveli Itävalta-Unkarin armeijassa ensimmäisen maailmansodan aikana ja joutui italialaisten sotavangiksi. Itävalta-Unkarin hajoamisen jälkeen Henlein työskenteli Tšekkoslovakiassa pankissa ja otti osaa sudeettisaksalaisten poliittiseen toimintaan.

Kansallissosialistinen poliitikko

1930-luvun alussa Henlein vastusti puheissaan kansallissosialismia ja puhui Tšekkoslovakian itsenäisyyden puolesta. Hänestä tuli kuitenkin Saksan johtajan Adolf Hitlerin kannattaja vuonna 1937, kun saksalaismielinen Sudeettisaksalainen puolue (Sudetendeutsche Partei, SdP) saavutti menestystä Karl Hermann Frankin johdolla. Hän omaksui nopeasti natsien suosiman iskulauseen ”Ein Volk, ein Reich, ein Führer!” (suom. Yksi kansa, yksi valtakunta, yksi johtaja), ja vaati Tšekkoslovakian sudeettialueiden liittämistä natsi-Saksaan.

Henleinin poliittisen puolueen valta Sudeettimaassa 1930-luvulla johti Münchenin sopimukseen 30. syyskuuta 1938, jonka hän sai aikaan vaikuttamalla brittien delegaation johtajaan Lordi Runcimaniin tämän vieraillessa Tšekkoslovakiassa.^lähde? Henlein esitti puolueensa ajavan laajalti natsimielisiksi muuttuneen saksalaisvähemmistön asiaa, ja järjesti levottomuuksia ja terrorihyökkäyksiä Sudeettimaassa. Tšekkoslovakian armeijan puututtua toimintaan Henlein pakeni Saksaan ja organisoi Saksan Freikorpsit sissitoimintaan alueella.^lähde?

Hans Krebs ja Wilhelm Frick vierailulla Henleinin (oikealla) luona sudeettialueella vuonna 1938.

Kun sudeettialueet tuli Münchenin sopimuksen solmimisen jälkeen liitetyksi Saksaan, Henleinin puolue sulautui Hitlerin kansallissosialistiseen puolueeseen 5. marraskuuta 1938. Henleinistä tuli SS-kenraaliluutnantti (myöhemmin SS-kenraali) ja valtiopäiväedustaja. Maalis- ja huhtikuussa 1939 hän toimi siviiliasioiden johtajana Böömin ja Määrin protektokraatissa, mutta valta luisui pian Karl Hermann Frankin käsiin.

1. toukokuuta 1939 Henleinistä tuli koko Sudeettimaan gauleiter. Hänellä ei kuitenkaan ollut todellista vaikutusvaltaa asioihin. Kovempaa linjaa ajanut Reinhard Heydrich yritti syrjäyttää Henleinin kaikista tämän viroista. Hän kuitenkin epäonnistui, sillä Henleinilla oli hyvät välit Hitlerin kanssa.

Kuolema

Toukokuussa 1945, ollessaan yhdysvaltalaisten sotavankina Pilsenin kasarmeilla, Henlein tappoi itsensä viiltämällä lasinpalalla ranteensa auki. Hänet haudattiin nimettömänä Pilsenin keskushautausmaalle.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Konrad Henlein Wikimedia Commonsissa