Konrad Henlein

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hans Krebs ja Wilhelm Frick vierailulla Konrad Henleinin (oikealla) luona Sudeettialueella vuonna 1938.

Konrad Henlein (6. toukokuuta 189810. toukokuuta 1945) oli yksi tärkeimmistä varhaisista natsijohtajista Tšekkoslovakiassa ja sudeettisaksalaisten separatistien johtaja toisen maailmansodan aikana.

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henlein syntyi Mattersdorfissa Pohjois-Böömissä. Hänen äidinisänsä oli tšekki, mikä aiheutti Henleinille ongelmia hänen vastustaessaan tšekkien ja saksalaisten välisiä seka-avioliittoja, ja äiti joutui muuttamaan tšekkiläiseltä kalskahtavan nimensä kirjoitusasun saksalaisemmaksi.

Henlein meni kauppakouluun Jabloneciin, palveli Itävalta-Unkarin armeijassa ensimmäisen maailmansodan aikana ja joutui italialaisten sotavankeuteen. Itävalta-Unkarin hajoamisen jälkeen hän työskenteli Tšekkoslovakiassa pankissa ja otti osaa sudeettisaksalaisten poliittiseen toimintaan.

Kansallissosialistinen poliitikko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1930-luvun alussa Henlein vastusti puheissaan kansallissosialismia ja puhui Tšekkoslovakian itsenäisyyden puolesta. Hänestä tuli Adolf Hitlerin kannattaja vuonna 1937, kun saksalaismielinen Sudeettisaksalainen puolue (Sudetendeutsche Partei, SdP) saavutti menestystä Karl Hermann Frankin johdolla. Hän omaksui nopeasti natsien suosiman iskulauseen ”Ein Volk, ein Reich, ein Führer!” (suom. Yksi kansa, yksi valtakunta, yksi johtaja), ja vaati että Tšekkoslovakian sudeettialueet piti liittää Saksaan. Henleinin poliittisen puolueen valta Sudeettimaassa 1930- luvulla johti Münchenin sopimukseen 30. lokakuuta 1938, jonka hän sai aikaan vaikuttamalla brittien delegaation johtajaan Lordi Runcimaniin tämän vierallessa Tšekkoslovakiassa. Henlein esitti puolueensa ajavan laajalti natsimielisiksi muuttuneen saksalaisvähemmistön asiaa, ja järjesti levottomuuksia ja terroristihyökkäyksiä Sudeettimaassa. Tšekkoslovakian armeijan puututtua toimintaan Henlein pakeni Saksaan, ja organisoi Saksan Freikorpsit sissitoimintaan alueella.

Sudeettimaan tultua liitetyksi Saksaan, Henleinin puolue sulautui Hitlerin kansallissosialistiseen puolueeseen 5. marraskuuta 1938. Henleinistä tuli SS-kenraaliluutnantti (myöhemmin SS-kenraali) ja valtiopäiväedustaja. Maalis- ja huhtikuussa 1939 hän toimi siviiliasioiden johtajana Böömin ja Määrin protektokraatissa, mutta valta luisui pian toisen sudeettisaksalaisen poliitikon, Karl Hermann Frankin käsiin. 1. toukokuuta 1939 Henleinistä tuli koko sudeettimaan gauleiter.

Henleinilla ei kuitenkaan ollut todellista vaikutusvaltaa asioihin. Kovempaa linjaa ajanut Reinhard Heydrich yritti syrjäyttää Henleinin kaikista tämän kaikista viroista. Hän kuitenkin epäonnistui, sillä Henleinilla oli hyvät välit Adolf Hitlerin kanssa.

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuussa 1945, ollessaan yhdysvaltalaisten sotavankina Pilsenin kasarmeilla, hän tappoi itsensä viiltämällä lasinpalalla ranteensa auki. Hänet haudattiin nimettömänä Pilsenin keskushautausmaalle.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]