Keskustelu:Jussi Halla-aho

Tämä on keskustelusivu, jolla keskustellaan muutoksista artikkeliin Jussi Halla-aho.
Kirjoita uusi teksti vanhan alapuolelle. Napsauta tästä aloittaaksesi uuden aiheen. Muista allekirjoittaa viestisi napsauttamalla . Uusi Wikipediassa? Tervetuloa! Jos tarvitset apua, kysy kahvihuoneessa.	Ole kohtelias ja toivota uudet käyttäjät tervetulleiksi Älä käytä keskustelusivua mielipidepalstana Oleta hyvää tahtoa Vältä henkilökohtaisia hyökkäyksiä
Arkistot: 1 · 2 · 3 · 4 · 5

Tästä artikkelista on kiistelty. Lue tämä keskustelusivu ennen suurten muutosten tekemistä. Erimielisyyden ilmetessä perustele kantasi tällä keskustelusivulla.

Artikkeli Jussi Halla-aho oli lupaava artikkeli, mutta menetti statuksensa.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
7.–14.12.2006	Poistoäänestys		Säilytetty	(ikilinkki)
18.9.2008	Poistoäänestys		Keskeytetty	(ikilinkki)
19.–26.9.2008	Poistoäänestys		Säilytetty	(ikilinkki)
11.–18.10.2009	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hylätty	(ikilinkki)
26.5.2010	Ehdolla lupaavaksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
2.2.–11.4.2024	Laatuarviointi		Poistettu	(ikilinkki)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Minusta artikkeli täyttää uuden Wikipedia:Lupaavat artikkelit -käytännön vaatimukset. Keskeisimmät julkisuudessa esillä olleet asiat on mainittu artikkelissa. --Thi 26. toukokuuta 2010 kello 00.32 (EEST)

Helposti täyttää. Hyvin viitteistetty, suht tasapainoinen ottaen huomioon aiheen eikä ole suuremmin muuttunut hyvä artikkeli äänestyksestään jossa ei tullut esille mitään hirveän kriittisiä vikoja. Pääasiallisin parantamisen kohde on minusta olisi varmaankin tehdä artikkelista tiiviimpi ja keskittyä paremmin olennaiseen. Nyt siellä on vähän turhan laveasti henkilökohtaisia harrastuksia ja mielipiteitä. Täyttää kuitenkin kriteerit yhtä kaikki. --Zache 26. toukokuuta 2010 kello 10.38 (EEST)

Lupaava artikkeli -leiman sisältö on täysin auki. Siitä ei ole päätetty yhtään mitään. --ML 26. toukokuuta 2010 kello 10.52 (EEST)

Antaa olla tuon mallineen tuossa artikkelissa, mutta sovitaan ettei pistetä valituksi mitään vielä. Aloitan vaikka kahvihuoneessa keskustelun siitä mitä me halutaan arvioida, mutta me joka tapauksessa tarvitaan esimerkkejä siihen ja luokkaan tulevat artikkelit käy ihan hyvin esimerkeiksi. OK? --Zache 26. toukokuuta 2010 kello 10.58 (EEST)

Miksi harhaanjohtavan mallineen pitää olla artikkelissa? Kyllähän esim. mallineen ulkoasun näkee muutenkin. Lupaavien artikkelien sisältö pitäisi päättää samalla tavalla kuin hyvien aikoinaan. --ML 26. toukokuuta 2010 kello 11.02 (EEST)

Sitä varten että käyttäjät tykkäsivät pistää niitä välittömästi artikkeleihin. En siis itse ole pistänyt niitä yhtäkään ja se tuli yllätyksenä minulle, mutta mennään virran mukana ja tehdään näin päin ja ollaan vaan tyytyväisiä kun asioita tehdään oma-aloitteisesti tämä meinaan tuskin kusee siihen etteikö me saataisi sovittua yhteisiä kriteereitä, mutta siihen se voi kusta että jengiä ei vain kiinnosta joka on vaarana jos hirveästi ruvetaan säätämään juttujen kanssa. --Zache 26. toukokuuta 2010 kello 11.09 (EEST)

Aloitin keskustelun täällä --Zache 26. toukokuuta 2010 kello 12.06 (EEST)

Kyllä tämä minusta voisi mennä. Perustiedot siellä on ja tyyliseikat kunnossa. Jos katsoo HA-äänestystä niin vastustavat äänet ovat tulleet lähinnä aiheen kiistanalaisuuden ja toisaalta resentismin takia. Nyt on pari vuotta mennyt ja tilanne rauhoittunut (toki suojauksenkin takia), enkä pitäisi lupaavia artikkeleita muutenkaan sellaisena näyteikkunana kuin HA- tai SS-artikkeleita.--Tanár 26. toukokuuta 2010 kello 14.12 (EEST)

Minne Halla-aho katosi?

Hämmästyin, kun artikkeli palautetettiin vandalismin jäljeltä minun yli kuukauden vanhaan versioon. Tuokin muikkaus oli vain ylimääräisen rivivaihdon poisto. Mistä siis johtuu se, että kiinnostus tämän artikkelin muokkaamiseen on kokonaan kadonnut? Onko syynä se, että...

1. ...artikkeli on valmis ja lähes täydellinen?
2. ...Halla-aho on kadonnut julkisuudesta, eikä enää herätä kiivaita tunteita puolesta tai vastaan?

Jos vaihtoehto yksi pitää paikkaansa, artikkelia kannattaisi ehkä hioa kohti seuraavaa merkkipaalua. -- Petri Krohn 27. heinäkuuta 2010 kello 21.59 (EEST)

Artikkeleista tuntuu aina kuitenkin loppujen lopuksi löytyvän jonkinlainen konsensus vaikka ne pitkään saattavatkin olla suurienkin kiistojen kohteen. Vuosien ajan pakkoruotsi-artikkeli oli valtavan väännön kohteena (taitaa edelleenkin olla yksi Wikipedian muokatuimpia artikkeleita) ja keskustelua muodostui sivutolkulla. Nyt sitä ei juuri ole muokauttu enää aikoihin. Tällä on varmaankin käymässä samalla tavalla.--Joonasl (kerro) 28. heinäkuuta 2010 kello 10.50 (EEST)

Hämmästyin kun kirjoittamani osio rasismista poistettiin kerta toisensa jälkeen, vaikka asiateksti ja viitteet olivat 100% tarkkoja.Kommentin jätti Neqwam (keskustelu – muokkaukset)

Wikipedia ei ole paikka omille tulkinnoille [[1]]. Lähteistä ei lyötynyt tietoa. Muistathan myös allekirjoittaa viestisi--Casthunter 21. huhtikuuta 2011 kello 23.52 (EEST)

Poiston perusteet?

Mikä on sellainen "erityisosaaminen" ja missä se määritellään, joka tekee toimittajasta tarpeeksi ansioituneen kommentoimaan artikkelin aihetta [2]? Käytännön perusteella riittää, että tieto/näkemys on julkaistu luotettavassa lähteessä ja tässä tapauksessa sellainen on Turun Sanomat. --Joonasl (kerro) 10. syyskuuta 2010 kello 12.18 (EEST)

Ei wikipediassa woi käyttää mitä tahansa mielipidekirjoitusta lähteenä. Tai ehkä voi mikäli tavoitteenasi on wikipedian jo entisestään huonon maineen huonontaminen entisestään. J.K Nakkila 10. syyskuuta 2010 kello 12.20 (EEST)

Kyseessä ei ole mielipidekirjoitus vaan lehden toimituksellista aineistoa (itseasiassa kirja-arvostelu). Jos olet erimieltä käytännöistä, voit ehdottaa niiden muuttamista esimerkiksi kahvihuoneessa. --Joonasl (kerro) 10. syyskuuta 2010 kello 12.23 (EEST)

En tiedä mitä Nakkila tuolla tarkoittaa, mutta minun silmääni pistää verbin todennut käyttö tietosanakirjassa, kun lainataan selvästi subjektiivista kannanottoa. Niinhän se toki perinteisen journalistin ohjeen mukaan onkin, että oikealla asialla oleva napauttaa, toteaa ja muistuttaa, kun taas väärän puoleen edustaja väittää, kitisee ja vaahtoaa. --Jmk 10. syyskuuta 2010 kello 12.24 (EEST)

Varmaankin ihan oikea huomio. En tullut ajatelleeksi tuon "toteaa" verbin konnotaatioita, jotka kyllä mielestäni eivät ole niin merkittäviä kuin esimerkiksi "väittää". Muutettu joka tapauksessa.--Joonasl (kerro) 10. syyskuuta 2010 kello 12.26 (EEST)

Kyllä toteaa-verbin arvottava sisältö on ihan yleisesti tunnettua, esim. [3] [4]. Jos jonkun toimittajan mielipiteitä halutaan referoida neutraalisti, voidaan sanoa vaikkapa toimittaja senjasen mielestä. --Jmk 10. syyskuuta 2010 kello 12.31 (EEST)

..mutta kun ihan jokaista virkettä artikkelissa ei haluaisi aloittaa juuri noilla samoilla sanoilla ja siksi pitää ainakin joskus yrittää keksiä toisia ilmauksia (jotka joskus, kuten nyt voivat mennä sitten vähän pieleen). --Joonasl (kerro) 10. syyskuuta 2010 kello 12.35 (EEST)

Jos tietosanakirjatekstissä on jatkuvasti pelkkää toimittaja senjasen mielipidettä, ongelma ei ehkä ole pelkästään sanamuotojen yksitoikkoisuudessa. Kannattaa silloin pysähtyä miettimään mitä tekstillä oikeastaan halutaan sanoa ja onko todella jokaisen toimittajan mielipide tietosanakirjaan tärkeää aineistoa, eikä vain miettiä millaisin sanamuodon vaihteluin saisi tekstiä koristeltua. --Jmk 10. syyskuuta 2010 kello 12.41 (EEST)

Tämä on se hinta, joka kerro kuka tekee -käytännöstä joudutaan maksamaan varsinkin artikkeleissa, jotka käsittelevät aiheita, joista näkemysten/tulkintojen esittäminen on lähtökohtaisesti subjektiivista. --Joonasl (kerro) 10. syyskuuta 2010 kello 12.43 (EEST)

No OK, kirjoita mitä haluat. Kaippa paska vain hukkuu muun paaskan sekaan. J.K Nakkila 10. syyskuuta 2010 kello 12.30 (EEST)

Lisäys on ongelmallinen. Koko juttu on kirjoitettu pakinatyyliin, mikä käy ilmi esimerkiksi seuraavasta virkkeestä: "Herkille tiedoksi: nuo termit kuten monet muutkin sanat tässä jutussa pitäisi panna lainausmerkkeihin, mutta aina ei jaksa." Ñyt tällaisesta jutusta on otettu tietosanakirjaan yksittäinen lainaus. --Jisis 10. syyskuuta 2010 kello 13.39 (EEST)

"Tietosanjakirja" :D. J.K Nakkila 10. syyskuuta 2010 kello 15.20 (EEST)

Tuon takia pyrin käyttämään mahdollisimman runsaasti suoria lainauksia ja tekstiä on enemmän kuin vain yksi lainaus. Eiköhän jutun tyyli ilmene niiden perusteella. --Joonasl (kerro) 10. syyskuuta 2010 kello 16.36 (EEST)

Enemmän kuin hyvin. J.K Nakkila 10. syyskuuta 2010 kello 18.52 (EEST)

Lupaavuus uudelleen harkintaan

Artikkeli pitäisi viimaikaisten lisäysten jälkeen poistaa lupaavien artikkeleiden joukosta. J.K Nakkila 10. syyskuuta 2010 kello 19.39 (EEST)

Jos lisäykset todetaan jotenkin sopimattomiksi, niin ne pitää poistaa, ei statusta. Vastustan statuksen poistoa. --Lakritsa 10. syyskuuta 2010 kello 19.59 (EEST)

Voisitko avata hieman mikä lupaavien artikkeleiden kriteeri ei mahdollisesti enää artikkelin nykyversiossa täyty? --Joonasl (kerro) 10. syyskuuta 2010 kello 20.22 (EEST)

""Sisällön tulee olla objektiivinen, neutraali ja faktuaalisesti tarkka."

Käytännön mukaan objektiivisuus ja neutraalius tarkoittaa, että "Artikkelit eivät ota kantaa siihen mikä näkökulma tai mielipide on oikea,vaan esittävät kaikki merkittävät näkemykset reilusti ja tasapuolisesti". Halla-ahon omia näkemyksiä esitellään laajasti, samoin julkisuudessa esitettyjä kannatuspuheenvuoroja. Samalla tavoin mahdollinen kritiikki tai mahdollisesti negatiivisena koettu analyysi lunastaa paikkansa artikkelissa, erityisesti kun lähteet on merkitty ja kerrotaan kenen mielipiteestä on kyse. Tämä arvionti on kyllä aloitettu kovin huterin ja kyseenalaisin perustein, sano. --Joonasl (kerro) 10. syyskuuta 2010 kello 20.35 (EEST)

Pakina ei ehdottomasti ole mikään "merkittävä" mielipide. Tämä on hyvä osoitus siitä kuinka täällä palvotaan painettua sanaa, varsinkin kun se on omalle ideoogialle myötämielistä. J.K Nakkila 10. syyskuuta 2010 kello 20.38 (EEST)

Ei ole pakina, on kirja-arvostelu. Missä käytännössä kerrotaan miten merkittävät ja ei-merkittävät lähteet erotetaan toisistaan? --Joonasl (kerro) 10. syyskuuta 2010 kello 20.55 (EEST)

Jännä muuten miten valitit artikkelin Narsistinen persoonallisuushäiriö keskustelussa siitä että "Toimittaja tai asianajaja eivät ole ammttitaitosia diagnosoimaan tai arvioimaan persoonallisuushäiriöitä", tänne toimittajien mielipiteet ovat kuitenkin siis tervetulleita. J.K Nakkila 10. syyskuuta 2010 kello 20.42 (EEST)

Lääketieteellisen diagnoosin tekeminen on jo Suomen lain perusteella rajattu vain laillistettujen lääkärien tehtäväksi. Yleisen käsityksen mukaan näkemysten esittäminen politiikasta, poliitikoista ja poliittisesta ajattelusta on suorastaan yksi lehdistön ja lehtimiehien keskeisimmistä tehtävistä. Jos artikkelissa haluttaisiin esittää Halla-ahosta jonkinlainen diagnoosi, olisin ehdottomasti sitä mieltä että diagnoosin tekijän tulee olla lääkäri. --Joonasl (kerro) 10. syyskuuta 2010 kello 20.55 (EEST)

Onko sinusta ihan oikeasti OK esitellä tuollaisia toimittajan mielipiteitä totuuksina? Juuri tämän tapaisen käyttäytymisen takia wikipedia on mitä se on. J.K Nakkila 10. syyskuuta 2010 kello 22.09 (EEST)

Wikipediassa ei esitetä mitään totuutena ("Artikkelit eivät ota kantaa siihen mikä näkökulma tai mielipide on oikea"), toimittajan mielipiteet on esitetty ja esitetään toimittajan mielipiteinä. Olet oikeassa, NPOV on Wikipedian keskeisin periaate ja siksi Wikipedia on sitä mitä se on. --Joonasl (kerro) 10. syyskuuta 2010 kello 22.22 (EEST)

Kannatusta ja arvostelua

Artikkelista pitää poistaa kannatusta ja arvostelua -osio, sillä nähdäkseni sellaista ei ole yhdenkään toisen poliitikon artikkelissa, ei edes huomattavasti korkeammassa asemassa olevien. Erityisen omituisena pidän sitä, että arvosteluosioon on tuotu kilpailevien poliittisten puolueiden poliitikkojen arvostelua. Halla-ahoa riepottelevasta kirjasta voi tehdä oman artikkelin, jos artikkeli kirjasta koetaan tarpeeksi merkittäväksi. --Myra 12. syyskuuta 2010 kello 20.07 (EEST)

Verkkokolumnisti -termin käytöstä

Halla-ahoa luonnehditaan artikkelin alussa verkkokolumnistiksi. Onko termi kuvaava? Verkkolehdellähän voi olla kolumnisteja, mutta onko Halla-aho kirjoittanut juurikaan kolumneja termin perinteisessä mielessä? Onko verkkokolumnisti sama kuin blogin kirjoittaja? Mielestäni kolumnisti terminä viittaa enemmän rooliin lehden vieraskirjoittajana kuin mielipidekirjoittamiseen tyylilajina. Onko verkkokolumnisti jo vakiintunut termi? Onko jokin lähde syy ks. termin käytölle Halla-ahoa käsittelevässä artikkelissa?--Tietotalkoolainen 15. tammikuuta 2011 kello 23.58 (EET)

Päivitys

Nyt kun Halla-Aho on valittu edukuntaan, niin määritelmääkin voisi jotenkin päivittää sen mukaan, niin että nykyiset keskeisimmät faktat (kansanedustaja, taustaltaan kaupunginvaltuutettu, blogikirjoittaqja ja kielitieteilijä) kävisivät ilmi jo ensimmäisestä lauseesta.--Urjanhai 22. huhtikuuta 2011 kello 20.04 (EEST)

Muokattiinkin näköjään, mutta ehkä vielä vähän voisi stilisoida.--Urjanhai 28. huhtikuuta 2011 kello 14.49 (EEST)

Muokkasin lisää, lienee ok.--Urjanhai 30. toukokuuta 2011 kello 12.22 (EEST)

Gates of Vienna ja vastajihad

Odotetusti artikkeliin on ilmestynyt myös maininta Gates of Viennasta: "Halla-ahon yhteydet itävaltalaiseen vihajärjestöön Gates of Vienna paljastuivat, vaikka hän itse kieltää ne. [24]". Tämän toteamuksen sanamuodot eivät vastaa Helsingin Sanomien juttua, jossa ei luonnehdita Gates of Viennaa järjestöksi, saatikka "vihajärjestöksi". Muutan kohdan vastaamaan paremmin HS:n artikkelia. Tietotalkoolainen 30. heinäkuuta 2011 kello 12.15 (EEST)

Siitä vaan. Itse asiassa koko Gates of Vienna maininnan voisi siirtää Blogi-osion alle ja mainita että Halla-ahon tekstejä on julkaistu myös kansainvälisissä muslimi/maahanmuuttokriittisissä blogeissa kuten Gates of vienna jne. --Zache 30. heinäkuuta 2011 kello 12.22 (EEST)

Siirsin. --Sumafi 30. heinäkuuta 2011 kello 13.52 (EEST)

Lähde

Iltalehti, tuo suomalaisen journalismin helmi, teki jutun 20 faktaa: Tätä et tiennyt Halla-ahosta! (17.8.2011) jota voinee käyttää artikkelissa lähteenä. -Zache 17. syyskuuta 2011 kello 23.52 (EEST)

Sosiaalidemokraatit

Missä tarkkaan ottaen se lausunto sai sitä julkisuutta (lähteineen)? Taustatiedot olisivat kivoja. --Iisak Lehtinen 21. syyskuuta 2011 kello 17.38 (EEST)

Scriptassa [5]. En tiedä miksi ML yksinkertaistaa tuon lainauksen tässä artikkelissa, sillä nykyisellään siinä ei ole mitään järkeä. Puhutaan sosiaalidemokraateista, jotka jäävät kiinni. Mitä järkeä tuollaisessa leikkauksessa on? Lausetta on mahdotonta ymmärtää, ilman taustatietoa siitä että se käsittelee Ruotsin sosiaalidemokraattien väärinkäytöksiä. En minä ainakaan tuon lainauksen funktiota ymmärtänyt lukematta lähdettä. --Pottier 13. tammikuuta 2012 kello 06.27 (EET)

Suomalaiset rikolliset-luokitus

Miksi Rikollinen-luokitus poistettiin artikkelista? Jussi Halla-aho on oikeudessa rikoksesta tuomittu rikollinen, joten hän kuuluu luokkaan Suomalaiset rikolliset. Niironen voisi esittää perustelut tälle luokituksen poistolle? (88.115.222.25 27. syyskuuta 2011 kello 01.00 (EEST))

Koko rikolliseksi luokitteleminen on ylipäänsä ongelmallista. Ks. Keskustelu luokasta:Rikolliset. -Ochs 27. syyskuuta 2011 kello 01.06 (EEST)

Rikolliset-luokka on niille, joille rikollisuus on merkittävyyden lähtökohta. --Iisak Lehtinen 27. syyskuuta 2011 kello 01.07 (EEST)

Tuomiolla ei ole käsittääkseni vielä lainvoimaa, ei ainakaan uutisesta "Halla-ahon blogikirjoittelu KKO:n punnittavaksi"[6] päätellen. Toiseksi, vaikka olisikin, hovioikeuden päätöksessä on nähtävästi kyse vain 30 päiväsakosta, eli aika pienestä tuomiosta. Rikollisluokan (Luokka:Rikolliset) kohdalla on todettu (keskustelujen jälkeen), että siihen kuuluvat vain "ne joiden elämäntavan tai toimeentulon keskeinen tekijä on jossakin vaiheessa ollut lakien järjestelmällinen rikkominen" ja/tai "ne jotka ovat syyllistyneet yksittäiseen tekoon, joka on saanut suurta huomiota osakseen ja on yleisesti arvioituna törkeä". Halla-aho ei selvästikään sovi tähän määritelmään. Jos rikollisluokkiin oikeasti alettaisiin laitella vain muutaman kymmenen päiväsakon tapauksia (esimerkkinä vaikkapa rattijuopumustuomioita saaneita julkisuuden henkilöitä), olisi tilanne aika erikoinen. --Nironen 27. syyskuuta 2011 kello 01.12 (EEST)

Voinko sitten tehdä uuden luokan, Suomalaiset viharikolliset, johon lisään kaikki viharikoksista tuomitut suomalaiset? --88.115.222.25 27. syyskuuta 2011 kello 01.15 (EEST)

Suomen lainsäädäntö ei käsittääkseni tunne käsitettä viharikos. -Ochs 27. syyskuuta 2011 kello 01.18 (EEST)

Poliisi on ainakin tilastoinut viharikoksia omana kategorianaan jo vuosia. Eikö Poliisin kategoriointi ole riittävä? --88.115.222.25 27. syyskuuta 2011 kello 01.23 (EEST)

Poliisi kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella muualla kuin lauseen alussa. Ja ei, viharikoskategoria on huono ajatus. Onko jumalanpilkka viharikos? Iivarius 27. syyskuuta 2011 kello 01.25 (EEST)

Viharikosluokka on huono ajatus, sen sijaan Luokka:Sananvapausrikoksista tuomitut on mahdollinen. Vaikka tuomiot sananvapausrikoksista eivät ole erityisen suuria, on kyse varsin poikkeuksellisista - ja kuten tässäkin - usein paljon huomiota herättävistä rikoksista. Sananvapausrikosten merkitystä ei ainakaan vähennä, että niistä monien - kuten uskonrauhan rikkomisen - syyteharkintavalta on valtakunnansyyttäjällä. Ei voi väittää, etteikö Halla-ahon kuuluisuus ja merkittävyys olisi suurelta osin peräisin juuri näistä kärkkäistä kirjoituksista, ja tuo julkisuus lisääntyi merkittävästi valtakunnanmedian käsiteltyä näitä sinkoilevia epäilyjä, syytteitä ja lopulta tuomiota. Sananvapausrikokset ovat aina olleet ja tulevat varmasti olemaankin kiisteltyjä, siksi vaikeaa on sananvapauden ja vastuun rajan määritteleminen. Lukija osaa kyllä pistää luokan haluamaansa kontekstiin. -- Piisamson 27. syyskuuta 2011 kello 02.33 (EEST)

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän julkilausuma

Iisak Lehtinen: puhe pelkästään rasismin vastaisesta julkilausumasta on artikkelissa edelleen harhaanjohtavaa. Esimerkiksi tuossa ja tuossa julkilausumassa on kyse eri puhetavoista, ne käsittelevät eri asioita eri tavoin. Kumpikaan osapuoli ei halua samastua toiseen, joten niiden välille on tehtävä ero. Perussuomalaisten julistuksen keskeisin osa julkisuudessa oli kysymys käänteisestä syrjinnästä. --Thi 27. syyskuuta 2011 kello 13.49 (EEST)

• [7] [8][9] [10] [11] [12] [13] [14] [15] [16] [17] [18] [19] [20] [[21] [22] [23] [24] [25] [26]

Julkilausuma oli koko otsikoltaan "Perussuomalaisten eduskuntaryhmän julkilausuma syrjintää, rasismia ja väkivaltaa vastaan"[27], ja jos nimi halutaan tiivistää, siihen ei voi lisäillä omiaan[28]. Julkilausuman saama kritiikki muiden puolueiden ja Iltalehden yms. osalta on toki esitettävä, mutta erillään; itse asiassa mieluummin artikkelissa Perussuomalaiset kuin täällä. Julkilausumaa ei nimetä artikkeliin muiden puolueiden tulkintojen mukaan. Tiivistelmä on tietysti esitettävä sellaisena mitä se oli lausumassakin. Ehdotan lausumasta kirjoittamista laajemmin puolueen artikkelissa ja wikitystä täältä sinne. --Iisak Lehtinen 27. syyskuuta 2011 kello 14.04 (EEST)

Parempi käsitellä tarkemmin ja viitata sinne, jos katsotaan merkittäväksi puolueen näkemysten kannalta. Jos mainitaan vain "rasismin vastaisena julkilausumana", asiasta tulee lähinnä vitsi. --Aulis Eskola 27. syyskuuta 2011 kello 14.24 (EEST)

Merkittävä se julkilausuma ainakin on; vilkaise vaikka yläpuolista linkkiluetteloa. Artikkelissa on nyt julkilausuman otsikko kokonaan eli pisimmässä mahdollisessa muodossa, joten hyväksyn jos haluatte säilyttää sen sellaisena. --Iisak Lehtinen 27. syyskuuta 2011 kello 14.26 (EEST)

Julkilausuman merkittävyys kyllä riittää nykyiseen asetelmaan eli puolueen artikkelin osana omana kappaleenaan esittämiseen. Käsitin tuon "erillään", että olisit kenties tekemässä itsenäistä artikkelia pelkästään tuosta lausumasta ja sitä epäilin. --Aulis Eskola 27. syyskuuta 2011 kello 14.33 (EEST)

Juu, ja erillään tarkoittikin nimenomaan, että julkilausuman sisältö ja sen saama kritiikki esitetään selvästi kahtena eri tapauksena. Esimerkiksi eri kappaleissa, kuten puolueen artikkelissa nyt onkin. Ei siis niin, että julkilausuma nimetään arvostelijoiden kommenttien mukaan. --Iisak Lehtinen 27. syyskuuta 2011 kello 14.39 (EEST)

Wikipedia ei ole juorulehti

Kumosin lisäykset nyt-liitteen lukioaikaisista piiskauskommenteista, sillä Wikipedia ei ole resentistinen juorulehti joka ottaa kaikkien liitteiden jutut heti artikkelin jatkoksi. Toki siinä tapauksessa jos siitä jupakka tulee, mutta tällaisenaan se ei sovi tietosanakirja-artikkeliin. Esimerkiksi Paavo Arhinmäki-artikkeli ei sisällä kaikkia roskakohuja Steen Steen Christensenistä tai kissantappajista. Ei kannata vajota tasossa. --Pottier 20. tammikuuta 2012 kello 00.06 (EET)

Lisään vielä vähän oman näkökantani perusteluita: mielestäni artikkeleihin ei pidä lisätä jokaista tietoa, että Halla-aho sanoi Facebookissa päivämäärällä xx.xx.xxxx "kakka", tai että Seiska kertoi Halla-ahon sanoneen yläasteen 9-luokalla n-sanan. Sitten on eri asia, jos näistä sanomisista tulee isompi juttu. Tästä esimerkkinä Kreikan sotilasjuntta -puheet, joista tuli uutiset lähes jokaiseen lehteen ja asiaa puitiin eduskunnassakin. Se on selvästi eri asia. Toisaalta Wikipedia ei itse päätä mikä on kohu ja mikä ei, joten yksittäisiä mainintoja ei voi poimia ilman merkittävyyttä. Esimerkiksi Matti Nykänen on ollut lööpeissä niin usein, että artikkeli olisi jo todella iso. --Pottier 20. tammikuuta 2012 kello 00.37 (EET)

Onhan kyseessä merkittävä henkilö, joten kyllä minusta voidaan lisätä myös sellaista tietoa joka ei välttämättä ole "tietosanakirjaan" sovelliasta. Wikipediassa on paljon sellaistakin mikä oikeaan tietosanakirjaan koskaan laitettaisi, kuten esimerkiksi jaksoja Pokemoneista ja niin edelleen. Mirgon 20. tammikuuta 2012 kello 12.12 (EET)

Mistä Pokemon-jaksosta on artikkeli? --Otrfan 20. tammikuuta 2012 kello 13.00 (EET)

Enmätiedä. Jotenkin vain tuntui että täällä on paljon toisarvoisista asioista artikkeleita.. :) Mirgon 20. tammikuuta 2012 kello 13.25 (EET)

Vaikka Halla-aho onkin "merkittävä" henkilö, niin onhan hän ollut lööpeissä satoja kertoa: "poistuu Facebookista" "kertoo mielipiteensä Johnny English -elokuvan jytkypökäleestä". Vaikka Wikipediassa ei kulu paperia, ei sen pidä olla ihan mikään vessan seinäkään. Ei kyllä jokaista kannata tänne kirjata imo. Toki tuo Kreikan sotilasjuntta -juttu esimerkiksi aivan eri asia ja pitää ehdottomasti olla. Sehän johti eduskuntaryhmästä erottamiseen määräajaksi. --Pottier 20. tammikuuta 2012 kello 16.31 (EET)

Minusta tuo vuosien takainen juttu on hyvin merkittävä myöskin siksi, että sillä peilataan myös nykyisyyttä, vaikka haastattelu tehtiin vuosikymmeniä sitten. Liian korkea kynnys lisäämiselle kääntyy vain meitä itseämme vastaan, artikkeleista muodostuu "muodollisia" sekään ei ole hyväksi. Eli kuten sääntö kuuluu, muokkaa rohkeasti. Nyt yritetään tukahduttaa alkuperäistä ideaa. Mirgon 20. tammikuuta 2012 kello 18.26 (EET)

Vuosikymmeniä vanha juttu ei välttämättä sinällään olisi merkittävä, mutta H-a:n siitä antamat tuoreet kommentit "kuvamanipulaatiosta" ym. ovat huomionarvoisia. --ML 20. tammikuuta 2012 kello 21.05 (EET)

Kuka sen päättää mikä on huomionarvoista? Jos se on sinun mielestä mielenkiintoista, niin se vain on niin? Eihän tuosta uutisoitu edes sen kummemin. Jopa Facebookista poistuminen oli huomattavasti enemmän uutisoitu lööppi Halla-ahosta. Siis mietitään Wikipedian biografisten artikkelien koherenttiutta. Lukioaikaiset 150 lehden levikkisen kommentit ovat tällä hetkeellä 1/3 artikkelin yksityiselämä-osiosta. --Pottier 20. tammikuuta 2012 kello 22.49 (EET)

Kaikki mahdolliset poliitikon kakarana tekemät jutut eivät ole merkittäviä, mutta se, mitä poliitikko lausuu ko. teostaan, saattaa olla hyvinkin merkittävää, koska se on tätä päivää ja kuvaa poliitikon luonnetta ja toimintotapoja. Esim. se että poliitikko olisi jäänyt kiinni näpistyksestä lapsena, on tuskin kiinnostavaa, mutta jos poliitikko kiistää asian, ja kuitenkin paljastuu että se on totta, se voi olla äänestäjille hyvinkin tähdellistä tietoa, koska rehellisyyttä pidetään usein poliitikolle toivottavana ominaisuutena. Paavo Lipposenkin kohdalla oli taannoin vähän samanlainen kohu sinänsä merkityksettömän "opettajan pahoinpitelyn" kanssa - kyse ei ollut niinkään tuosta 50-luvun tapauksesta, vaan siitä, kuka puhui totta. --ML 20. tammikuuta 2012 kello 23.01 (EET)

Kyllä, tosin tässä tapauksessa ei ainakaan toistaiseksi ole todisteita H:n valehtelusta. -Ochs 25. tammikuuta 2012 kello 15.54 (EET)

Eli Wikipedian muokkaajien tehtävänä on kirjata artikkeliin ns. skandaalinomaisesti ristiriidat ja kohut kuin Seiska. --Pottier 20. tammikuuta 2012 kello 23.04 (EET)

Näen tässä muuten ML pienen ristiriidan. Et kannattanut asevelvollisuuskommenttien lisäämistä artikkeliin, koska kyseessä oli vaalitentti. Siis onko 150 kappaleen levikkinen lehti merkittävämpi kuin presidentinvaalitentti vai mikä tämä linjasi on? Minä en kannata kummassakaan tapauksessa yksittäisten kommenttien lisäämistä. Ne kuuluvat Wikiquoteen. --Pottier 20. tammikuuta 2012 kello 22.56 (EET)

Siinä Halla-aho voi olla oikeassakin, että tuollaisen pienlehden juttujen syntytavasta ei ehkä välttämättä ole takeita. Pienlehtiähän nuoriso varmaan teki ennen kuin irc-galleria ym. oli keksitty, ja mitä nyt sitten löytyykään nykyisten nuorten jäljiltä netissä, kun heistä varttuu merkkihenkilöitä. Olihan meillä jo sitä paitsi tuo siviilipalvelusaikana annettu pornokauppahaastattelukin, josta nyt näkyy, että tapa provosoida on kehittynyt jo varhain. --Urjanhai 20. tammikuuta 2012 kello 23.06 (EET)

Jospa ette kumoilisi jatkuvasti toistenne muokkauksia. Artikkeli voidaan joutua tällä menolla suojaamaan ja tietysti väärään versioon. --Otrfan 20. tammikuuta 2012 kello 22.57 (EET)

Eikö noita palautteluita kumoamisia ole tullut yhdelle käyttäjätunnukselle huomautuksen verran? Kait myös estoja pitäisi jaella? Mirgon 20. tammikuuta 2012 kello 23.00 (EET)

No ilmoitan tässä oman kantani selvästi: yksittäiset kommentit tai lauseet tulee siirtää Jussi Halla-ahon Wikisitaatti -sivulle. Jos lausunnot ovat uutisoinnista tai muusta reaktiosta päätelleen faktuaalisesti merkittäviä, kuten eduskuntaryhmästä erottamiseen johtanut Kreikka-kommentti, ne tulee mainita tässä artikkelissa. Kiistaan osallistumattomien mielipiteitä? --Pottier 20. tammikuuta 2012 kello 23.03 (EET)

Ei estoja pidä jakaa, mutta tarvittaessa voidaan, mutta ei vielä, eikä toivottavasti myöhemminkään. Eikä varmaan vielä tarvitse ketään erityisemmin henk. koht. huomautellakaan. Edit: viimeisimmän muokkauksen jälkeen poikkeuksena ehkä kysyjä itse. --Otrfan 20. tammikuuta 2012 kello 23.03 (EET)

Hylkäsin vain häiriköinti tarkoituksessa tehdyn muokkauksen. Jos palautui siihen versioon mistä oli saavutettu konsennus, en voi sille mitään. Edit:Artikkelin voi palauttaa siihen versioon mistä tämä soppa alkoi, jos se vain halutaanMirgon 20. tammikuuta 2012 kello 23.39 (EET)

Se ei ollut sen enempää häiriköintiä kuin ML:n palautus. Muokkaussodassa ei voi valita "väärää puolta", jonka tekemät palautukset ovat ainoastaan häiriköintiä ja toiset "vandalism torjuntaa". Konsensuksesta vasta keskustelemme, vaikka uusia kommentteja ei itse lainauksien tärkeyteen näytä tulevan. --Pottier 20. tammikuuta 2012 kello 23.43 (EET)

Sinulla on ongelmia tuo "lukioaikainen piiskaaminen". Minusta se on tärkeä juuri siksi että se juuri antaa lukijalle oikean kuvan Jussi Halla-ahosta nykyisyyden hahmottamiseen.. Ihmettelen ihan oikeasti, miksi pitää ottaa mukaan seitsemän päivää-lehti tähän keskusteluun.. Mirgon 20. tammikuuta 2012 kello 23.51 (EET)

Mistä versiosta on saavutettu konsensus? Eikä kyseessä ollut häiriköinti, vaan erimielisyys artikkelin sisällöstä. Seulontatyökalujen käytöstä muokkaussotimisessa pitäisi varmaan keskustella erikseen kahvihuoneessa. Työkaluna se on kuitenkin joiltain osin esim. palautustyökalua vahvempi. --Otrfan 20. tammikuuta 2012 kello 23.48 (EET)

Jos on artikkelista erimielisyyttä, niin silloin pitäisi pyrkiä ensin keskustelemaan, eikä aloittamaan turha muokkaussotiminen.. Mirgon 20. tammikuuta 2012 kello 23.53 (EET)

Ei kukaan muokkaussodi yksinään. Kyllä siihen tarvitaan useampi käyttäjä. Eikä yksi kumoaminen vielä ole muokkaussotimista. Tappelunkin aloittaa se, joka ensimmäisenä lyö takaisin. --Otrfan 20. tammikuuta 2012 kello 23.58 (EET)

Joku kävi lisäämässä tuon lainauksen näköjään jo pari tuntia sitten Wikisitaatteihin. Wikisitaattien artikkeli on 66 kt, joten mielestäni tarvitaan suhteellisen merkittäviä taustatekijöitä tai reaktioita lainauksille jos niitä poimitaan tähän artikkeliin knoppitietoina kuten joku lukioaikainen piiskaaminen. --Pottier 20. tammikuuta 2012 kello 23.43 (EET)

Muokkaussotaan en lähde, mutta koska yhtään kommenttia ei ole tullut eikä perusteluja miksi jokin yksittäinen lause vuodelta 1991 on merkittävä osa kappaleesta Halla-ahon yksityiselämä, palautin vanhan version. Lainaus löytyy http://fi.wikiquote.org/wiki/Jussi_Halla-aho#Afrikkalaisista. --Pottier 25. tammikuuta 2012 kello 00.18 (EET)

Perustelut on annettu. Pitkä kommenttini yllä ei saanut järkevää eikä relevanttia vastinetta. --ML 25. tammikuuta 2012 kello 15.27 (EET)

Tiivistin vähän. Jos haastattelu myöhemmin osoittautuukin aidoksi, asiaa voi käsitellä perusteellisemmin, tällaisenaan episodi on vähämerkityksinen. -Ochs 25. tammikuuta 2012 kello 15.54 (EET)

Ei se saanut suoraan kommenttisi alle, mutta muualle sai. Niihin ei vastattu ollenkaan. Eli tulee mieleen sellainen pulut ja shakkilauta -juttu. Ensin käydään kumoamassa muokkaukset, ei vastata keskustelusivulle ja vaietaan. Toki tässä tilanteessa jatkan keskustelusivulla kirjoittamista ja kumoan muokkauksen. Keskustelusivu oli muuttumattomana 5 päivää, ei mitään kommentteja sen alle että tieto oli Wikisitaateissa ja nyt tuplana täällä. --Pottier 25. tammikuuta 2012 kello 16.28 (EET)

yhteistyöstä Halla-ahon kanssa

Terve, sen varalta että jatkat tätä aivan turhaa köydenvetoa, kehottaisin vertaamaan lähdettä, johon itse viitat, Halla-ahon kotisivuilla olevaan tietoon. Kumpi on luotettavampi lähde, henkilön kotisivut uusine päivityksineen vai tiedot kunnallisvaalien ehdokkaista vuodelta 2008? Vastaus lienee selvä. Jussi Halla-aho on *entinen* yhteistyökumppanini. Yhteistyö päättyi suunnilleen v. 2009. Hänen kotisivuillaan ei enää edes ole mainintaa ukraina-suomi-sanakirjan teosta, mutta jääkö tämä tieto Wikiartikkeliin, minulle henkilökohtaisesti on yksi ja sama. Sen sijaan selvää on, että yhteistyömme on jo mennyttä aikaa. Юрій Зуб (keskustelu) 5. marraskuuta 2012 kello 21.53 (EET)

Ensinnäkään, minä en tässä asiassa viittaa mihinkään lähteeseen; en ole kyseistä artikkelin kohtaa laatinut enkä muokannut. Torjun vain vandalismia. Vaikka kuinka olisit kyseinen henkilö, tai muuten tietäisit asiaan liittyvän absoluuttisen totuuden, niin Wikipedia ei voi perustaa artikkelin tietoja sinun (tai kenekään muunkaan käyttäjän) sanaan. Tiedolle on löydyttävä lähde. Sitäpaitsi nythän sinä itsekin sanot, että tieto oli kuin olikin oikein! Ainoastaan päättymisvuosi oli mainitsematta. --Sumafi (keskustelu) 5. marraskuuta 2012 kello 22.13 (EET)

No eikös tämän perusteella ole ilmeistä, että Halla-ahon omilla sivuilla on päivitetty tieto, joka on ajantasainen, ja vanhalle vaalisivulle on jäänyt vuodelta 2008 oleva tieto, joka ei Halla-ahon omiin, päivitettyihinkään kotisivuihin perustuen välttämättä (jos nyt emme tukeutuisi täällä keskustelusivulla annettuun tietoon) ole ajantasainen. Silloin siteeraus, että "tekee jotain NN:n kanssa" perustuen vuodelta 2008 olevaan lähteeseen, jota ei enää (kaiketikaan?) päivitetä, on virheellinen. Oikea siteeraus tuollaisen lähteen mukaan olisi silloin "teki vuonnna 2008 NN:n kanssa", ja mistään sitä uudemmasta ei ole tietoa, jolloin siteeraus preesensissä tuon lähteen perusteella on vääärin ja vastoin lähdettä. Ja jos nyt oletetaan että käyttäjän yllä antama tieto on oikea, niin siteeraus imperfektissä olisi ainakin lähteen mukainen (mitä siteeraus preesensissä ei ole, jos lähdettä ei ole tuon jälkeen päivitetty) riippumatta siitä luotammeko täällä keskustelusivulla annettuuun tietoon. Ja jos nyt sattumallta tämä keskustelusivulla annettu tieto olisi ooikea, niin siinä tapauksessa tuo (oikein) lähteen mukaan tehty siteeraus olisi myös tosi. Eli jos meillä on lähde vuodelta N, joka sanoo, että "Y"., niin tämä oikeuttaa sanomaan, että "Y" vuonna N, mutta ei "Y" preesensissä ilman aikamäärettä.--Urjanhai (keskustelu) 5. marraskuuta 2012 kello 22.31 (EET)

Muutin kyseisen kohdan imperfektiin, ja lisäsin päättymisvuoden. Olen sitä mieltä, että jos sanakirjan toimittaminen ylipäätään mainitaan, niin molemmat tekijät on syytä mainita. Se on sitten eri asia, että onko koko sanakirja-projekti oleellinen tieto vai ei. Siihen minulla ei ole kantaa. --Sumafi (keskustelu) 5. marraskuuta 2012 kello 22.35 (EET)

Tämä nyt kelpaa kyllä. Kiitos. Terv. Jura Юрій Зуб (keskustelu) 6. marraskuuta 2012 kello 11.02 (EET)

HS: Jussi Halla-aho arvioi itseään koskevan Wikipedia-artikkelin

HS:ssä julkaistiin tänään ensin asiantuntija-arvio muun muassa tämän artikkelin tilasta [29]. Sai varsin hyvät pisteet, kahta vaille täydet, tutkija Marja Tiilikaiselta. HS.fi julkaisi tänä iltapäivänä Halla-ahon oman arvion artikkelista [30]. Pisteet pienemmät, mutta mielenkiintoisempana kohtana tämä siteeraamani kohta:

"Poliitikko löysi itseään koskevasta Wikipedia-artikkelista vain yhden virheen. Artikkelissa todetaan, että "vuonna 2008 Helsingin poliisi tutki tarvetta peruuttaa Halla-ahon aselupa, koska Halla-aho oli kirjoittanut verkkoon 'useita väkivaltaa ja aseharrastusta ihannoivia tekstejä'." Halla-aho kertoo HS:lle tiedustelleensa asiaa Helsingin poliisilta, joka ilmoitti, ettei tällaista tutkintaa ole käynnissä tai harkinnassa, koska sellaiseen ei ole mitään aihetta. "Lauseesta saa myös sen käsityksen, että viittaus 'väkivaltaa ja aseharrastusta ihannoiviin teksteihin' olisi peräisin poliisilta. Todellisuudessa kyse on Ilta-Sanomien toimittajan Sanna Ukkolan mielipiteestä", Halla-aho sanoo.""

Kyseinen aselupaväite ei ole artikkelin kannalta oleellinen, ja kun siis lienee niin, ettei edes pidä paikkansa, kannattaisin väitteen poistoa artikkelista. Mainitaan asiasta kuitenkin ensin täällä, jos joku sattuu vastustamaan. --Nironen (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 15.48 (EET)

Poistetaan maininta, joo. --Jaakko Sivonen (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 16.22 (EET)

Toinen merkittävä huomio Halla-ahon arviossa on tämä: "Artikkeli on laaja, monipuolinen ja kattava mutta sekava. Sitä ei ole laadittu kokonaisuutena vaan vähitellen lisäilemällä ja poistamalla erilaisia elementtejä", Halla-aho toteaa. Tähän voi täysin yhtyä ja se on wikiprosessista helposti syntyvä tulos. --Urjanhai (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 16.24 (EET)

Poliisin lausunto on mielestäni luotettavampi lähde kuin rikoksesta useasti tuomittu julkisuuden henkilö. En luota siihen että tällainen henkilö pystyisi objektiivisesti arvioimaan itseään koskevaa artikkelia. Halla-ahon sanomiset ovat vain yhden ihmisen mielipide, ei mikään taivaallinen totuus. Jos tälle sensuurin tielle lähdetään, sitten myös muilla henkilöillä ja yrityksillä on oltava oikeus poistaa itseään koskevista artikkeleista "ikävät totuudet", vaikka niissä olisi lähdeviitteet lehtiartikkeleihin. Mikäli poliisi tai Ilta-Sanomat julkaisee oikaisun omiin kirjoituksiinsa, sitten asia on tietysti toisin, mutta siihen asti mielestäni asiaa ei ole syytä sensuroida. Asia on lisäksi merkittävä, ottaen huomioon että kyseinen henkilö on puolustanut näkyvästi aselakeja julkisuudessa. 212.149.176.21 30. marraskuuta 2013 kello 17.55 (EET)

Aika erikoinen ilmaisu tuo "rikoksesta useasti tuomittu julkisuuden henkilö", kun otetaan huomioon, että Halla-aho on tuomittu siitä yhdestä tekstistä kolmessa eri oikeusasteessa. Eli tuo ilmaisu on kirjaimellisesti tosi vaikkakin ilmeisen harhaanjohtava. Halla-aho ei ole mikään taparikollinen. --Nikolas Ojala (keskustelu) 28. tammikuuta 2014 kello 23.52 (EET)

Lisäisin vielä edelliseen, että kun Halla-aho sanoo HS:n artikkelissa tarkistaneensa asian poliisilta, se ei välttämättä tarkoita mitään. Poliisilla on lakisääteinen oikeus ja usein jopa velvollisuus olla kertomatta rikoksesta epäillylle käynnissä olevasta esitutkinnasta mitään. Eli vaikka poliisi olisi tutkinut Halla-ahoon kohdistuvia epäilyjä ja punninnut tämän aselupaa, poliisilla ei ole ollut velvollisuutta kertoa siitä epäillylle itselleen edes kysyttäessä. 212.149.176.21 30. marraskuuta 2013 kello 17.58 (EET)

Ei Halla-ahoa ole epäilty mistään rikoksesta aseisiin liittyen. Sellaisen väittäminen on kunnianloukkaus. Halla-ahon kertomuksen todenmukaisuutta ei ole syytä kyseenalaistaa, eikä edes HS kyseenalaistanut sitä linkitetyssä artikkelissa. --Jaakko Sivonen (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 18.15 (EET)

Halla-aho ei ota HS:n artikkelissa kantaa kuin siihen Wikipedia-artikkelin kohtaan, jossa viitataan "väkivaltaa ja aseharrastusta ihannoiviin teksteihin". Tämän kohdan Halla-aho sanoo olevan Ilta-Sanomien toimittajan mielipide. Halla-aho ei HS:n artikkelissa kiistä, etteikö poliisi olisi epäillyt häntä rikoksesta ja siksi kyseenalaistanut hänen aselupansa. On täysin OK jättää pois tuo viittaus "väkivaltaa ja aseharrastusta ihannoiviin teksteihin", mutta missään nimessä viittausta poliisin suorittamaan aselupaharkintaan ei pidä kokonaisuudessaan poistaa Wikipediasta. 212.149.176.21

Muokaushistorian perusteella ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Muokkaukset/212.149.176.21 ) epäilen käyttäjä 212.149.176.21 olevan wikipediassa vain hyökkäämässä Jussi halla-ahon persoonaa vastaan. Siksi epäilen, että voiko jo valmiiksi negatiivisesti asennoituneen kirjoittajan muutoksia tai tekstejä ottaa kovinkaan vakasti wikipediassa, joka pyrkii toiminnassaan olemaan mahdollisimman neutraali. Jos tykkää "harrastaa seksiä välimerkkien kanssa", lauseita ja sanomisia on helppo vääntää suuntaan tai toiseen, minkä tietää varsin hyvin myös Jussi Halla-ahoa usein arvostellut ja vihamielisesti suhtautuva toimittaja Sanna Ukkola. Koska on kiistanalaista onko tutkintaa ollenkaan tapahtunut, on parempi jättää maininta pois tai sitten todeta artikkelissa suoraan, että kyseessä on toimittajan mielipide. --Uku (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 11.46 (EET)

Artikkelissa lukee: "Halla-aho kertoo HS:lle tiedustelleensa asiaa Helsingin poliisilta, joka ilmoitti, ettei tällaista tutkintaa ole käynnissä tai harkinnassa, koska sellaiseen ei ole mitään aihetta". Edes viittaamasi Ilta-Sanomat ei puhu rikosepäilyistä, vaan se puhuu vain aseluvan uudelleenharkitsemisesta (jota ei siis sitäkään todellisuudessa tapahtunut). Mutta vaikka niitä lupia olisikin harkittu uudelleen, mikä tekisi tuollaisesta harkinnasta (jota ei edelleenkään ole todistettu) huomionarvoisen, kun on selvää, ettei Halla-ahon aselupia peruttu (hän harrastaa yhä ammuntaa)? --Jaakko Sivonen (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 12.52 (EET)

Asiahan on helppo tarkistaa: IS:n juttuhan löytyy täältä, eikä sitaattia siinä ainakaan esitetä poliisin lausumana. Tuskin on epätarkoituksenmukaista vähintään muotoilla tekstiä niin, että lukijalle on selvää ketä siteerataan. --Louhikärmes (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 20.41 (EET)

Ilta-Sanomien artikkelissa on siteerattu rikoskomisariota sanasta sanaan seuraavasti: "- Totta kai hänen aselupaansa pitää miettiä. Olemme saaneet vihjeen näistä teksteista ja käymme niitä parhaillaan läpi. Pohdimme, onko tällaista henkilöä syytä pelätä vai onko kyse pelkästä retoriikasta, sanoo rikoskomisario Vesa Hietala Helsingin poliisista." Eli poliisi on virkansa puolesta tutkinut onko Halla-aho syyllistynyt rikokseen (epäillyt tätä rikoksesta), ja punninnut tämän aselupaa. 212.149.176.21 1. joulukuuta 2013 kello 10.45 (EET)

Jeh, mutta koska mahdollisen harkinnan lopputulos oli, että mitään ei tarvitse tehdä niin minusta tuo on kokonaisuuden kannalta epäoleellista triviaa. Eri asia olis jos Halla-Aho olisi menettänyt lupansa tai jos hän tekee jotain muuta joka tekisi asian relevantiksi mainita artikkelissa, mutta toistaiseksi näin ei ole tapahtunut. --Zache (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 16.59 (EET)

Samaa mieltä. Jos aselupa olisi mennyt, asia olisi maininnan väärti, mutta kun mitään seuraamuksia ei ollut (totta kai poliisi miettii asiaa, kun heille jotain vinkataan, mutta ei merkkejä siitä, että mitään vakavaa tutkintaa olisi ollut käynnissä), tuollaista turha roikottaa artikkelissa vuosikausia. Parempaan suuntaan kohta on muuttunut (mainittu, kenen mukaan tekstit "väkivaltaa ja aseharrastusta ihannoivia"), mutten edelleenkään näe, miksi pitäisi säilyttää artikkelissa. --Nironen (keskustelu) 2. joulukuuta 2013 kello 00.13 (EET)

Taistolaistaustaiset professorit

Nyt näköjään poistetaan ja lisätään edestakaisin jossakin muodossaan määrettä "taistolaistaustainen" tms. kohdassa jossa mainitaan mediakulttuurin professori Mikko S. Lehtonen. Olen perustellut kannattamaani muotoilua muokkausyhteenvedoissani ja samoin on tehnyt toinen muokkaaja. Vastaavasti määreen tekstissä oloa kannattaneet ovat perustelleet vastakkaista näkemystä. Muokkaussodan välttämiseksi lienee keskusteltava. Kokoan perustelut aikajärjestyksessä alle:

• viittaaminen puoluetaustaan tuolla tavoin on epäneutraalia ja johdattelevaa
• Wikipedia:Kerro kuka tekee: "Millaiset ihmiset ajattelevat niin? Missä he ovat? Millä tavalla he saattaisivat olla puolueellisia?" On aivan normaalia, että poliittinen tausta mainitaan tällaisissa tapauksissa
• npov
• Kumottu muokkaus 14265404, jonka teki XXX
• Tuollaiset määreet ovat johdattelevia ja epäneutraaleja, ja lukijaa aliarvioivaa selittelyä

--Urjanhai (keskustelu) 3. syyskuuta 2014 kello 23.17 (EEST)

Mutta kun on toisilleen vastakkaisia perusteluja niin pitää kai koettaa punnita niitä. Eli kun samassa kappaleessa oli lainattuna myös tiedetoimittaja Marko Hamilo, niin miksi esimerkiksi näistä kahdesta vain toisesta mutta ei toisesta tulisi olla poliitinen pienoiselämäkerta: "Mediakulttuurin professori ja entinen taistolaisradikaali sekä Toveri-lehden toimittaja" mutta ei yhtä tasapuolisesti toisin päin: "nykyään muun muassa Perussuomalainen-lehteä avustava toimittaja"? Ja mitä pitäisi kertoa tai jättää kertomatta muista siteeratuista? Itse näkisin että lukija ei tarvitse tällaista johdattelua vaan lisätiedot tunnetuista henkilöistä löytyvät linkin takaa. --Urjanhai (keskustelu) 4. syyskuuta 2014 kello 00.58 (EEST)

Samaa mieltä. Lisäksi monet taistolaiset ovat etääntyneet nuoruuden hairahduksestaan varsin kauas (Wahlroos, jonka epiteetti ei kuitenkaan ole "taistolaistaustainen"), joten vanhojen kaivelu on tarpeetonta. Hamilo sen sijaan on nykyisin lähellä perussuomalaisia ellei jopa persu. --Abc10 (keskustelu) 4. syyskuuta 2014 kello 09.19 (EEST)

Wikipedia:Kerro kuka tekee antaa mielestäni selvän ohjeistuksen tähän. Poliitikkoja ja poliittisia puolueita koskevissa artikkeleissa korostuu vaara siitä, että puolueellisia lähteitä käytetään ilman, että lukijalle tehtäisiin selväksi ko. henkilöiden sidonnaisuudet. Satunnaisen lukijan ei todellakaan voi odottaa lukevan jokaista Wikipedia-artikkelia, joihin on linkki tässä artikkelissa; kommentoijan tausta pitää siksi tuoda esille myös täällä. Sen voi tehdä yhdellä sanalla "taistolaistaustainen" ilman, että aiheen käsittely eksyisi uraltaan. Se, että joku vastustaa tätä kirjoittamalla muokkausyhteenvetoon "npov" on mieletöntä: jos jokin on neutraalin näkökulman vastaista, sitä on se, että avoimen vasemmistolaista henkilöä käytetään lähteenä kilpailevaa ideologiaa edustavan poliitikon kannoista niin, ettei artikkeli edes mainitse kommentoijan omaa taustaa. Fakta on, että Mikko S. Lehtonen on sekä mediakulttuurin professori että taistolaistaustainen. Kun hän käsittelee oikeistolaisina pidettyjä poliitikkoja, myös jälkimmäinen attribuutti voi olla oleellista mainita, jotta lukija ymmärtää, että henkilöllä voi olla asiassa muitakin kuin tieteellisiä intressejä. Viittaan jälleen yllä siteerattuun osioon Wikipedian tyylioppaasta. En vastusta sitä, että Hamilon sidonnaisuus Perussuomalaisiin mainittaisiin, kunhan myös Lehtosen tausta mainitaan. --Jaakko Sivonen (keskustelu) 4. syyskuuta 2014 kello 22.10 (EEST)

Tässä on nyt olennaista se onko Lehtonen taistalaistaustainen, taistolainen edelleen vai mikä hän on nyt. Vuosikymmenten takaisista asioista ei pidä vetää yhtäläisyyksiä tähän päivään. Minä en tunne Lehtosta, joten odotan lähteitä ennenkuin mitään puoluemäärityksiä voi lisätä. --Abc10 (keskustelu) 4. syyskuuta 2014 kello 22.45 (EEST)

Älkää aloittako muokkaussotimista

Olisiko parempi laittaa tuohon suora lainaus niin tulkinta jää lukijalle, esimerkiksi blogin päättävä lause: "Ei ole mitään syytä olla uskomatta, että "tasa-arvo", "suvaitsevaisuus" ynnä muu meille juuri nyt tärkeä päätyy menneen maailman älyttömyyksien pitkään listaan maata kiertävän auringon, paavin erehtymättömyyden, naisen sieluttomuuden ja itsetyydytyksen aiheuttaman likinäköisyyden seuraksi." --Seegge ^(keskustele) 19. elokuuta 2015 kello 21.48 (EEST)

Tuo kohta ei käsittele samaa aihetta, mistä muokkaussotaa käydään. Jos henkilön blogia aletaan siteeraamaan, pitää aina pystyä perustelemaan, miksi juuri tämä kohta tulee siteerata. Muuten on vaarana että koko artikkeli paisuu sitaateiksi, vaikka henkilön ajatuksia on käsitelty myös riippumattomissa lähteissä. Niiden referointi on oleellisempaa kuin omien tulkintojen ja poimintojen tekeminen henkilön kirjoituksista. – Kuohatti 19. elokuuta 2015 kello 22.12 (EEST)

"Lupaava"

Artikkelia on laajennettu lupaavuus-leiman (29.5.2010) jälkeen kaksinkertaiseksi sekalaiselle silpputiedolla. Joko artikkelia on karsittava reippaasti tai poistettava luvaava-leima. --Abc10 (keskustelu) 27. heinäkuuta 2019 kello 09.33 (EEST)

@Abc10: Nostaisitko esiin muutaman esimerkkitrivian? Ei tämä minun mielestäni ole mitenkään erityisen triviapainotteinen artikkeli, vaan selkeästi ja asiapitoisesti etenevä juttu. Poliittisista näkemyksistä kirjoitetaan pitkästi, mutta tämä lienee ammattipoliitikosta kertovassa artikkelissa täysin prusteltua. Halla-Ahoon liittyvistä kohuista on melko pitkästi juttua, mutta toisaalta kyseessä on henkilö, joka varsinkin aiemmin oli jatkuvasti kohun keskellä. Muita lausuntoja -kappale on ehkä lähimpänä triviaa, mutta toisaalta Halla-Ahon kyse on julkisuuskuvaan keskeisesti liittyvistä episodeista jotka tasaisesti pulpahtavat edelleen pintaan. Oikeuskäsittelyjen alaluvuksi Muita lausuntoja -kappale on tosin huono, koska kyseisiä tapauksia ei ole koskaan puitu oikeudessa. Vähintäänkin otsikot pitäisi vaihtaa vastaamaan sisältöä. --Miihkali ^{(K • M)} 3. syyskuuta 2020 kello 20.43 (EEST)

Ongelma on tuo, minkä sanon kahdessa kommentissani alempana ja olen todennut tämä artikkeli yhtenä esimerkkinä mielessäni ja ehghkä esimerkkinä mainiten muissakin keskusteluissa: Artikkeli koostuu uutissilpusta vaikka sen jälkeen kun artikkeli on uutissilpusta kirjoitettu, on artikkelin aiheesta kirjoitettu kokonaisia kirjoja ja lehdissäkin varmaan on ilmestynyt syvällisempiä abnalyysejä. Kun lähteitä on paljon niin työ on vaikea, ja ollaan vapaaehtoisprojektin tyypillisessä tuilanteessa, että työvoimaa ei ritä kiinnostaviinkaan aiheisiin.--Urjanhai (keskustelu) 4. syyskuuta 2020 kello 08.25 (EEST)

Toinen puute on, että sen jälkeen on tullut ainakin yksi Halla-ahoa käsittelevä kirja (en nyt ulkoa muista, onko useampia) ja varmasti myös muuta käsittelyä erilaisssa kokoavissa yleisesityksissä. --Urjanhai (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 09.38 (EET)

Vielä detaljihuomio: äsken joku kirjautumaton muokkaaja oli lisännyt määritelmään: "on suomalainen populistinen poliitikko". Poistin lisäyksen tuosta, koska johdannon kuuluu olla yhteenveto artikkelista, eikä sanaa esiintynyt tekstissä edempänä. Kuitenkin se, että Halla-aho on populistinen poliitikko, on epäilemättä faktaa, jolle hyvin todennäköisesti löytyy myös joku lähde. Tämä puoli ehkä olisi hyvä myös lisätä artikkeliin, artikkelin nykyisellä rakenteella esim. osioon "kannatusta ja artvostelua" edellyttäen, että luotettava lähde löytyy.--Urjanhai (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 09.43 (EET)

Populismi esiintyy kahden lähteen otsikossa, joten niistä saisi maininnan tekstiinkin. Jos puolue on populistinen, eiköhän silloin ole puheenjohtajakin? --Abc10 (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 11.16 (EET)´

Kuuluuko sitten sanoa: "Li Andersson on suomalainen vasemmistolainen poliitikko", "Petteri Orpo on suomalainen porvarillinen poliitikko"? Eikö ole selvempää kertoa vain että on poliitikko siitä ja siitä puolueesta ja puolueen artikkelista näkee, minkälainen on puolue, ja saman artikkelin jatkosta näkee, mitä ovat poliitikon omat painotukset puolueensa sisällä. Tietysti poliitikon omat painotukset puolueensa sisällä voi mainita johdannossa määritelmälaiseen jälkeenkin. Mitä tulee tuohoon lupaavuuteen, niin mielestäni tämä on malliesimerkki tapauksesta, jossa lupaavuuutta hyvin voitaisiin arvioida uudelleen, kun artikkeli edelleenkin taitaa koostua uutissilpusta vaikka aiheesta on ilmestynyt jo kirjoja ja perusteellisempiaskin analyyseja, tai noin ainakin kun viimeksi artikkelia katsoin. Tämä on artikkelien kehityksessä hyvin tyypillinen ilmiö: ensin laajennetaan ajankohtaisilla lähteillä ja sitten kiinnostus hiipuu kun lähdemnäärän kasvaessa työmäärä kasvaa niin ettei kelläöän vain ewnää olekaan aikaa.--Urjanhai (keskustelu) 4. syyskuuta 2020 kello 08.21 (EEST)

Kun nyt lisättiin sivulle Wikipedia:Medianäkyvyys osioon Wikipedia kirjallisuudessa lähteistetty arvio tämän Wikipedia-artikkelin puutteista, niin yllä sanottu korostuu entisestään. Eri näkökulmia edustavat kirjat, joita on kirjoitettu pelkästään Halla-ahosta (vähintään kaksi ellei useampia), tai kirjat ja muut pysyvämmät lähteet, joissa Halla-ahoa muutoin äsitellään laajasti eri näkökulmista (näitä on varmaan vielä enemmän), loistavat poissaolollaan tai niitä on korkeintaan lisätty kirjallisluetteloon (mikä tietysti on erittäin hyvä, että edes sinne). Nyt voidaan ehkä katsoa, kauanko menee kun tuo mainittu puuttunut tieto lisätään Wikipediaan. Tämä Halla-ahon sosiaalinen taustahan kyllä on ollut koko ajan tiedossa ja hän on siitä itse kertonut.--Urjanhai (keskustelu) 22. lokakuuta 2020 kello 22.52 (EEST)

Ei mennyt kauan, lisäsin sen eilen klo 20.19 [31]. --Abc10 (keskustelu) 23. lokakuuta 2020 kello 08.17 (EEST)

Jos tällaisia epäkohtia joku huomaa, niin olisi hyvä päivittää artikkelia (viittaan tässä kyseisen kirjan kirjoittajaan). Kritiikkiä tänne aina tulee, mutta tässä tapauksessa ilmeisesti viitteet ja todennäköisesti osaaminenkin olisi riittänyt artikkelin päivittämiseen. Nämä aina herättää kysymyksiä, kun ollaan julkisuudessa hirveän näreissään, ettei jotain ole Wikipediassa, mutta sitten lopulta se ei lopulta kuitenkaan ollutkaan niin tärkeää, että käytettäisiin edes puoli tuntia elämästä ja lisättäisiin se tänne. En ruoskisi itseäni tästä puutteesta. Toki hyvä, että se nyt on täällä.--MAQuire (keskustelu) 23. lokakuuta 2020 kello 22.34 (EEST)

Artikkelin tila on niin silppuinen, että jos joku nyt olisi ehtinyt artikkelia parantaa, niin siinä prosessissa tuokin olisi varmaan tullut käsitellyksi. Ei se silppuisuus tuon yhden detaljin lisäämisellä poistu mihinkään. Wikipediaan pätee varmasti sama kuin tieteeseen: "on juostava pysyäkseen paikalllaan". Jos artikkeli oli ajantasainen mitä lie 5-10 vuoytta sitten, niin se ei pysy sellaisena kuin jatkuvalla uudelleenkirjoittamisella. Kun laskee montako muokkaajaa täällä on ja montako artikkelia, ja jos ne jaetaan tasan, niin jokaiselle tulee varmaan vähintään kaksi- tai kolminumeroinen luku. Ja kirjan kirjoittaja tietysti tekee viisaasti, jos ei muokkaa Wikipedia-artikkelia aiheesta, josta on juuri kirjoittanut kirjan. Se sopii paremmin jollekin joka on etäämpänä aiheesta.--Urjanhai (keskustelu) 23. lokakuuta 2020 kello 22.50 (EEST)

No en tietenkään tarkoittanut, että viittaa julkaisemattomaan kirjaansa.--MAQuire (keskustelu) 23. lokakuuta 2020 kello 22.52 (EEST)

Kyllä tuo tieto sukutaustasta oli yleisessä tiedossa ja julkisissa lähteissä käsiteltynä jo ennestäänkin, sen siis olisi kuka tahansa pystynyt lisäämään koska tahansa jo ennen tuota kirjaakin. Mutta täysin selväähän on, että ei jonkun kirjan kirjoittaja nyt ehkä muutenkaan lähde muokkaamaan jonkun sellaisen aiheen wikipedia-artikkelia, josta on juuri kirjoittamassa kirjaa. Tästähän on käytäntökin Wikipedia:Eturistiriita. --Urjanhai (keskustelu) 23. lokakuuta 2020 kello 23.04 (EEST)

Tuohon "Eturistiriita tarkoittaa Wikipediassa ristiriitatilannetta, joka voi syntyä jos muokkauksista saa korvausta." pitäisi kai lisätä, että " tai saa korvausta, ettei muokkaa artikkelia." Olisi melko mielenkiintoista, jos julkaisija myöntäisi, että maksaa kirjailijalle, ettei hän pyri korjaamaan kirjassaan huomaamiaan virheitä ennen julkaisua. Onkohan tuo edes eettisesti oikein?--MAQuire (keskustelu) 23. lokakuuta 2020 kello 23.15 (EEST)

Eihän tässä ole kysymys yksistään rahan liikkumisesta vaan kunkin toimijan asemasta suhteessa arrtikkelin aiheeseen. Muistaakseni esimerkiksi suositellaan, että jos kuuluu artikkelin aiheen lähipiiriin, niin on suosteltavampaa jättää artikkelin luominen ja muokkaaminen muille. Tai vastaavasti jos on itse juuri kirjoittamassa artikkelin aiheesta kirjaa - oli se sitten artikkelin aihetta kohtaan fanittava tai krittinen, niin silloinkin on suositeltavaa jättää artikkelin muokkaaminen muille. Eikö tämä nyt ole ihan perusasia? Silloin tietenkään itse kirjan kirjoittaja ei ole se henkilö, joka menee korjailemaan jotain wikipedia-artikkelia, jonka aiheesta on samaan aikaan kirjoittamassa kantaaottavaa kirjaa (joko puolesta tai vastaan tai tai ei kumpaakaan), vaan tietenkin kirjoittaja jättää tämän tehtävän muille, jotka eivät ole tällaisessa asemassa suhteessa artikkelin aiheeseen eikä lähde aiheen Wikipedia-artikkelia muokkaamalla sörkkimään julkisuusprosessia, jota kirjassa tarkastelee ja arvioi kirjan kirjoittajana. Eihän noin voi vakavissaan kukaan ajatella. Eihän se ole mitään "kirjan virheen korjaamista" että kirjan kirjoittaja näkee wikipediassa puutteen ja raportoi siitä. Se ei missään nimessä ole eikä voi olla kirjan kirjoittajan velvollisuus millään lailla, että hänen pitäisi kesken kirjan kirjoittamisen mennä "korjaamaan" joku wikipedian puute josta hän kirjassaan kertoo. En siis saa tuosta ajatuksesta kerta kaikkiaan mitään tolkkua. Kirjahan kuvaa todellisuutta, eikä kirjankirjoitusprosessin tarkoitus ole muuttaa todellisuutta korjaamalla wikipediaa. --Urjanhai (keskustelu) 24. lokakuuta 2020 kello 01.06 (EEST)

Ymmärtäisin kommentin, jos muokattaisiin Jussi Halla-ahon artikkelia artikkelin aiheen lähipiiristä, mutta käsittääkseni kirjoittaja ei liity mitenkään Jussi Halla-ahon lähipiiriin, vaan hankkii tietonsa julkisista lähteistä. Huomasitko, että kirja oli jo julkaistu, kun joku muu joutui tuon kohdan muokkaamaan. Miten selität, että joku lukija on lukenut kirjan ennen kirjoittajaa julkaisemisen jälkeen? Väitätkö oikeasti, että julkaisuajankohta pimitetään tekijältä? Mihin tällainen kokemus pohjautuu? Omaelämäkerta on eri asia ja silloin toki ei pidä muokata artikkelia ilman lähdettä ja lähteen kanssakin tulee arvioida eturistiriita.--MAQuire (keskustelu) 24. lokakuuta 2020 kello 01.26 (EEST)

En nyt enää ymmärrä ajatuksenjuoksuasi tässä asiassa enää ollenkaan, enkä rupea toistamaan mitä sanoin edellisessä kommentissasi. Eli ihanko siis tosiaan moitit kirjan tekijää siitä että hän ei mennyt "korjaamaan" kirjassa selostamaansa "puutetta" Wipiedian artikkelissa, vaan sen sijaan, mokomakin hyväkäs, meni kirjoittamaan täst' "Wikipedian puuttesta" kirjaansa ja jätti Wikipedian korjaamatta? Tämäkö nyt tosiaan oli ajatuksesi? Eihän tuollaisessa ajatuksrssa ole kerta kaikkiaan mitään päätä eikä häntää: Jos kirjan kirjoittaja tutkijana tutkii jotain julkista prosessia sivusta, niin hän tutkii sitä sivusta ja sanoo sanottavansa kirjansa kautta. --Urjanhai (keskustelu) 24. lokakuuta 2020 kello 14.33 (EEST)

En asettaisi kirjan kirjoittaneelle Nurmelle vaatimuksia täydentää Wikipedia-artikkelia. Ensinnäkin ei voi tietää onko hänellä mitään kokemusta Wikipediaan kirjoittamisesta, toiseksi siitä seuraa ja sen lisäksi hänellä tuskin on aikaa tai myöskään halua hajottaa ajatuksiaan Wikipediaan, kun hänellä on meneillään varsin vaativa työ (johon hän tosin tiedonhankinnassa on jonkin lähteen mukaan saanut apua). Minusta on hyvä, että hän osoitti ongelman ja ao. kohta tuli korjatuksi. Jos ei Wikipedia-aktiiveilla ole velvollisuuksia (viittaan tällä ohjaussivukeskusteluun), kuinka voidaan esittää vaatimuksia jollekulle täysin ulkopuoliselle? Ei voida. --Abc10 (keskustelu) 24. lokakuuta 2020 kello 08.06 (EEST)

En ole asettanut vaatimuksia täydentää, vaan totesin, ettei edes kirjailija kokenut puutetta niin vakavaksi, että olisi pyrkinyt täydentämään artikkelia vaikkapa kirjan kirjoittamisen jälkeen. Hän olisi voinut ottaa myös yhteyttä johonkin aktiiviin ja pyytää korjausta. Eli puute oli käytännössä aika mitätön, ja oli lisätty kirjaan ehkä muista syistä kuin puutteen vakavuuden takia. Puutteita täällä kyllä on ja aina tulee olemaan.--MAQuire (keskustelu) 24. lokakuuta 2020 kello 10.49 (EEST)

Yleisesti ottaen ihmisillä ei ole mitään käsitystä Wikipedian toiminnasta ja Wikipediassa toimimisesta. Vuosia täällä toimineilla Wikipedia on helposti maailman napa. Tulihan se tieto ilmoitetuksi kirjan kautta, ja asia on hoidettu kuntoon. Siinä mielessä tieto on olennainen, että populistipoliitikon tausta on äidin puolelta aika yläluokkainen vaikka joku rivikansalainen voi kuvitella toisin. Yläluokkainen asenne esim. sosiaalipolitiikkaan voi periytyä juuri siitä. H-a ei toimi uohdetun kansan puolesta, kuten puolueen äitipuolue ja esi-isä lausuivat. --Abc10 (keskustelu) 24. lokakuuta 2020 kello 11.14 (EEST)

Kuten jo eilen sanoin, niin hyvä että asia on nyt artikkelissa. Monesti muokkaajat yliarvioivat Wikipedian muokkaamiseen tarvittavia kykyjä. Loppujen lopuksi on kyseessä aika yksinkertainen ja nopeasti opittava taito, jos ei katsota pilkuntarkasti kaikkia nyansseja.--MAQuire (keskustelu) 24. lokakuuta 2020 kello 11.25 (EEST)

Ei missään nimessä statuksen arvoinen. Neutraalius hukassa ja täynnä kummallisia lainauksia, jotka eivät kuulu artikkeliin. Tuo epävirallinen elämänkertakin taitaa lähinnä olla skandaalinhakuista silpputietoa. Vaatisi karsintaa isolla kädellä. —kallerna (keskustelu) 23. lokakuuta 2020 kello 23.43 (EEST)

Mitä olen arvosteluista lukenut, niin kirja on historiantutkijan koulutuksen saaneen tekijän haastatteluihin ja viitteistettyyyn lähteiden käyttöön perustuva esitys aiheestaan, vaikka tietysti omia tulkintoja tehden, joista jokainen saa olla mitä mieltä tykkää olla. Näin siis lähteet. Itse en ole ehtinyt kirjaan virelä tutustua. Tietysti joka aiheesta voidaan kirjoitta kriittisemmin tai ymmärtävämmin, ja siitä sitten tulee ns. dialogia. Ilman muuta on selvä että jos lähteinä on joko vain pääasiassa iltapäivälehtiä ja päivittäisiä sanolehtiuutisia vs. esim. sanomalehtien laajoja henkilöhaastatteluja, aikakauslehtien tai tieteellisten sarjojen kirjoituksia, ja kirjoja, jotka joko on kirjoitettu itse aiheesta, tai joissa aihetta käsitellään laajasti eri kanteilta, niin näillä jälkimmäisillä saadaan jotain toistettavissa olevaa kokonaiskuvaa.--Urjanhai (keskustelu) 24. lokakuuta 2020 kello 01.17 (EEST)

Lopussa on lähdeluettelo, mutta viitteitä ei ole. Kommentista päätellen Kallerna ei ole lukenut kirjaa. Hänen väitteensä kirjan laadusta on linjassa Halla-ahon mielipiteen kanssa, eikä Halla-ahokaan ollut niin sanoessaan tutustunut kirjaan. Toimittaja Nurmi on Wikipedia-artikkelin mukaan palkittu politiikantoimittaja. --Abc10 (keskustelu) 24. lokakuuta 2020 kello 08.14 (EEST)

IP poisti tiedon Halla-ahon juutalaisvastaisuudesta, joka ainakin minun silmääni vaikutti tuollaisessa muodossa hyvin epäneutraalilta. Onko kirjassa jonkinlaisia todisteitä tälle väitteelle "Halla-aho on jo varhain ilmaissut kielteisen asenteensa juutalaisuuteen" ja muut kappaleessa näytti olevan Lauri Nurmen mielipiteitä. Tuollainen ei kuulu artikkeliin. --AinScept (keskustelu) 6. marraskuuta 2020 kello 00.31 (EET)

Vai että IP, no jopas. Nurmen kirjasta s. 168: "Kielteinen suhtautumien juutalaisuuteen toistuu Halla-ahon kirjoituksissa eri vuosina. Kyse ei ole sattumalipsahduksista, ja ne palauttavat mieliin nuoruuden 'minä olen arjalainen ja ylpeä siitä' -lausunnon. Halla-aho on yli 30-vuotiaana väitöskirjatutkijana julistanut, että häntä ei juutalaisten kansanmurha holokausti kiinnosta, ja kutsunut sitä historialliseksi kuriositeetiksi. Auschwitzin vapautumisen 60-vuotismuiston juhlallisuuksien aikaan Halla-aho kirjoittaa holo-hölöttämistä ja holo-hölinästä. Teksti ei edusta tyylilajiltaan satiiria, ja siitä huokuu kirjoittajansa henkilökohtainen suhtautuminen juutalaisin." Käsitän niin, että tuo 'holo-hölöttäminen' viittaa holokaustiin.

Nurmi toteaa vielä, että Halla-ahoa "ei ole haastettu julkisuudessa kertomaan, miten hän suhtautuu juutalaisuuteen ja juutalaisiin ja näiden kohtaloon poliittisen kansallissosialismin helvetinkidassa. - - huomio kiinnittyy liiaksikin häneen ajatteluunsa muslimeista - -. Yhteen ulottuvuuteen keskittyminen epäilemättä sopii hänelle itselleen."

Nurmen teos on Wikipedian lähdekäytännön perusteella luotettava lähde, Nurmi itse palkittu politiikantoimittaja. --Abc10 (keskustelu) 6. marraskuuta 2020 kello 08.28 (EET)

Halla-ahon yliopistouran päättyminen

Tarkennan tässä, että elämäkerran kirjoittaja Nurmi on haastatellut prof. Jouko Lindstedtiä ja muita laitoksella työskennelleitä ja opiskelijoita Halla-ahon käytöksestä ja uran päättymisestä, eli kyse ei ole Nurmen mielipiteistä. Halla-ahohan ei suostunut haastatteluihin kirjaa varten, joten hänen näkemystään ei siinä ole muuten kuin se kuva, mikä on julkisuudessa syntynyt: Halla-aho katkeroitui ja käytti alatyylistä kieltä jostakusta henkilöstä, joka olisi ilmiantanut Halla-ahon (jäi vähän epäselväksi, mistä ilmiannosta on kyse). Halla-aho käyttää henkilöstä nimitystä "molopäätoimittaja". Mutta uran päättyminen ei johtunut yhdestä ilmiannosta vaan vuosia jatkuneesta käytöksestä, Suomen Sisun jäsenyydestä ja Scripta-blogista, jossa hän kirjoittaa vihaavansa ihmisoikeuksia. --Abc10 (keskustelu) 28. lokakuuta 2020 kello 16.39 (EET)

Siteeraan vielä kirjassa olevaan Lindstedtin lausumaa: "Valitettavasti [– –] vain vähemmistö tohtoriksi väitelleistä voi saada työpaikan yliopistosta [– –]. Minä tai kukaan muukaan ei siis savustanut Halla-ahoa ulos yliopistosta, mutta kukaan ei myöskään pyytänyt häntä mukaan mihinkään tutkimushankkeeseen, joka olisi saanut rahoitusta – ja suurin osahan ei saa." Jos Halla-aholla on toinen mielipide asiasta, hän voisi kirjoittaa sen sivistyneesti johonkin julkiseen paikkaan. --Abc10 (keskustelu) 28. lokakuuta 2020 kello 16.45 (EET)

"(Epä)virallinen elämäkerta"

Välttäisin käyttämästä sanaparia "virallinen elämäkerta" ja sen vastaparia "epävirallinen elämäkerta", koska ihmisestä/poliitikosta ei ole olemassa yhtä totuutta. Virallisen elämäkerran voi pahalla tahdolla tulkita myös siten, että se on "virallinen totuus", jonka takana lymyää oikea totuus. Ehkä se voi myös tarkoittaa kohteen hyväksymää elämäkertaa, joka sekään ei ole oikea totuus. Amerikkalainen kielenkäyttö taitaa rakastaa määritettä "official". Mistä lienee alkujaan lähtöisin, luultavasti bisneksestä, jossa halutaan hakata totuus kiveen. --Abc10 (keskustelu) 28. lokakuuta 2020 kello 18.52 (EET)

Kyseessä on käsittääkseni kirjan nimen osa, joten emme voi oikein sille mitään.--MAQuire (keskustelu) 28. lokakuuta 2020 kello 19.06 (EET)

Kiitos huomautuksesta. Olen enemmänkin lukenut sisältöä, ja kansi jäi sivuosaan, vaikka totta kyllä itse kirjoitin artikkelin ja itse sen kannen tallensin ja liitin artikkeliin. --Abc10 (keskustelu) 28. lokakuuta 2020 kello 19.34 (EET)

27.7.2019 korjattava-mallineen tarpeellisuus

Käyttäjä Abc10 on lätkäissyt artikkelin alkuun korjattava-mallineen sanoilla "tiivistettävä, karsittava triviaa" 27. heinäkuuta 2019 https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jussi_Halla-aho&diff=18307590&oldid=18307547 Malline on ollut artikkelin alussa sen noin 1,5 vuotta ja artikkeli ei ole sinä aikana lyhentynyt eikä "triviaa" ole karsittu. Onko mallinemerkintä ylipäätään tarpeellinen, kun artikkeli on silti esim. artikkelia Euroopan unionista lyhyempi, vai uskotaanko että artikkeli tällä tavalla tiivistyy ja "triviaa" joku karsii?

Lisäksi voisi miettiä, onko alun korjattava-malline asiallinen "ei täytä laatuvaatimuksia" -huomautus artikkelin alussa, kun kuntavaalit on keväällä 2021 ja tätä artikkelia saapunee lukemaan tuhannet sielut. Ei ole aivan selvää, miten ne laatuvaatimukset ovat tässä täyttymättä verrattuna artikkeleihin X tai Y, joissa vastaavaa mallinetta ei ole. Mallineen lätkäisy artikkeliin on alun perin tietenkin ollut vain yksittäisen käyttäjän idea, ja sen tarpeellisuutta artikkelissa ylipäätään voisi tässä yhteisö pohtia huomioimalla ne kuuluisat laatuvaatimukset, jotka on ilmeisesti kirjattu sivulle Ohje:Tyyliopas. --Hartz (keskustelu) 1. tammikuuta 2021 kello 17.21 (EET)

En saanut lisätä oleellista tietoa suvusta.

Sukupuuohjelma geni.comin mukaan Jussi Halla-aho on henkilön Riitta Juhantytär Takku, Hordeel jälkeläisiä. Muita sukuun kuuluvia ovat geni.comin mukaan muun muassa: Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö, Suomen tasavallan presidentti Mauno Koivisto, Suomen tasavallan presidentti Risto Ryti, Suomen tasavallan presidentti marsalkka Carl Gustaf Mannerheim, Matemaatikko Rolf Nevanlinna, Suomen pääministeri Petteri Orpo, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, 9-kertainen olympiavoittaja Paavo Nurmi, Akateemikko kansleri Ilkka Niiniluoto, Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth ja Tietokonenero Linus Torvalds. 217.140.214.105 7. tammikuuta 2024 kello 07.43 (EET)

Täysin turhanpäiväisiä webbisivujen laskemat "sukulaissuhteet" Aatamin ja Eevan kautta. Eivät näy mitenkään arjessa jos henkilö itse ei edes tuollaisesta tiedä. --Mikko Paananen (keskustelu) 7. tammikuuta 2024 kello 09.32 (EET)

1500-luvulla eläneellä henkilöllä on jälkeläisiä uskomaton määrä, sukututkijat varmaan tietävät keskimääräisen tilaston. Moni täälläkin voi löytää itsensä tuosta sukupuusta. --Abc10 (keskustelu) 7. tammikuuta 2024 kello 10.37 (EET)

Laatuarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Hyvän tasolle. On nyt lupaava. 37.33.152.233 2. helmikuuta 2024 kello 14.59 (EET)

Lähteet olisi hyvä tarkistaa ja korjata ennen laatuarviointia. --Linkkerpar^keskustelu 2. helmikuuta 2024 kello 15.16 (EET)

Kuten ylempänä on keskusteltu, Halla-ahosta on artikkelin lupaavaksi valitsemisen jälkeen ilmestynyt kokonainen elämäkertakirja. Tässä artikkelissa kyseistä kirjaa käytetään lähteenä vain muutamassa kohdassa. Perussuomalaisista on myös jonkin verran tutkimuskirjallisuutta, jota voisi soveltuvin osin käyttää artikkelin lähteenä. Miihkali ^{(K • M)} 10. maaliskuuta 2024 kello 21.15 (EET)

Johdantoa olisi hyvä saada ytimekkäämmäksi, se on yleensä korkeintaan neljän kappaleen mittainen: [32] --Kärrmes (keskustelu) 4. helmikuuta 2024 kello 15.56 (EET)

Luvut "Fasismia ja natsismia vastaan" & "Avoin suomalaisuus" vaikuttavat puolueellisilta.

Esimerkiksi puhuessaan väestönvaihtoteoriasta hän viittaa suomalaisuuteen etnisesti muuttumattomana ja historiallisena kansana, ja näkee myös uussuomalaiset uhaksi sille, sitä kautta että maahanmuuttajien lapset nähdään uhaksi suomalaisuudelle.

https://www.suomenuutiset.fi/halla-aho-puhe-vaestonvaihdoksesta-foliohattuilua-liioittelua/

Lisäksi toisessa HS artikkelissa hän avaa: "suomalainen kansa koostuu pääosin niiden ihmisryhmien jälkeläisistä, jotka muuttivat Suomeen esihistoriallisena aikana"

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006157717.html Hulppa123 (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 12.54 (EET)

Vaalimenestystaulukot ovat todella kummallisessa paikassa. Laittaisin joko politiikasta kertovien osuuksien loppuun, tai vielä mieluummin artikkelin loppuun pois leipätekstin seasta, jossa tuollaiset pitkät taulukot ovat hyvin töksähtäviä. --Kärrmes (keskustelu) 17. helmikuuta 2024 kello 04.58 (EET)

Artikkelille on tässä vaiheessa laatuarviointia esitetty enemmän kritiikkiä kuin kehuja. Ongelmia on tuotu esiin myös aiemmissa keskusteluissa, kuten otsikon "Lupaava" alla. Ehdotan laatumerkinnän poistoa. --Miihkali ^{(K • M)} 28. maaliskuuta 2024 kello 12.08 (EET)

Lähteitä ei ole edelleenkään käyty läpi joten kannatan. --Linkkerpar^keskustelu 28. maaliskuuta 2024 kello 12.11 (EET)

Siltähän tämä vaikuttaa. Hyvä muistutus siitä, että artikkelia on huollettava ja ylläpidettävä sen jälkeen, kun sille on annettu laatumerkintä. --Kärrmes (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 08.35 (EET)

Kannatan poistoa siksi ajaksi, kunnes artikkeli on jälleen sen arvoinen. Hämmennyin ip:n aloituksesta, ja vähän myös siitä, että tuon vuoden 2020 keskustelun jälkeen statusta ei poistettu. Iivarius (keskustelu) 5. huhtikuuta 2024 kello 01.08 (EEST)

Ehdotuksesta lupaavan artikkelin statuksen poistolle on kulunut kaksi viikkoa, ja siitä ollaan oltu yksimielisiä. Sen tueksi artikkelin ongelmista on puhuttu jo vuosia aiemmin. Arkistoin laatuarvioinnin ja poistan laatumerkinnän. --Kärrmes (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 20.04 (EEST)