Mikko S. Lehtonen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee mediakulttuurin professori Mikko Lehtosta. Muista samannimisistä henkilöistä katso Mikko Lehtonen.

Mikko Sakari Lehtonen (s. 19. heinäkuuta 1956 Kuusjärvi) on Tampereen yliopiston mediakulttuurin professori.[1]

Lehtonen toimii useilla kulttuuritutkimuksen aloilla ja osallistuu myös julkiseen keskusteluun.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehtonen toimi Teiniliiton varapuheenjohtajana 1975–1976 ja Ammattikoululaisten liiton pääsihteerinä 1976–1978. Hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1980. Lehtonen työskenteli Toveri-lehden päätoimittajana 1980–1981 ja Uusi valta -lehden toimittajana ja vastaavana toimittajana 1982–1984.[1]

Lehtonen aloitti yleisen kirjallisuustieteen opinnot Tampereen yliopistossa vuonna 1984 ja valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1989 ja lisensiaatiksi 1991. Tohtoriksi hän väitteli vuonna 1994.[1] Lehtonen tarkasteli väitöskirjassaan Kyklooppi ja kojootti: Subjekti 1600–1900-lukujen kulttuuri- ja kirjallisuusteorioissa modernin länsimaisen tiedekäsityksen muodostumista. Modernia kartesiolaista tiedettä luonnehtii subjektin maailmasta irrottava dualismi, jota vastaan Lehtonen asettaa kulttuurisen materialismin idean, jota hän luonnehtii nomadin ja kojootin metaforilla. “Nomadin ja kojootin suhteessa tutkiva subjekti ja tutkittava objekti eivät ole toisistaan absoluuttisesti erillisiä eikä niiden ero muodostu siitä, että tutkivan subjektin ajatellaan olevan aktiivinen ja tutkittavan objektin passiivinen.” (s. 260–261) “Nomadin suhde kojoottiin ei ole katseella tapahtuvaa alistamista, vaan katselemista, koskettelemista ja koettelemista sekä tulemista katselluksi, kosketelluksi ja koetelluksi.” (s. 261) Tätä katselemisen ja koskettelun ohjelmaansa Lehtonen on purkanut ja kehittänyt edelleen lukuisissa kulttuuria analysoivissa julkaisuissaan.[2]

Vuosina 1990–1999 Lehtonen työskenteli Tampereen yliopiston yleisen kirjallisuustieteen assistenttina ja nimitettiin vuonna 1995 yleisen kirjallisuustieteen dosentiksi. Vuosina 1999–2002 hän oli audiovisuaalisen mediakulttuurin opintokokonaisuuden johtaja ja Suomen Akatemian akatemiatutkija. Vuodesta 2002 Lehtonen on ollut Tampereen yliopiston mediakulttuurin professori ja Lapin yliopiston kulttuurintutkimuksen dosentti. Vuosina 2007–2010 hän työskenteli Suomen Akatemian tutkimusprojektissa ”Kulttuurin valta ja hyväksynnän tuottaminen” (POWCULT) ja vuosina 2010–2013 projektin ”Kulttuurin hyötykäyttö: talouden ja kulttuurin transnationaaliset uudelleenartikulaatiot” (CAPCULT) johtajana.[1]

Lehtonen toimii valtakunnallisen Muuttuvan viestinnän tutkijakoulun (MUUVI) toisena johtajana. Hän on ollut European Journal of Cultural Studies -lehden toimituskunnan jäsen vuodesta 1997 ja kuulunut Cultural Studies -lehden toimituskuntaan vuodesta 2000. Vuonna 2006 Lehtonen oli Helsingin Sanomien kolumnisti. Hän oli Ylioppilastutkintolautakunnan jäsen 2010–2015.[1]

Lehtonen asuu Tampereella ja hänellä on kaksi lasta.[1]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monografioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kirjallisuuden kategoriasta kirjoittamisen käytäntöihin: Raymond Williamsin kulttuuriteoreettisesti pohjattu kirjallisuusteoria. Tampereen yliopisto. Yleinen kirjallisuustiede. Julkaisuja 22. Tampere: Tampereen yliopisto, 1989. ISBN 951-44-2561-8.
  • Kyklooppi ja kojootti: Subjekti 1600–1900-lukujen kulttuuri- ja kirjallisuusteorioissa. Väitöskirja, Tampereen yliopisto. Littera. Tampere: Vastapaino, 1994. ISBN 951-9066-76-4.
  • Pikku jättiläisiä: Maskuliinisuuden kulttuurinen rakentuminen. Tampere: Vastapaino, 1995. ISBN 951-9066-91-8.
  • Merkitysten maailma: Kulttuurisen tekstintutkimuksen lähtökohtia. Tampere: Vastapaino, 1996 (5. painos 2004). ISBN 951-768-007-4.
  • Tutkainta vastaan: Kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen dialogeja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 698. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998. ISBN 951-746-035-X.
  • The Cultural Analysis of Texts (2000). London, Sage
  • Post scriptum: Kirja medioitumisen aikakaudella. Tampere: Vastapaino, 2001. ISBN 951-768-087-2.
  • Syyskuun yhdennentoista merkitys. Tampere: Vastapaino, 2001. ISBN 951-768-099-6.
  • Maa-ilma: materialistisen kulttuuriteorian lähtökohtia. Tampere: Vastapaino, 2014. ISBN 978-951-768-437-8.

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Williams, Raymond: Marxismi, kulttuuri ja kirjallisuus. (Marxism and literature, 1977.) Suomennos: Mikko Lehtonen. Littera. Tampere: Vastapaino, 1988. ISBN 951-9066-24-1.
  • Eagleton, Terry: Kirjallisuusteoria: Johdatus. (Literary theory: An introduction, 1983, 1996.) Suomennos: Yrjö Hosiaisluoma, Mikko Lehtonen ym. 2. uudistettu painos (uusien jaksojen suomennos Lehtonen, 1. painos 1991). Tampere: Vastapaino, 1997. ISBN 951-768-015-5.
  • Bradbury, Malcolm: Mensonge: Strukturalismin salainen sankari. (My strange quest for Mensonge: Structuralisms hidden hero, 1987.) Suomentanut Mikko Lehtonen. Tampere: Vastapaino, 1992. ISBN 951-9066-56-X.
  • Hall, Stuart: Kulttuurin ja politiikan murroksia. Suomentaneet ja toimittaneet Juha Koivisto, Mikko S. Lehtonen, Lawrence Grossberg ja Timo Uusitupa. Tampere: Vastapaino, 1992. ISBN 951-9066-46-2.
  • Grossberg, Lawrence: Mielihyvän kytkennät: Risteilyjä populaarikulttuurissa. Suomentaneet ja toimittaneet Juha Koivisto, Mikko S. Lehtonen, Ensio Puoskari ja Timo Uusitupa. Tampere: Vastapaino, 1995. ISBN 951-9066-86-1.
  • Fornäs, Johan: Kulttuuriteoria: Myöhäismodernin ulottuvuuksia. (Cultural theory and late modernity, 1995.) Suomentaneet Mikko Lehtonen, Virpi Blom, Kaarina Hazard ja Juha Herkman. Tampere: Vastapaino, 1998. ISBN 951-768-036-8.
  • Hall, Stuart: Identiteetti. Suomentaneet ja toimittaneet Mikko Lehtonen ja Juha Herkman. Tampere: Vastapaino, 1999 (5. painos 2005). ISBN 951-768-056-2.

Toimitettuja kokoelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Kuka kukin on 2015, s. 476. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-28228-0.
  2. Vainikkala, Erkki: Kulttuurimatka moderniin. (Mikko Lehtonen, Kyklooppi ja kojootti. Subjekti 1600–1900-lukujen kulttuuri- ja kirjallisuusteorioissa.) Niin & näin, 1994, nro 3, s. 83–86. Artikkelin verkkoversio. (suomeksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]