Ero sivun ”Moskovan suuriruhtinaskunta” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 25: | Rivi 25: | ||
|väestötiheys = |
|väestötiheys = |
||
|valuutta = |
|valuutta = |
||
|edeltäjänimike = |
|edeltäjänimike = |
||
|edeltäjät = [[ |
|edeltäjät = [[Kiovan Venäjän seuraajavaltiot]] |
||
|seuraajat = [[Moskovan Venäjä]] |
|seuraajat = [[Moskovan Venäjä]] |
||
|kansallislaulu = |
|kansallislaulu = |
||
| Rivi 36: | Rivi 36: | ||
}} |
}} |
||
'''Moskovan ruhtinaskunta''' oli [[Aleksanteri Nevski]]n nuorimman pojan [[Daniel (Venäjä)|Daniel Aleksandrovitš]]in [[Moskova]]n kaupungin pohjalle [[1200-luku|1200-luvulla]] perustama valtio, joka myöhemmin yhdisti Venäjän. Moskovan nousua edesauttoi edullinen sijainti jokien suhteen ja metsien ja suoalueiden tarjoama suoja, mutta päätekijä oli sen yhteistyö [[Kultainen orda|mongolivaltiaiden]] kanssa. Mongolit nimittivät Moskovan hallitsijat suuriruhtinaiksi ja antoivat näille oikeuden kerätä veroa muilta ruhtinaskunnilta. Myöhemmin ruhtinaskunnan etuoikeuksia yhä lisättiin tekemällä siitä Venäjän [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisen kirkon]] keskus. |
'''Moskovan ruhtinaskunta''' oli [[Aleksanteri Nevski]]n nuorimman pojan [[Daniel (Venäjä)|Daniel Aleksandrovitš]]in [[Moskova]]n kaupungin pohjalle, [[Vladimir–Suzdal|Vladimir–Suzdalin]] alueelle, [[1200-luku|1200-luvulla]] perustama valtio, joka myöhemmin yhdisti Venäjän. Moskovan nousua edesauttoi edullinen sijainti jokien suhteen ja metsien ja suoalueiden tarjoama suoja, mutta päätekijä oli sen yhteistyö [[Kultainen orda|mongolivaltiaiden]] kanssa. Mongolit nimittivät Moskovan hallitsijat suuriruhtinaiksi ja antoivat näille oikeuden kerätä veroa muilta ruhtinaskunnilta. Myöhemmin ruhtinaskunnan etuoikeuksia yhä lisättiin tekemällä siitä Venäjän [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisen kirkon]] keskus. |
||
[[Kuva:Muscovy 1300-1462.png|thumb|300px|Moskovan ruhtinaskunnan alueen kehitys 1300–1462]] |
[[Kuva:Muscovy 1300-1462.png|thumb|300px|Moskovan ruhtinaskunnan alueen kehitys 1300–1462]] |
||
Versio 9. marraskuuta 2015 kello 01.52
| Великое княжество Московское (Velikoje knjažestvo Moskovskoje, 1325–1547) |
|||
|---|---|---|---|
|
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | monarkia | ||
| osa | Kultainen orda (vuoteen 1480) | ||
| Hallitsija |
Moskovan ruhtinas (1263–1325) Moskovan suuriruhtinas (1263–1547) |
||
| Pääkaupunki | Moskova | ||
| Uskonnot | ortodoksinen kristillisyys (valtionuskonto) | ||
| Kielet | venäjä, turkkilaiset kielet, suomalaisugrilaiset kielet | ||
| Edeltäjä(t) | Kiovan Venäjän seuraajavaltiot | ||
| Seuraaja(t) | Moskovan Venäjä | ||
Moskovan ruhtinaskunta oli Aleksanteri Nevskin nuorimman pojan Daniel Aleksandrovitšin Moskovan kaupungin pohjalle, Vladimir–Suzdalin alueelle, 1200-luvulla perustama valtio, joka myöhemmin yhdisti Venäjän. Moskovan nousua edesauttoi edullinen sijainti jokien suhteen ja metsien ja suoalueiden tarjoama suoja, mutta päätekijä oli sen yhteistyö mongolivaltiaiden kanssa. Mongolit nimittivät Moskovan hallitsijat suuriruhtinaiksi ja antoivat näille oikeuden kerätä veroa muilta ruhtinaskunnilta. Myöhemmin ruhtinaskunnan etuoikeuksia yhä lisättiin tekemällä siitä Venäjän ortodoksisen kirkon keskus.
Moskovan noustua ruhtinaskuntien hallitsijaksi muodostettiin 1400-luvun lopulla Moskovan Venäjä.
Moskovan ruhtinaat ja suuriruhtinaat
- Daniel (1283–1303)
- Juri (1303–1325)
- Iivana I (1325–1341)
- Semjon (1341–1353)
- Iivana II (1353–1359)
- Dimitri (1359–1389)
- Vasili I (1389–1425)
- Vasili II (1425–1462)
- Iivana III (Iivana Suuri) (1462–1505) – ensimmäinen koko Venäjän hallitsija – ensimmäinen tsaari – nai viimeisen Bysantin keisarin veljentyttären.
- Vasili III (1505–1533)
