Ero sivun ”Perussuomalaiset” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Rivi 456: | Rivi 456: | ||
{{Palstanvaihto}} |
{{Palstanvaihto}} |
||
=== Europarlamentaarikot === |
=== Europarlamentaarikot === |
||
*Timo Soini ( |
*Timo Soini (2009–2011) |
||
*[[Sampo Terho]] (2011–) |
*[[Sampo Terho]] (2011–) |
||
*[[Jussi Halla-aho]] (2014–) |
*[[Jussi Halla-aho]] (2014–) |
Versio 23. maaliskuuta 2015 kello 15.23
Perussuomalaiset |
---|
Perussuomalaiset (ruots. Sannfinländarna, lyhenne PS[1], puolueen jäsenen lyhenne ps.[1]) on suomalainen kansallismielinen ja EU-kriittinen puolue, joka tukeutuu kristillis-sosiaaliseen arvopohjaan.[2][3][4] Perussuomalaiset oli vuoden 2011 eduskuntavaaleissa kolmanneksi suurin puolue.[5] Perussuomalaisten puheenjohtaja on vuodesta 1997 alkaen ollut Timo Soini. Puolueen pää-äänenkannattaja on kuukausittain ilmestyvä Perussuomalainen-lehti.[6] Perussuomalaiset perustettiin 11. toukokuuta 1995 vararikkoon päätyneen Suomen maaseudun puolueen pohjalta.[6] Perussuomalaiset merkittiin puoluerekisteriin 13. lokakuuta 1995.[7]
Puolueohjelman mukaan perussuomalaisten tarkoituksena on edistää suomalaista työntekoa ja yrittämistä, sivistyksellisiä pyrkimyksiä sekä taloudellisen perusturvan ja hyvinvoinnin toteutumista. Timo Soinin mukaan puolue on työväenpuolue ilman sosialismia ja eduskuntaryhmän mukaan puolue kuuluu poliittiseen keskustaan.[8][9] Perussuomalaiset kannattavat kansan suosioon perustuvaa demokratiakäsitystä (populismi), jossa asiantuntijoiden sijaan kansa olisi vallassa ja poliittiset päättäjät voisi saattaa äänestäjänä poliittiseen vastuuseen. Perussuomalaiset edustaa kristillissosiaalista arvokonservatismia.[10][11][12]
Kannattajat
Vuonna 2009 tehdyn tutkimuksen mukaan perussuomalaisten kannattajia on hankala sijoittaa oikeisto–vasemmisto-akselille, koska mielipiteiden hajonta on suurta. Asteikolla 1–10 – jossa 1 on äärimmäinen vasemmisto ja 10 äärimmäinen oikeisto – perussuomalaisten kannattajat saivat arvon 5,4, kun suomalaisten keskiarvo oli 5,5. Puolueen kannattajista 50 prosenttia työskenteli työntekijäammateissa. Määrä oli suurempi kuin vasemmistopuolueilla.[13] Eduskunnan istumajärjestyksessä puolue on sijoitettu keskelle, keskustan ja vihreiden väliin.[14]
Vuonna 2011 Taloustutkimus selvitti puolueiden kannattajakuntien rakenteita. Tutkimuksen mukaan 40 % perussuomalaista kuului suorittavaa työtä tekevään työväestöön. Yrittäjiä puolueen kannattajissa oli kokoomuksen jälkeen toiseksi eniten. Sen sijaan toimihenkilöiden ja johtajien keskuudessa kannatus oli pienintä kuuden suurimman puolueen joukossa. Eläkeläisten keskuudessa perussuomalaiset oli vähemmän suosittu kuin kolme muuta suurta puoluetta. Perussuomalaiset olivat parempituloisia kuin SDP:n, keskustan ja vihreiden kannattajat, ja puolue oli suosituin nimenomaan keskituloisten joukossa. Kaikkein pienituloisimpien joukossa perussuomalaiset keräsi selvästi vähemmän kannatusta kuin ryhmään kuuluvien suosituin puolue vasemmistoliitto. Maantieteellisesti perussuomalaisia kannatettiin tasaisesti eri puolilla maata. Sukupuolijakauma sen sijaan oli vinoutunut: noin kaksi kolmasosaa kannattajista oli miehiä.[15]
Tammikuussa 2013 tehdyssä kannatusmittauksessa perussuomalaiset oli suomalaisten miesten eniten kannattama puolue. Naisten joukossa puolue oli viidenneksi suosituin.[16]
Poliittiset kannat
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Eduskuntavaaliohjelma 2011 korostuu liikaa. |
Perussuomalaisten yleisohjelma hyväksyttiin ensimmäisessä puoluekokouksessa 26. marraskuuta 1995 Kokkolassa. Ohjelmassa puolueen arvomaailma määriteltiin kristillis-sosiaaliseksi.[17] Puolue on sittemmin julkaissut lukuisia vaali-, erityis- ja tavoiteohjelmia.
Veropolitiikka
Eduskuntavaaliohjelmassa 2011 perussuomalaiset vaati jyrkempää progressiota verotukseen, lapsiperheille verovähennyksiä, perintöveron lakkauttamista asuntojen osalta ja alempaa ruoan, autojen ja polttoaineiden verotusta. Puolueen mielestä suurten perintöjen verotusta ei saa laskea.[18] Perussuomalaiset halusivat kiristää yritysten osinkoveroa ja yli 5 000 euroa kuussa ansaitsevien verotusta sekä korottaa pääomatuloveron 30 %:iin sekä perua energiaverojen korotukset.[19] Vaaliohjelma vastusti myös niin sanottuja ”vihreitä veroja” kuten ruuhkamaksuja. Vihreä verouudistus veisi puolueen mielestä teollisuustyöpaikat ja tulisi vähävaraisille kalliiksi.[20]
Perussuomalaiset on vaatinut varallisuusveron palauttamista.[18][21] Pääomatuloverotuksesta pitäisi puolueen mukaan tehdä progressiivinen yksityishenkilöille, ja suurten säätiöiden sekä yritysten kaikista pääomatuloista verollisia. Pieni- ja keskituloisten ihmisten ja pienyritysten verotusta ei saa kiristää.[18]
Yhteisöveron laskua 24,5 prosentista 20 prosenttiin perussuomalaiset piti vuoden 2014 vaihtoehtobudjetissaan hätiköitynä ratkaisuna ja kannatti veron laskua enintään 22 prosenttiin. Myös arvonlisäveron korotusta vuoden 2013 alussa perussuomalaiset pitivät virheenä ja rahoittaisivat prosentin alennuksen Kela-maksun palauttamisella yksityiselle sektorille.[21]
Perussuomalaiset vastustavat Suomen ”yltiömarkkinavetoista” suuntaa ja kannattavat hyvinvointivaltiota.[22] Valtion pitää kaventaa tuloeroja. Finanssikriisi pitää panna finanssimarkkinoiden ja ”suurpääomapiirien” maksettavaksi.[23]
Sosiaali- ja terveyspolitiikka
Eduskuntavaaliohjelmassaan 2011 puolue vaati perusturvan parantamista ja sen sekä lapsilisien sitomista kuluttajahintaindeksiin.[24] Suurituloisten lapsilisiä piti perussuomalaisten mukaan leikata ja pienituloisia kannustaa lastenhankintaan. Toimeentulotuesta ei tullut vähentää lapsilisiä ja yksinhuoltajakorotuksia. Alle 4 000 euroa kuussa ansaitsevia lapsiperheitä lisätuettaisiin lapsivähennyksellä.[25]
Työeläkkeiden ”taitettua indeksiä” pitäisi parantaa, ja nuorten eläkekarttumaprosenttia korottaa.[26]
Puolue haluaa parantaa vanhustenhoidon ja vammaishoidon tasoa ja on huolissaan terveydenhoidon pätkätöistä ja epäpätevistä työntekijöistä. Omaishoitajien työ on korvattava paremmin.[27] Puolueen mielestä sosiaali- ja terveyspalveluissa tulisi aina säilyttää julkinen palveluntuotanto yksityisen rinnalla ja palvelumaksuja pitäisi laskea.[28]
Vaaliohjelmassaan perussuomalaiset vaativat kyläkoulujen säilyttämistä[20] ja pieniä luokkakokoja.[26] Puolue pitää tärkeänä taito- ja taideaineiden sekä liikunnan opetuksen lisäämistä, ruotsin muuttamista vapaaehtoiseksi aineeksi peruskoulussa, ylempien korkeakoulututkintojen pakollisen virkamiesruotsin poistoa sekä opintotuen sitomista indeksiin.[29]
Työelämä ja valtionyritykset
Työehtoja rikkovia työnantajia tulee puolueen mukaan rangaista ankarasti sekä harmaata taloutta ja talousrikollisuutta torjua.[30]
Perussuomalaiset haluaa pysäyttää valtionhallinnon "tuottavuusohjelman", koska heistä se on pelkkä ”irtisanomisohjelma”.[30]
Työeläkerahastoja ja valtion rahoja pitää käyttää enemmän suomalaiseen työhön.[26][30] Valtion tulisi toimia aktiivisena omistajana suomalaisen työn edistämiseksi.[30] Puolue kannattaa Veikkauksen ja RAY:n monopoleja, ja sen mielestä Yleisradion tehtäviä ei voi jättää markkinoiden armoille.[31]
Puolueen mukaan ylikansalliset yritykset polkevat työntekijöiden oikeuksia kehitysmaissa ja jakavat miljardivoittoja omistajilleen. Niiltä pitää ottaa rahaa ilmastoinvestointeihin.[32]
Maaseutupolitiikka
Vuonna 2011 perussuomalaiset julkaisi maaseutupoliittisen ohjelmansa, jonka mukaan puolue haluaa yhdistää maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön luonnonvaraministeriöksi. Puolue tukee alueellista hajauttamista ja palveluiden säilyttämistä maaseudulla keskittämisen sijaan. Perussuomalaiset vastustaa peltojen ja metsien kiinteistöverotusta.[33]
Vuoden 2011 eduskuntavaaliohjelman mukaan ”teollinen maatalous” ei sovi Suomeen. Puolue ei hyväksy geenimuunneltujen lajikkeiden viljeylyä tai niiden tuontia, jalostusta tai käyttöä Suomessa.[34]
Maahanmuuttopolitiikka
Perussuomalaisten mielestä kotouttamispolitiikan lähtökohtana tulisi olla ”maassa maan tavalla”. Vakavasta rikoksesta tai toistuvista rikoksista tuomitut maahanmuuttajat on karkotettava Suomesta. Suomen tulee suosia työperäistä maahanmuuttoa humanitaarisen sijaan. Puolueen mukaan perheiden yhdistäminen pitää saada hallintaan. Vuoden 2011 eduskuntavaaliohjelmassa mainitaan ns. mummo-kysymyksestä, että tällainen ikäihmisten haaliminen maahan on täysin vastuutonta.[35]
Otteita eduskuntavaaliohjelmasta 2011 koskien maahanmuuttoa[36]:
- Itsensä laillisella työllä ja yrittäjyydellä elättävät maahanmuuttajat ovat tervetulleita Suomeen
- Kotouttamispolitiikan perusteeksi ”maassa maan tavalla”
- Työperätöntä maahanmuuttoa on hillittävä taloudellisia vetovoimatekijöitä ja perheenyhdistämispolitiikkaa tiukentamalla
- Turvapaikkahakemusten käsittelyä on nopeutettava
- Ei eurooppalaiselle ”taakanjakopolitiikalle”
- Pakolaiskiintiötä on sopeutettava taloudelliseen tilanteeseemme
- Ghettoutuminen on estettävä järkevällä asuntopolitiikalla
- Rikolliset maahanmuuttajat karkotettava kotimaahansa
- Kansalaisuus on palkinto
- Paikallisuus yhteiskuntapolitiikan lähtökohtana liikkuvuuden sijaan
Kansalliset ja perinteiset arvot
Vaaliohjelman 2011 mukaan ”yhteiskuntaa pirstova ja yksilöllisyyttä liiaksi korostava politiikka on ollut omiaan heikentämään suomalaisten keskinäistä solidaarisuutta.”[23]
Kouluissa pitää historiantunneilla korostaa ”suomalaista ihmettä, kuinka köyhästä ja syrjäisestä maasta nousi koko maailman tunnustama edistyksen ja vaurauden kansakunta”. Lisäksi tulee tuoda esiin ”kuinka tärkeää itsenäisyys on ollut suomalaiselle menestystarinalle”, sillä ”perussuomalaiset näkevät, että itsenäinen ja vauras Suomi on globaalistikin tarkastellen koko maapallomme ihmeellisimpiä saavutuksia”. Suomalaisuudesta tulee olla ylpeä, ja perussuomalaisten mukaan ”maailmalla on opittavaa meiltä”.[37]
Vuoden 2011 vaaliohjelmassa kpuolustetaan voimakkaasti kansallismielisyyttä ja suvereenia kansallisvaltiota. Kansallismielisyydestä todetaan muun muassa seuraavaa: ”Ilman kansallisia identiteettejä ei olisi monikulttuurisuuttakaan. Olisi vain yksi ainoa, kaupallisuuden ehdoilla toimiva, ylikansallinen monokulttuuri”, kun taas vaaliohjelmassa useampaan kertaan toistetaan, kuinka ”vain ja yksinomaan kansalla, joka muodostaa oman, muista kansoista erillisen kansakunnan, on ikuinen ja rajoittamaton oikeus päättää aina vapaasti ja itsenäisesti kaikista omista asioistaan”. Vaaliohjelmassa todetaan myös, että ”politiikkamme perustuu Suomen historiaan ja suomalaiseen kulttuuriin”.[38]
Kulttuurirahoilla on tuettava suomalaista identiteettiä eikä ”tekotaiteellista postmodernismia”.[39] Perussuomalaiset haluavat säilyttää avioliiton käsittämään yksinomaan miehen ja naisen välistä liittoa ja kannattavat ”perinteistä perhekäsitystä”.[20]
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka
Perussuomalaiset vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä ja vaatii yleisen maanpuolustusvelvollisuuden säilyttämistä.[20][40] Puolueen kannattajista kuitenkin neljännes kannattaa Natoon liittymistä.[41]
Perussuomalaisten mielestä kansanvalta on paras tapa järjestää yhteiskunnallinen päätöksenteko, joten puolueen tavoitteena on palauttaa päätösvaltaa Euroopan unionilta takaisin jäsenvaltioille. Euroopan unionia tulisi perussuomalaisten mielestä kehittää mieluummin itsenäisten valtioiden yhteistyöelimenä kuin liittovaltioksi.[42]
Puolue puolustaa tasavallan presidentin vahvoja valtaoikeuksia.[20]
Oikeuspolitiikka
Puolueen 2011 eduskuntavaalivaaliohjelmassa ehdotettiin rangaistusten kiristämistä.[20]
Kritiikki ja erottamiset
25. toukokuuta 2011, uuden eduskunnan aloitettua työnsä, perussuomalaisten eduskuntaryhmä antoi rasismin, syrjinnän ja väkivallan vastaisen julkilausuman, koska eri pääkirjoituksissa ja poliittisissa puheenvuoroissa oli heiltä sellaista vaadittu muun muassa erään ulkomaalaistaustaisen linja-autonkuljettajan pahoinpitelykohun jälkeen.[43] Julkilausumassa tuomittiin kaikki syrjintä ja suosiminen etnisestä, uskonnollisesta tai kielellisestä taustasta riippumatta, sekä kaikki väkivalta riippumatta tekijän motiivista tai siitä, kuuluvatko uhrit enemmistöön vai vähemmistöön.[43] Julkilausuma sai osakseen myös runsaasti kritiikkiä muun muassa ”vähemmistöjen tarpeiden unohtamisesta”.[44][45]
Kesäkuussa 2012 korkein oikeus katsoi Jussi Halla-ahon syyllistyneen uskonrauhan rikkomiseen ja kiihottamiseen kansanryhmää vastaan ja kovensi hänen hovioikeudessa saamansa 40 päiväsakon tuomion 60 päiväsakoksi. Tuomio koski Halla-ahon vuonna 2008 julkaisemaa blogikirjoitusta, jossa hän oli rinnastanut islamin pedofiliaan. Kun Halla-aho oli tuoreeltaan luonnehtinut KKO:n päätöstä ”muutaman yksittäisen ihmisen mielipiteeksi”, hän joutui eroamaan eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta hänen lausunnostaan nousseen kohun vuoksi. [46] Kansanedustaja James Hirvisaari oli kutsunut vieraakseen Seppo Lehdon ja kuvannut tämän tekemässä natsitervehdystä eduskunnan lehtereillä.[47] Hirvisaari sai tapauksesta huomautuksen eduskunnan puhemieheltä Eero Heinäluomalta ja perussuomalaisten puoluehallitus päätti yksimielisesti erottaa Hirvisaaren puolueen jäsenyydestä lokakuussa 2013.[48]
Vaalit
Eduskuntavaalit
Vuosi | Äänet | Edustajat | |
---|---|---|---|
lukumäärä | osuus | ||
1999 | 26 440 | 0,99 % | 1 |
2003 | 43 816 | 1,57 % | 3 |
2007 | 112 256 | 4,05 % | 5 |
2011 | 560 075 | 19,05 % | 39 |
Lähde: Tilastokeskus[49] |
Puolueella oli perustettaessa yksi kansanedustaja, SMP:n listalta Vaasan vaalipiiristä valittu Raimo Vistbacka. Vistbacka uusi paikkansa vuoden 1999 vaaleissa. Eduskuntavaaleissa 2003 puolue sai kolme edustajaa: uusina valittiin Timo Soini Uudeltamaalta ja Tony Halme Helsingistä. Vuoden 2007 eduskuntavaaleihin puolue asetti tavoitteekseen 6 prosentin kannatuksen ja 10 paikkaa. Tony Halme ei asettunut ehdolle. Puolue solmi vaaliliittoja Itsenäisyyspuolueen, kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja Köyhien asialla -puolueen kanssa. Perussuomalaisten kannatus nousi 4 prosenttiin ja paikkamäärä viiteen. Soinin ja Vistbackan lisäksi eduskuntaryhmään nousivat Pentti Oinonen (Pohjois-Savon vaalipiiri), Pertti ”Veltto” Virtanen (Pirkanmaan vaalipiiri) ja Pirkko Ruohonen-Lerner (Uudenmaan vaalipiiri), kaksi jälkimmäistä sitoutumattomina. Soini keräsi kolmanneksi eniten ääniä koko maassa. Loppuvuodesta 2010 kansanedustaja Markku Uusipaavalniemi loikkasi keskustasta perussuomalaisiin.
Perussuomalaisten kannatus mielipidemittauksessa ylitti ensimmäisen kerran kymmenen prosentin rajan heinäkuussa 2010. Samalla perussuomalaiset ohitti vihreät neljänneksi suosituimpana puolueena. Yle Uutisten heinäkuun mittauksessa perussuomalaisia ilmoitti äänestävänsä 10,1 prosenttia vastanneista, kun vihreiden kannatus oli 9,5 prosenttia.[50] Eduskuntavaaleissa 2011 perussuomalaiset otti Suomen historian suurimman vaalivoiton, kun puolueen kannatus nousi 19 %:iin ja se sai itselleen 34 lisäpaikkaa. Perussuomalaisista tuli eduskunnan kolmanneksi suurin puolue. Europarlamentaarikoksi valittu Timo Soini palasi eduskuntaan ja hänen tilalleen siirtyi Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Sampo Terho. Eduskuntaan palasivat myös Suomen Maaseudun Puolueen kansanedustajina aikoinaan toimineet Anssi Joutsenlahti Satakunnan vaalipiiristä, Lea Mäkipää Pirkanmaan vaalipiiristä ja Pentti Kettunen Oulun vaalipiiristä. Uusina valittujen Ritva ”Kike” Elomaan ja Anne Louhelaisen isät toimivat 1970- ja 1980-luvuilla SMP:n kansanedustajina.[51]
Kannatus vaalipiireittäin
Vaalipiiri | 1999[52] | 2003[52] | 2007[52] | 2011[52] |
---|---|---|---|---|
Helsingin vaalipiiri | 0,1 | 5,3 | 2,9 | 13,0 |
Uudenmaan vaalipiiri | 0,4 | 1,2 | 6,0 | 18,8 |
Varsinais-Suomen vaalipiiri | 0,2 | 0,3 | 2,5 | 18,1 |
Satakunnan vaalipiiri | 0,7 | 1,5 | 5,2 | 23,6 |
Hämeen vaalipiiri | 0,2 | 0,5 | 2,2 | 20,6 |
Pirkanmaan vaalipiiri | 0,6 | 0,5 | 4,9 | 21,1 |
Kymen vaalipiiri | 0,4 | 0,4 | 5,3 | 23,3 |
Etelä-Savon vaalipiiri | 0,7 | 0,6 | 3,2 | 20,5 |
Pohjois-Savon vaalipiiri | 2,8 | 0,7 | 3,4 | 20,8 |
Pohjois-Karjalan vaalipiiri | 1,6 | 0,7 | 2,8 | 23,1 |
Vaasan vaalipiiri | 4,7 | 4,6 | 6,0 | 17,2 |
Keski-Suomen vaalipiiri | 0,2 | 0,4 | 2,6 | 18,1 |
Oulun vaalipiiri | 1,3 | 0,7 | 3,5 | 20,1 |
Lapin vaalipiiri | 0,5 | 0,2 | 1,8 | 20,5 |
Kunnallisvaalit
Vuosi | Äänet | Valtuutetut | |
---|---|---|---|
lukumäärä | osuus | ||
1996 | 21 999 | 0,93 % | 138 |
2000 | 14 712 | 0,66 % | 109 |
2004 | 21 417 | 0,90 % | 106 |
2008 | 137 497 | 5,39 % | 443 |
2012 | 307 797 | 12,34 % | 1195 |
Lähde: Tilastokeskus[49] |
Kunnallisvaaleissa 1996 perussuomalaiset asetti ehdokkaita noin 150 kunnassa ja sai valtuutettuja noin 75 valtuustoon. Kannatus ylitti 10 prosenttia tuolloin 20 kunnassa. Puolueen kannatus on ollut suhteellisesti suurinta Kaustisella (2008 34,0 %, 2012 37,3 %), Kihniössä (2008 26,9 %, 2012 37,0 %) ja Vetelissä (2008 33,7 %, 2012 27,9 %).[53]
Kunnallisvaaleissa 2008 perussuomalaiset kuusinkertaisti ääniosuutensa ja nelinkertaisti paikkamääränsä. Kunnallisvaaleissa 2012 perussuomalaiset yli kaksinkertaisti ääniosuutensa ja lähes kolminkertaisti paikkamääränsä. Vuoden 2012 kuntavaaleissa puolue nousi suurimmaksi ryhmäksi Uuraisilla ja Kihniössä.[54]
Europarlamenttivaalit
Vuosi | Äänet | Mepit | |
---|---|---|---|
lukumäärä | osuus | ||
1996 | 15 004 | 0,67 % | 0 |
1999 | 9 854 | 0,79 % | 0 |
2004 | 8 900 | 0,54 % | 0 |
2009 | 162 930 | 9,79 % | 1 |
2014 | 222 457 | 12,87 % | 2 |
Lähde: Tilastokeskus[49] |
Kesäkuun 2009 eurovaaleissa puolue sai 9,79 % äänistä ja ensimmäisen europarlamenttiedustajansa, kun Soini tuli valituksi vaalien ylivoimaisena äänikuninkaana. Aiemmissa eurovaaleissa puolue jäi paikoista kauas.
Toukokuun 2014 eurovaaleissa puolue sai äänistä 12,87 % ja nosti paikkamääränsä kahteen. Valituiksi tulivat vaalien toiseksi suurimmalla äänimäärällä Jussi Halla-aho sekä paikkansa uusinut Sampo Terho.
Vuonna 1999 perussuomalaiset oli vaaliliitossa KIPU:n ja EKA:n kanssa[55] sekä vaaleissa 2004 ja 2009 kristillisdemokraattien kanssa. Vuonna 2004 PS:llä oli vaaliliitossa viisi ehdokasta ja 2009 kymmenen.[56]
Parlamenttikaudella 2009-2014 puolue kuului EFD-ryhmään ja liittyi nykyiseen ECR-ryhmään 2014.
Presidentinvaalit
Vuosi | Ehdokas | äänet (1. kierros) |
Tulos | |||
---|---|---|---|---|---|---|
lukumäärä | osuus | |||||
2000 | Ilkka Hakalehto | 31 405 | 1,03 % | Ei valittu | ||
2006 | Timo Soini | 103 368 | 3,43 % | Ei valittu | ||
2012 | Timo Soini | 287 571 | 9,40 % | Ei valittu | ||
Lähde: Tilastokeskus[49] |
Vuonna 2000 perussuomalaiset asetti ehdokkaakseen Vapaan Suomen Liiton puheenjohtaja Ilkka Hakalehdon. Eduskuntapuolueena perussuomalaiset sai asettaa ehdokkaan ilman korttikampanjaa, joka VSL:ltä olisi vaadittu. Ehdokkuuden tueksi muodostettiin Raimo Vistbackan johtama Itsenäisen Suomen Puolesta 2000 -kansalaisliike, joka oli puolueiden yhteiselin EU-kriittisten voimien kokoamiseksi.[57] Hakalehto jäi vaalissa kuudenneksi seitsemän ehdokkaan joukossa.
Puolueen ehdokas presidentinvaaleissa 2006 oli Timo Soini, joka sai 3,4 % äänistä. Soinin kampanjan pääteemana oli Suomen itsenäisyyslähde?. Odotuksia kehnompi menestys presidentinvaaleissa 2012 aiheutti kritiikkiä Timo Soinin kampanjaa kohtaan puolueen sisällä.[58]
Organisaatio
Puolueen ylin päättävä elin on joka toinen vuosi kokoontuva puoluekokous. Puoluekokousten välillä valtaa käyttää puolueneuvosto sekä korkeintaan kaksi kertaa vuodessa kokoontuva puoluevaltuusto. 13-jäseninen [59] puoluehallitus valmistelee kokouksissa käsiteltävät asiat. Perussuomalaisilla on 16 piirijärjestöä. Perussuomalaisten puoluetoimisto sijaitsee Helsingin Yrjönkadulla, jonne puolue muutti kesällä 2012 osoitteesta Mannerheimintie 40 B. Toimiston omistaa puolueen tukisäätiö.[60] Vanha toimisto myytiin puolueen naisjärjestölle.
Perussuomalaisissa oli vuonna 2002 1 600 jäsentä, joista miehiä oli 400 ja naisia 1 200.[61] Seuraavan vuosikymmenen aikana jäsenmäärä moninkertaistui, ylittäen 5 000 vuonna 2011 ja 8 000 vuonna 2013.[62] Perussuomalaisten nuorisojärjestö on Perussuomalaiset Nuoret,[63] miesjärjestö Perusäijät[64] ja naisjärjestö Perussuomalaiset Naiset.[65]
Englanninkielinen nimi
Perussuomalaiset ilmoitti elokuussa 2011 käyttävänsä itsestään kansainvälisissä yhteyksissä englanninkielistä nimeä The Finns eli "suomalaiset". Aiemmin puolueella ei ollut englanninkielisestä nimestä virallista päätöstä,[66] mutta True Finns -nimeä käytettiin esimerkiksi puolueen verkkosivuilla.[67] Kansainvälisestä mediasta osa on toistaiseksi pitäytynyt vanhassa muodossa,[68] mutta esimerkiksi BBC,[69] The Economist[70] ja Reuters[71] ovat käyttäneet puolueesta nimitystä Finns Party.
Puheenjohtajat ja puoluesihteerit
Perustettaessa yhdistyksen puheenjohtajaksi nimettiin Kari Bärlund, sihteeriksi Urpo Leppänen sekä varapuheenjohtajiksi Raimo Vistbacka ja Timo Soini, kaikki vanhoja SMP:n johtomiehiä.[72]
Puheenjohtajat
- Timo Soini 1997→
- Raimo Vistbacka 1995–1997
Varapuheenjohtajat
- Jussi Niinistö 1. 2013→
- Hanna Mäntylä 1. 2011-2013, 2. 2013→
- Juho Eerola 2. 2011-2013, 3. 2013→
- Reijo Ojennus 3. 2011-2013
- Pentti Oinonen 1. 2007-2011
- Auli Kangasmäki 2. 2005-2011
- Vesa-Matti Saarakkala 1. 2005-2007, 3. 2009-2011
- Pirkko Mattila 3. 2007-2009
- Ahti Moilanen 3. 2005-2007
- Raimo Vistbacka 1. 1997-2005
- Harri Lindell 2. 2003-2005
- Vaili-Kaarina Jämsä 3. 2003-2005
- Paula Juka 2. 1997-2003
Puoluesihteerit
- Riikka Slunga-Poutsalo 2013→
- Ossi Sandvik 2007–2013
- Hannu Purho 1999–2007
- Rolf Sormo 1997–1999
- Timo Soini 1995–1997
Kansanedustajat ja europarlamentaarikot
Nykyiset kansanedustajat
- Pääartikkeli: Perussuomalaisten eduskuntaryhmä
Lähteet
- Suomalaiselle sopivin – Perussuomalaisten r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011 (PDF) arkisto.perussuomalaiset.fi. 25.2.2011. Viitattu 13.3.2015.
Viitteet
- ↑ a b Lyhenneluettelo 31.10.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 23.11.2013.
- ↑ Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>
-elementti;viitettäpohtiva
ei löytynyt - ↑ Suomalaiselle sopivin – Perussuomalaisten r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, s. 6
- ↑ Vesa-Matti Saarakkalan blogi 30.8.2009 saarakkala.fi.
- ↑ http://tilastokeskus.fi/til/evaa/2011/evaa_2011_2011-04-29_tie_001_fi.html
- ↑ a b Hannu Purho: Perussuomalaisten historia pähkinänkuoressa. Perussuomalainen, 2006, nro 12, s. 18.
- ↑ Rekisteröidyt puolueet Vaalit.fi. 27.2.2015. Oikeusministeriö. Viitattu 13.3.2015.
- ↑ http://timosoini.fi/2013/05/vapun-satoa/
- ↑ https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2013/04/Perussuomalaisten_varjobudjetti_2013.pdf
- ↑ Rauli Mickelsson: Suomen puolueet-historia, muutos ja nykypäivä (Vastapaino 2007) s. 398
- ↑ Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>
-elementti;viitettäSäännöt
ei löytynyt - ↑ Perussuomalaisten arvomaailma perussuomalaiset.fi.
- ↑ Perussuomalaiset nakertavat keskustan kannatusta yle.fi.
- ↑ Istumajärjestys vuoden 2011 valtiopäivillä 4.5.2011. Eduskunta. Viitattu 23.6.2011.
- ↑ Juho Rahkonen: "Perussuomalaisten ruumiinavaus – Onko työväen protestipuolueen kannatus saavuttanut vielä ylärajaansa?" Viitattu 13.1.2014.
- ↑ http://yle.fi/uutiset/ylen_puoluemittaus_paljastaa_perussuomalaiset_on_miesten_suosikkipuolue/6476989
- ↑ Puolueen yleisohjelma 1995 Perussuomalaiset.fi. 26.11.1995. Viitattu 13.3.2015.
- ↑ a b c Suomalaiselle sopivin – Perussuomalaisten r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, s. 45–46
- ↑ Soinin hyvätuloiset ansaitsevat > 5 000 €/kk – heille lisää veroja, Uusi Suomi 25.2.2011
- ↑ a b c d e f Postmodernistit aisoihin - ja 24 muuta linjausta, Iltalehti.fi 25.2.2011 eduskuntavaaliohjelmasta
- ↑ a b Perussuomalainen vaihtoehtobudjetti 2014 (pdf) 22.10.2013. Perussuomalaiset. Viitattu 4.7.2014.
- ↑ Suomalaiselle sopivin – Perussuomalaisten r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, s. 13–14
- ↑ a b Suomalaiselle sopivin – Perussuomalaisten r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, s. 44
- ↑ Perussuomalaiset r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, Perussuomalaiset.fi 25.2.2011, sivut 22-23
- ↑ Perussuomalaiset r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, Perussuomalaiset.fi 25.2.2011, sivut 10,13
- ↑ a b c Perussuomalaiset r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, Perussuomalaiset.fi 25.2.2011, sivut 25-26
- ↑ Perussuomalaiset r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, Perussuomalaiset.fi 25.2.2011, sivut 15,17
- ↑ Perussuomalaiset r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, Perussuomalaiset.fi 25.2.2011, sivut 12-13 ja 15
- ↑ Suomalaiselle sopivin – Perussuomalaisten r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011
- ↑ a b c d Perussuomalaiset r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, Perussuomalaiset.fi 25.2.2011, sivu 49
- ↑ Perussuomalaiset r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, Perussuomalaiset.fi 25.2.2011, sivu 23
- ↑ Perussuomalaiset r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, Perussuomalaiset.fi 25.2.2011, sivu 47
- ↑ Perussuomalaisten maaseutuohjelma 2011 Perussuomalaiset.fi. 1.2.2011. Viitattu 13.3.2015.
- ↑ Suomalaiselle sopivin – Perussuomalaisten r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, s. 59
- ↑ Suomalaiselle sopivin – Perussuomalaisten r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, s. 43
- ↑ http://www.perussuomalaiset.fi//wp-content/uploads/2013/04/Perussuomalaisten_eduskuntavaaliohjelma_2011.pdf
- ↑ Suomalaiselle sopivin – Perussuomalaisten r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, s. 9
- ↑ Suomalaiselle sopivin – Perussuomalaisten r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, s. 7
- ↑ Persut: Kouluissa opetettava "kansallisylpeyttä", Iltalehti.fi 25.2.2011
- ↑ Suomalaiselle sopivin – Perussuomalaisten r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, s. 37
- ↑ [1].
- ↑ Perussuomalaisten EU-vaaliohjelma 2009 fsd.uta.fi.
- ↑ a b Perussuomalaisten eduskuntaryhmän julkilausuma SYRJINTÄÄ, RASISMIA JA VÄKIVALTAA VASTAAN Yle.
- ↑ Vihreät tulistuivat perussuomalaisten rasismilausumasta Aamulehti. 28.5.2011.
- ↑ Perussuomalaisten julistuksesta paljon kritiikkiä 27.05.2011. MTV3.
- ↑ Hannamari Ahonen: Jussi Halla-ahon seuraajan nimi selviää ehkä jo tänään. Aamulehti 14.6.2012.
- ↑ Kansanedustaja Hirvisaaren vieras teki natsitervehdyksiä eduskunnassa, HS 2.10.2013
- ↑ Perussuomalaisten James Hirvisaari erotettiin puolueesta YLE 4.10.2013
- ↑ a b c d Tilastokeskus: [2]
- ↑ Perussuomalaisten suosio ennätyskorkealla yle.fi.
- ↑ Pippuri, Mika: Kokoomus suurin puolue, perussuomalaisille murskavoitto ja keskustalle rökäletappio HS.fi. 17.4.2011. Helsinki: Sanoma News Oy.. Viitattu 18.4.2011.
- ↑ a b c d Eduskuntavaalit 1999–2011, puolueiden kannatus Tilastokeskus. Viitattu 16.5.2014.
- ↑ Kunnallisvaalit 1976-2008, puolueiden kannatus Tilastokeskus
- ↑ Antti Seppälä: Uurainen - Perussuomalaisista suurin puolue ohi Keskustan 28.10.2012 klo 22:15. Yleisradio. Viitattu 7.3.2013.
- ↑ Ehdokkaiden asettaminen (Tilastokeskus 27.5.1999)
- ↑ Ehdokkaat (Oikeusministeriö 7.5.2009); Ehdokkaat (Oikeusministeriö 13.6.2004)
- ↑ Ilkka Hakalehdosta perussuomalaisten presidenttiehdokas 23.10.1999. MTV3. Viitattu 3.9.2012.
- ↑ Perussuomalaisten puoluekentällä kytee kapinahenki, viitattu 14.2.2012 (Arkistolinkki)
- ↑ http://www.perussuomalaiset.fi/puoluehallitus
- ↑ 2 700 000 euroa! Tiukat turvatoimet Iltalehti 20.6.2012
- ↑ Seppo Hannula: Muutosten maailma - Valtarakennelmat,valtio ja yksilö, s. 58. Helsinki: WSOY, 2005 (4-6.painos).
- ↑ http://www.hs.fi/politiikka/Vihreiden+ja+perussuomalaisten+j%C3%A4senm%C3%A4%C3%A4r%C3%A4t+vahvassa+nousussa/a1364692661448
- ↑ Itsenäisesti ajattelevat - PerusS Nuoret ps-nuoret.net.
- ↑ Uutisvuoksi - Perusäijät järjestäytyivät uutisvuoksi.fi.
- ↑ Perussuomalaiset Naiset ry:n esite ps-naiset.perussuomalaiset.fi.
- ↑ Perussuomalaiset otti käyttöön englanninkielisen nimen Helsingin Sanomat. 21.8.2011. Viitattu 23.8.2011.
- ↑ True Finns Perussuomalaiset 2000; Fitting for the Finns - The True Finns' election programme for the parliamentary election 2011 Perussuomalaiset 2011
- ↑ Jarno Ranta: Timo Soinille täystyrmäys: Tässä parempi nimi perussuomalaisille Ilta-Sanomat. 22.8.2011. Viitattu 25.8.2011.
- ↑ http://www.bbc.co.uk/programmes/p015by2x
- ↑ http://www.economist.com/news/briefing/21592666-parties-nationalist-right-are-changing-terms-european-political-debate-does
- ↑ http://uk.reuters.com/article/2012/10/29/uk-finland-election-idUKBRE89R0G120121029
- ↑ Smp:n tilalle uusi "Perussuomalaiset" Helsingin Sanomat 17.5.1995
Kirjallisuutta
- Sharma, Leena: Ne: kohtaamisia perus-Suomessa. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-27197-0.
Aiheesta muualla
- Perussuomalaisten internetsivut
- Perussuomalaiset EU:ssa
- Perussuomalaisten ohjelmat (Pohtiva)
- YLE Elävä arkisto: Perussuomalaiset - pienpuolueesta hallitusneuvotteluihin
- Yle Areena - Suomalaiset puolueet: Perussuomalaiset (esitysaikaa ei rajattu)
Etelä-Pohjanmaa | Etelä-Savo | Helsinki | Häme | Kainuu | Keski-Pohjanmaa | Keski-Suomi | Kymi | Lappi | Pohjois-Pohjanmaa | Pirkanmaa | Pohjois-Karjala | Pohjois-Savo | Satakunta | Uusimaa (Kirkkonummi) | Varsinais-Suomi
|