Teemu Lahtinen
| Teemu Lahtinen | |
|---|---|
 Teemu Lahtinen helmikuussa 2011. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. huhtikuuta 1977 Hämeenlinna |
| Poliitikko | |
| Puolue | perussuomalaiset |
| Asema | kaupunginvaltuutettu |
| Kotipaikka | Espoo |
| Aiheesta muualla | |
| Virallinen sivu | |
Teemu Lahtinen (s. 27. huhtikuuta 1977 Hämeenlinna[1]) on perussuomalainen poliitikko ja Suomen Sisun perustajajäsen[2] ja entinen puheenjohtaja.[1] Lahtinen kertoo edustavansa kansallismielistä ja isänmaallista maailmankatsomusta.[3] Hän oli Suomen Sisun sihteeri vuosina 2003–2004, puheenjohtaja 1998–2002 ja 2005–2007 sekä varapuheenjohtaja 2008.[1] Lahtinen on myös ollut Suomalaisuuden liiton hallituksessa[4].
Poliittinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lahtinen pitää yhtenä merkittävimpänä yhteiskunnallisena saavutuksenaan ”poliittisen ilmapiirin vapautumista” ja isänmaallisuuden ja maahanmuuttokritiikin nostamista keskeisiksi valtakunnallisiksi keskustelunaiheiksi.[5]
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lahtinen on kertonut olleensa ”yhteiskunnallisesti orientoitunut” jo lapsena. Hän omaksui lapsena isänmaallis-oikeistolaisen arvomaailman lukemalla tietokirjoja ja erityisesti maailmanhistoriaa. Hän on kertonut kokeneensa poliittisen heräämisensä vuonna 1992, kun Vaihtoehto EY:lle -lehtinen sai hänet kiinnostumaan politiikasta.[5]
Toiminta IKL:ssä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lahtinen liittyi Isänmaalliseen Kansallis-Liittoon (IKL) vuonna 1993 ja alkoi toimia siinä aktiivisesti vuodesta 1996 lähtien. Tällöin hän edusti IKL:ää Pariisissa Kansallisen rintaman järjestämässä tapahtumassa, jonka jälkeen hänet valittiin järjestön hallitukseen.[5] Lahtisesta tuli vähitellen järjestön Hämeenlinnan osaston keskeisiä henkilöitä ja hän toimi useita vuosia osaston sihteerinä. Hän oli vuosina 1995–1998 yksi harvoja IKL:n näkyviä nuoria tekijöitä.[6] Lahtisesta tuli IKL:n nuorisojärjestön Sinimustain Liiton sihteeri ja yhteyshenkilö.[7] Suunnitelmista huolimatta nuorisojärjestö järjesti vain yhden leirin.[6] Sinimustain Liitto rekisteröitiin yhdistyksenä vuonna 1997, mutta Lahtisen mukaan kyse oli vain ehdotuksista ja ”todellisuudessa sellaista järjestöä ei ole edes ollut”.[7]
Lahtinen kävi edustamassa järjestöä ulkomailla, mutta turhautui, kun varsinaista toimintaa ei saatu aikaan.[5] Keväällä 1998 hän alkoi myös IKL:ssä toimineen ystävänsä Jura Jukolan kanssa suunnitella uutta järjestöä.[5][6] Kesällä IKL julistautui puolueeksi ilman oikeusministeriön tunnustusta. Lahtisen mukaan ministeriö oli hävittänyt järjestön keräämiä kannattajakortteja ja antanut epävirallisesti ”ymmärtää, että sillä nimellä ei koskaan merkitä puoluetta rekisteriin”. Syksyllä 1998 Lahtinen osallistui viimeisen kerran IKL:n kokoukseen ja marraskuussa hän oli mukana perustamassa Suomen Sisua.[5]
Toiminta Suomen Sisussa ja perussuomalaisissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mikko Mikonmaa, joka on omien sanojensa mukaan kiinnostunut ”valtavirtanäkemyksiä kyseenalaistavista poliittisista näkemyksistä”, perusti Helsingin Pienelle Roobertinkadulle vuonna 1996 kirjakauppa Burning Booksin. Mikonmaa ja muutama hänen vakioasiakkaansa perustivat Thule-seuran, joka kokoontui keskiviikkoisin. Teemu Lahtinen liittyi seuraan, ja kun IKL hiipui, Thule-seurasta tuli Lahtiselle keskeinen poliittinen foorumi. Hakkapeliittain päivänä 6. marraskuuta 1998 Lahtinen, Jura Jukola, Mikonmaa ja Mika Purjesalo perustivat Suomen Sisun Suomalaisuuden liiton nuorisojärjestöksi.[6] Lahtinen valittiin Suomen Sisun ensimmäiseksi puheenjohtajaksi.[5]
Vuoden 2004 kunnallisvaalien yhteydessä Lahtinen tutustui perussuomalaisten toimintaan ja liittyi puolueeseen vaalien jälkeen. Vuonna 2006 hän sai ensimmäisen kerran valtakunnallista julkisuutta, kun hän julkaisututti Muhammad-pilapiirrokset.[5]
Vaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Eduskuntavaalit | ||||
| Vuosi | Vaalipiiri | Äänet | Tulos | |
|---|---|---|---|---|
| 2007 | Uusimaa | 699 | ei valittu | |
| 2011 | Uusimaa | 2 024 | ei valittu | |
| 2015 | Uusimaa | 2 133 | ei valittu | |
| 2019 | Uusimaa | 1 648 | ei valittu | |
| Kunnallisvaalit | ||||
| Vuosi | Kunta | Äänet | Tulos | |
| 2004[8] | Espoo | 49 | ei valittu | |
| 2008 | Espoo | 431 | valittiin | |
| 2012 | Espoo | 538 | valittiin | |
| 2017 | Espoo | 474 | valittiin | |
| 2021 | Espoo | 476 | valittiin | |
Lahtinen oli ehdolla vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Uudenmaan vaalipiirissä perussuomalaisten listoilla. Hän sai 699 ääntä eikä tullut valituksi.[9] Kunnallisvaaleissa 2008 Lahtinen sai Espoon perussuomalaisista toiseksi eniten ääniä (431).[5][10] Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Lahtinen sai 2 024 ääntä, muttei tullut valituksi.[11] Hän oli yksi Jussi Halla-ahon ennen vaaleja suosittelemista niin sanotulle ”Halla-ahon listalle” kuuluneista ehdokkaista.[12] Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa hän uusi paikkansa 538 äänellä.[13] Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa hän sai 2 133 ääntä eikä tullut valituksi.[14] Halla-aho oli näidenkin vaalien alla suositellut Uudenmaan vaalipiiristä Lahtista, jonka hän kuvaili olevan ”iästään huolimatta – – maahanmuuttokriittisen liikkeen grand old man”.[15] Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Lahtinen oli ehdokkaana Uudenmaan vaalipiirissä, mutta ei tullut valituksi 1648 äänellä[16]. Kuntavaaleissa 2021 Lahtinen sai Espoossa 476 ääntä ja tuli valituksi[17].
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lahtinen on kotoisin Hämeenlinnasta. Hän on asunut Espoossa vuodesta 1998 lähtien. Hänellä on tytär.[3]
Ammatiltaan Lahtinen on ATK-suunnittelija.[1] Lahtisen mukaan hänen poliittinen aktiivisuutensa vaikutti Muhammad-pilapiirrosjupakan aikaan hänen työnantajaansa, minkä vuoksi Lahtinen joutui muun muassa myöhemmin peräämään palkkasaataviaan.[5] Lahtinen harrastaa ammuntaa.[3] Hän liittyi partioon koululaisena. Lahtisen mukaan partio loi hänen arvoperustansa ja vaikka hän ei ole enää partiotoiminnassa mukana, hän määrittelee itsensä yhä partiolaiseksi.[5]
Tammikuussa 2019 uutisoitiin Lahtista vastaan nostetusta syytteestä, jossa rikosnimike oli kiihottaminen kansanryhmää vastaan.[18] Maaliskuussa 2019 Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi hänet uskonrauhan rikkomisesta sekä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan 60 päiväsakon suuruiseen sakkorangaistukseen. Hänen tuloillaan maksettavaa kertyy yhteensä 420 euroa. Tuomio tuli kahdesta Lahtisen Twitter-tilillään julkaisemasta viestistä. Ensimmäisessä twiitissä yhdistettiin toisiinsa islam, sen profeetta Muhammed sekä pedofilia. Lisäksi hän jakoi toisen ihmisen kirjoittaman twiitin, jossa paneteltiin somaleja. Lahtinen kiisti syytteet ja sanoi, ettei hänen tarkoituksensa ollut tietoisesti loukata ketään. Hänen mukaansa ensimmäisen viestin tarkoitus oli kritisoida korkeimman oikeuden ratkaisua, jossa Jussi Halla-aho tuomittiin päiväsakkorangaistukseen uskonrauhan rikkomisesta sekä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Toisen twiitin osalta hän korosti, ettei teksti ollut hänen itsensä laatima. Käräjäoikeuden mukaan tällä seikalla ei kuitenkaan ollut merkitystä, vaan oleellista oli viestin asettaminen yleisön saataville.[19]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hannula, Milla: Maassa maan tavalla : maahanmuuttokritiikin lyhyt historia, s. 43–49. Otava, 2011. ISBN 978-951-1-24871-2.
- Koivulaakso, Dan & Brunila, Mikael & Andersson, Li: Äärioikeisto Suomessa. Into Kustannus, 2012. ISBN 978-952-264-180-9.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Lahtinen, Teemu: Curriculum Vitae teemulahtinen.fi. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 22.4.2015.
- ↑ Historia Suomen Sisu. Viitattu 27.10.2023.
- ↑ a b c Lahtinen, Teemu: Esittely teemulahtinen.fi. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 22.4.2015.
- ↑ Hänninen, Jera & Hänninen, Jyri: Tuhansien aatteiden maa: Ääriajattelu nyky-Suomessa, s. 80. Helsinki: WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-36072-9.
- ↑ a b c d e f g h i j k Hannula, s. 43–49.
- ↑ a b c d Koivulaakso & Brunila & Andersson, s. 76–79.
- ↑ a b Koivulaakso & Brunila & Andersson, s. 278.
- ↑ Kunnallisvaalit 2004 – Tulospalvelu – Espoo Helsingin Sanomat. Arkistoitu 14.6.2015. Viitattu 12.6.2015.
- ↑ Uudenmaan vaalipiiri 21.3.2007. Oikeusministeriö. Viitattu 28.4.2011.
- ↑ Ylen vaalitulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio. Arkistoitu 29.10.2008. Viitattu 19.8.2009.
- ↑ Uudenmaan vaalipiiri 20.4.2011. Oikeusministeriö. Viitattu 28.4.2011.
- ↑ Tikka, Juha-Pekka: Tässä on Halla-ahon lista. 23.11.2010. Verkkouutiset. [arkistolinkki]
- ↑ Kunnallisvaalit 28.10.2012: Valitut ehdokkaat Espoo Vaalit.fi. 1.11.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 4.11.2012.
- ↑ Koko maa – ehdokkaat 20.4.2015. Yleisradio. Viitattu 21.4.2015.
- ↑ Halla-aho, Jussi: Vaalivinkkejä lukijoille. 24.2.2015. [arkistolinkki]
- ↑ https://vaalikone.yle.fi/eduskuntavaali2019/2/ehdokkaat/870?lang=fi-FI
- ↑ https://vaalit.yle.fi/kv2021/fi/regions/2/municipalities/49
- ↑ Riikka Nykänen: Perussuomalaisten Espoon valtuustoryhmän puheenjohtajalle syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan 24.1.2019. Ilta-Sanomat. Viitattu 24.1.2019.
- ↑ Maria Rosvall: Perussuomalaisten ykkösnimi Espoossa tuomittiin uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan 29.3.2019. Helsingin Sanomat. Viitattu 29.3.2019.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Teemu Lahtisen kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- Teemu Lahtinen löysi poliittisen kodin Perussuomalaisista. Perussuomalainen 9/2008, sivu 20. (Arkistoitu – Internet Archive)