Erkki Havansi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Erkki Havansi
Erkki Havansi. Kuva vuodelta 2011.
Erkki Havansi. Kuva vuodelta 2011.
Syntynyt 11. heinäkuuta 1941 (ikä 75)
Liperi
Asuinpaikka Kerava
Arvonimi professori, oikeustieteen tohtori, varatuomari

Erkki Elias Tapani Havansi[1] (s. 11. heinäkuuta 1941 Liperi) on suomalainen oikeustieteilijä. Hän oli prosessioikeuden professori Helsingin yliopistossa vuosina 1982–2009.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Havansi syntyi 11. heinäkuuta 1941 Liperissä. Hän valmistui ylioppilaaksi Kuopion yhteiskoulusta vuonna 1959. Havansi valmistui juristiksi vuonna 1963 ja toimi hovioikeuden auskultanttina Espoon ja Porvoon tuomiokunnissa 1963–1967. Hänestä tuli oikeustieteen lisensiaatti vuonna 1965 ja varatuomari 1967.[2]

Tieteellinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Havansi väitteli oikeustieteen tohtoriksi vuonna 1975.[2] Vuonna 1982 hänet nimettiin Helsingin yliopiston prosessioikeuden professorin virkaan, josta hän jäi eläkkeelle vuonna 2009.[2][3]

Havansin kirjallinen tuotanto on jakaantunut toisaalta siviilioikeudelliseen ja toisaalta prosessioikeudelliseen tutkimukseen. Hän on erityisesti tullut tunnetuksi konkurssioikeutta koskevista kirjoistaan ja tieteellisistä artikkeleistaan. Havansi on ollut Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 1983.[4]

Suomen Lakimiesliitto myönsi Havansille K. J. Ståhlberg -mitalin vuonna 2003.[5]

Poliittinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Europarlamenttivaalit
Vuosi Vaalipiiri Äänet Tulos
2009 Suomi 1 528 ei valittu
2014 Suomi 3 065 ei valittu
Eduskuntavaalit
Vuosi Vaalipiiri Äänet Tulos
2011 Uusimaa 2 542 ei valittu
Kuntavaalit
Vuosi Kunta Äänet Tulos
2012 Kerava 435 valittiin

Vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa Havansi oli perussuomalaisten ehdokkaana. Hän sai 1 528 ääntä eikä tullut valituksi.[6] Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Havansi oli ehdolla Uudenmaan vaalipiirissä. Hän sai 2 542 ääntä ja jäi ensimmäiselle varasijalle.[7] Eurovaaleissa 2014 Havansi sai 3 065 ääntä eikä tullut valituksi.[8]

Helsingin Sanomien mukaan Havansi on ”perussuomalaisten takapiru”.[9] Havansi on toiminut perussuomalaisten eduskuntaryhmän oikeudellisena asiantuntijana ja on muun muassa laatinut ryhmälle vihapuhetta käsittelevän muistion, jossa käytiin läpi kiellettyjä ja sallittuja sanoja.[10] Hän on myöhemmin avustanut ryhmää enää satunnaisesti.[11] Havansi oli yksi kuudesta perussuomalaisten edustajasta Sipilän hallituksen hallitusneuvotteluiden strategiatyöryhmässä.[12]

Havansi sai vuoden 2012 kunnallisvaaleissa 435 ääntä ja hänet valittiin Keravan kaupunginvaltuustoon.[13] Hän on perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja ja Keravan Perussuomalaisten hallituksen jäsen sekä rahastonhoitaja.[14][15]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Havansi asui Joensuussa vuosina 1941–1953 ja Kuopiossa 1953–1965. Hän muutti Helsinkiin 1965, Espooseen 1972 ja on asunut Keravalla vuodesta 1999.[2]

Havansi avioitui vuonna 1965 ja jäi leskeksi 1996. Hän avioitui uudelleen vuonna 1999. Hänellä on kolme lasta.[2] Hänen vaimonsa Lahja on myös puolueaktiivi. He ovat molemmat eläkkeellä.[11]

Havansi on pelannut shakkia maajoukkuetasolla.[11]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Takavarikko ja hukkaamiskielto ulosottolain 7 luvun mukaan. Vammala: Suomalainen Lakimiesyhdistys, 1975.
  • Panttioikeus osakkeeseen. 1. osa. Vammala: Suomalainen Lakimiesyhdistys, 1979. ISBN 951-855-006-9.
  • Panttioikeus osakkeeseen. 2. osa. Helsinki: Suomalainen lakimiesyhdistys, 1981. ISBN 951-855-038-7.
  • Suomen konkurssioikeus. Helsinki: Lakimiesliiton Kustannus, 1990. ISBN 951-640-513-4.
  • Esinevakuusoikeudet : panttioikeus, pidätysoikeus, omistuksenpidätys, vakuusluovutus. Helsinki: Lakimiesliiton Kustannus, 1992. ISBN 951-640-539-8.
  • Uusi turvaamislainsäädäntö selityksineen. Helsinki: Lakimiesliiton Kustannus, 1993.
  • Kiinteistöpanttioikeus uuden maakaaren mukaan. Helsinki: Lakimiesliiton Kustannus, 1996. ISBN 951-640-906-7.
  • Määräajat ja oikeudenkäynti. Tutkimus prosessiliitännäisistä määräajoista. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-029-832-8.
  • Oikeudenkäynti ja pakkotäytäntö. Prosessioikeuden oikeusdogmaattiset perusteet. Helsinki: Yliopistopaino, 2007. ISBN 978-952-102-330-9.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ranta, Niko: Vasta murto-osa ilmoittanut vaalirahoituksestaan Kauppalehti. 2.5.2011 (päivitetty 3.5.2011). Helsinki: Alma Media. Viitattu 28.7.2016.
  2. a b c d e Erkki Havansi Perusäijät. Viitattu 28.7.2016.
  3. Huippuprofessori varmistamaan perussuomalaisten laintuntemuksen Talouselämä. 19.8.2011 (päivitetty 26.8.2015). Helsinki: Talentum. Viitattu 28.7.2016.
  4. Lappalainen, Juha: Erkki Havansi, sivilisti ja prosessualisti, s. 8. Helsinki: Kauppakaari, 2001. ISBN 952-14-0484-1.
  5. Kunnianosoitukset Helsinki: Suomen Lakimiesliitto. Viitattu 28.7.2016.
  6. Ehdokkaiden saamat äänimäärät suuruusjärjestyksessä sekä vertausluku, valituksi tulleet merkitty *:llä PX-Web-tietokannat. Tilastokeskus. Viitattu 28.7.2016.
  7. Valitut ehdokkaat, Uudenmaan vaalipiiri Vaalit.fi. 13.5.2011. Oikeusministeriö. Viitattu 21.4.2011.
  8. Ehdokkaiden saamat äänimäärät suuruusjärjestyksessä sekä vertausluku ja valintatieto europarlamenttivaaleissa 2014 PX-Web-tietokannat. Tilastokeskus. Viitattu 28.7.2016.
  9. No? Pääsevätkö esimerkiksi he eduskuntaan? Helsingin Sanomat. Viitattu 28.7.2016.
  10. Heikkinen, Vesa: Havansin lista Kotus-blogi. 20.9.2011. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 28.7.2016.
  11. a b c Tyynysniemi, Matti: Perussuomalaisten oma professori 21.6.2013 (päivitetty 23.6.2013). Helsingin Sanomat. Viitattu 28.7.2016.
  12. Elonen, Piia: Hallitus­neuvottelut jatkuvat – Sipilä joukkioineen kohtaa vanhat ongelmat 12.5.2015. Helsingin Sanomat. Viitattu 28.7.2016.
  13. Ehdokkaat kunnittain kunnallisvaaleissa 2012, Uudenmaan vaalipiiri PX-Web-tietokannat. Tilastokeskus. Viitattu 28.7.2016.
  14. Valtuuston kokoonpano 8.6.2015. Keravan kaupunki. Viitattu 28.7.2016.
  15. Hallitus Keravan Perussuomalaiset. Viitattu 28.7.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Erkki Havansi Tuhat-tutkimustietojärjestelmä. Helsingin yliopisto.