Kirjeshakki

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kirjeshakissa käytettävä postikortti

Kirjeshakki on shakin pelimuoto, jossa pelaajat sijaitsevat pääsääntöisesti fyysisesti eri paikoissa. Toinen leimallinen piirre kirjeshakille on pitkät miettimisajat, joita mitataan päivissä. Tyypillisimmillään miettimisaika on 50 päivää kymmentä siirtoa kohden tai joitakin variantteja tästä. Kirjeshakkia pelataan esimerkiksi postikorteilla, sähköpostilla tai muuten internetin välityksellä.

Kirjeshakin historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjeshakki on peli, jota on omana shakin lajinaan pelattu lähes tuhat vuotta. Jo 1100-luvulla pelattiin jonkinlaisia kirjeshakkiotteluja. Tästä on olemassa Meissenburgin ja muidenkin tutkijoiden selvityksiäselvennä.

Lontoon ja Edinburghin välistä ottelua vuonna 1824 pidetään ensimmäisenä "virallisena" kirjeshakkiotteluna, vaikkakin jo vuonna 1804 pelattiin Hollannissa kirjepeli, jonka siirrot ovat tallella (ICCF Gold). Uuden mantereen ensimmäinen tunnettu ja dokumentoitu kirjeshakkipeli on pelattu Yhdysvalloissa New Yorkin shakkikerhon ja Washingtonin shakkikerhon kesken 1800-luvun alkupuolella. Pelin muistiinpanot löydettiin arkiston kätköistä lähes kaksi vuosisataa myöhemmin.

Ensimmäinen suomalaisen shakkikerhon käymä kirjeshakkiottelu oli vuonna 1890 pelattu Helsingin Shakkiklubin ja Tarton Shakkiklubin välinen kamppailu. Ensimmäinen suomalainen joukkueottelu pelattiin 1909 HSK:n ja Viipurin Shakkiklubin välillä. Henkilökohtaisella tasolla ensimmäinen turnaus oli Uuden Suomen kirjepeliturnaus vuonna 1924. Sen voitti Paavo Lihtonen, ja hyvin nuori Eero Böök korotettiin turnauksen perusteella kolmanteen luokkaan. Kilpailutoiminta vilkastui nopeasti ja toisen maailmansodan aikana rintamalla järjestettiin useita turnauksia. Ensimmäiset säännölliset turnaukset alkoivat 1950-luvulla Suomen Shakin ja Suomen Shakkiliiton järjestäminä. Järjestäytynyt toiminta alkoi, kun Suomen Kirjeshakkiliitto perustettiin vuonna 1961. Samana vuonna ilmestyi liiton jäsenlehti Kirjeshakki, aluksi nimellä Tiedonantolehti.

Vuonna 2011 kirjeshakin maailmanmestaruuden voitti suomalainen Pertti Lehikoinen. [1] [2]

Kirjeshakin organisaatiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälisellä tasolla kirjeshakin katto-organisaationa toimii Kansainvälinen kirjeshakkiliitto ICCF (engl. International Correspondence Chess Federation). ICCF määrittää turnaussäännöt, järjestää turnauksia, luokittelee pelaajat ja myöntää kirjeshakkiin liittyviä titteleitä aina maailman mestarista lähtien.

Suomen Kirjeshakkiliitto ry on ICCF:n jäsenorganisaatio ja toimii kansallisella tasolla vastaavissa tehtävissä. Suomen Kirjeshakkiliitto ry on myös Suomen Keskusshakkiliiton jäsenorganisaatio. ICCF:n samoin kuin Suomen Kirjeshakkiliiton piirissä pelattavissa turnauksissa pelataan omalla nimellä. Internetin piiristä löytyy useita pelialustan tarjoavia servereitä, joiden leimallinen piirre on, että siellä pelataan nimimerkkien suojassa.

Kirjeshakin siirtotapa muuttuu internetpohjaiseksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjeshakkipelaaminen on kokenut suuria mullistuksia 1990-luvulla ja varsinkin 2000-luvulle siirryttäessä. Tietokoneiden yleistyminen ja sähköposti olivat ensimmäisiä merkittäviä mullistavia seikkoja. Postikorteilla pelaamisesta siirryttiin sähköpostipelaamiseen. Tähän liittyi kuitenkin omia ongelmiaan lähinnä sähköpostien ”katoamisen” muodossa ja siitä johtuvia pelaajien keskinäisiä erimielisyyksiä. Sähköpostipelaaminen jäi varsin lyhytaikaiseksi välivaiheeksi ennen kuin siirryttiin internetin avustuksella niin sanottuun serveripelaamiseen. Pelimuotona tämä on lyönyt itsensä läpi ja vakiinnuttanut asemansa varsin lyhyessä ajassa. Pelimuodossa siirrot tehdään internetin välityksellä järjestävän organisaation pelialustalle eli serverille. Pelimuodon etuina on siirtojen välittämisen vaivattomuus, pelipöytäkirjojen automaattinen ylläpito ja miettimisaikojen automaattinen laskenta, eikä myöskään pelaajien keskinäisiä erimielisyyksiä tehdyistä siirroista tai miettimisajoista esiinny.

Myös suomalainen kirjeshakki on siirtynyt tinternetpohjaiseen pelimuotoon vuosien 2003-2004 aikoihin. Pelialustana käytetään ICCF:n tarjoamaa palvelinta. Lähes kaikki turnaustoiminta on siirtynyt palvelinpohjaiseksi. Tosin vielä on niitä, jotka haluavat harrastaa kirjeshakkia nimensä mukaisesti postikorteilla tai kirjeillä. Heille Suomen Kirjeshakkiliitto ry järjestää omia turnauksiaan, jopa Suomen-mestaruustasolla saakka varsinkin senioripuolella. Samoin ICCF:n piirissä pyörii joitakin postiturnauksia.

Kirjeshakki ja tietokoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietokoneet ja internet toivat kirjeshakin harrastajille uuden, nopeamman vaihtoehdon toteuttaa harrastustaan. Uuden pelitavan seurauksena kirjeshakki on kokenut muutoksia muun muassa pelialustansa ja siirtotapojensa muodossa. Tietokoneet, tietokannat ja shakkiohjelmat ovat mullistaneet myös itse pelaamisen. Shakkiin liittyvät avausteoriat, avauskokoelmat, ovat myös siirtyneet sähköiseen muotoon ja ovat helposti lähes täydellisinä avauskirjastoina käytettävissä. Nämä päivittyvät aina uusien pelien tai avausuutuuksien synnyttyä.

Itse kirjeshakkipelaamiseen ehkä eniten vaikuttanut seikka on shakkiohjelmien synty ja kehittyminen. Tunnetuin menneen ajan ohjelma oli Chessmaster, jota seurasivat Fritz, Shredder, Junior, Naum, Zappa, Rybka, jne. Ohjelmia on varsin lukuisia ja hyvinkin eri tasoisia. Keväällä 2010 ohjelmien joukkoon tuli uusi tulokas Stockfish. Ohjelma sisältää kolme mielenkiintoista piirrettä. Ensinnäkin se on korkealaatuisesta tasostaan huolimatta vapaasti verkosta ladattavissa oleva ilmaistuote. Toiseksi se on niin sanottu avoimen ohjelmakoodin tuote. Kuka tahansa taitava shakin harrastaja voi ottaa perustuotteen haltuunsa ja tehdä siihen omien näkemysten ja taitojensa mukaisia muutoksia. Kolmas suomalaisten harrastajien kannalta merkittävä seikka on se, että yksi kolmesta kehittäjästä on suomalainen Joona Kiiski.

Nalimovin loppupelitaulukoissa pelin absoluuttinen lopputulos on tietokoneiden avustuksella laskettu ja taulukoitu. Taulukot käsittävät ne tilanteet, joissa pelilaudalla on enintään kuusi nappulaa niiden sijainnista tai tyypistä riippumatta. Kuninkaat lasketaan mukaan tähän lukumäärään. Taulukoita voi käyttää ilmaiseksi useissakin internetosoitteissa, tai ne voi hankkia omalle tietokoneelle verkkokaupasta.

Tietokoneohjelmien käytön suhteen kirjeshakissa maailma jakaantuu. On pelialustan pitäjiä, jotka kieltävät avustavien ohjelmien käytön, toiseksi on alustoja (servereitä), jotka sallivat sen, mutta käytetty ohjelma on kerrottava vastustajalle, kolmanneksi on pelialustoja, jotka pitävät ohjelmien käyttöä moraalisesti arveluttavana, mutta eivät sitä suoranaisesti kiellä, ja neljänneksi on alustoja, joissa ohjelmien käyttö on sallittua.

ICCF:n samoin kuin Suomen Kirjeshakkiliitto ry:n järjestämissä turnauksissa tietokoneohjelmat kaikkine tietokantoineen ja aputaulukoineen ovat sallittuja, mutta ihmisten käyttäminen neuvonantajana siirtoja mietittäessä on kiellettyä.

Tietokoneohjelmat shakin pelaajina ovat kehittyneet tasolle, jossa ne ovat vähintäänkin mestaritasoa. Parhaat pelitulokset kirjeshakissa saavutetaan kuitenkin ei pelaamalla pelkästään ohjelmalla eikä pelaamalla pelkästään ihmisaivoilla vaan näiden kahden yhdistelmällä. Huippupelaajat, hyvät pelaajat, pärjäävät vielä pelkälle koneelle, mutta ovat vaikeuksissa ihmisen ja koneen yhdistelmälle eli kentaurille. Kentauri on terminä vakiintunut tarkoittamaan shakinpelaajaa, joka pelaa kirjeshakkia tietokoneavusteisesti. Kentaurin rooli shakinharrastajana tulee entisestään korostumaan Stockfishin kaltaisten avoimen lähdekoodin ohjelmien myötä. Tällaiset tuotteet varsinkin suurmestareiden käsissä tulevat nostamaan kirjeshakin pelaamisen laadullista tasoa entisestään.

Kirjeshakki tieteellisen tutkimuksen kohteena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjeshakki on ollut myös tieteellisen tutkimustoiminnan kohteena. Chess Mailin päätoimittaja Tim Harding väitteli vuonna 2009 tohtoriksi aiheenaan "kirjeshakki Britanniassa ja Irlannissa 1824–1914". [3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pekka Karvonen, Mestarin shakkipeli kestää tuhat tuntia, Helsingin Sanomat 5.5.2011 sivu 7
  2. HS: Mestarin shakkipeli kestää tuhat tuntia ShakkiNet. Viitattu 23.10.2012
  3. http://library.catalogue.tcd.ie/record=b14064758~S7

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]