Työeläke

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Taitettu indeksi)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Työeläke on eläkettä, jota maksetaan ansiotyössä olleille ihmisille. Sen määrä perustuu palkka- ja yrittäjätuloihin. Työeläke antaa turvaa vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta.[1]

Suomessa - kuten useissa muissakin maissa - työeläketurva on lakisääteinen ja pakollinen. Suomalaisten työeläkkeistä suurin osa rahoitetaan saman vuoden eläkevakuutusmaksuilla ja osa aiemmin rahastoiduilla maksuilla ja niiden sijoitustuotoilla.[2]

Suomessa vanhuuseläkkeelle voi jäädä valintansa mukaan oman ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän ja 68 ikävuoden välillä.[3] Eläkettä maksetaan koko lopun elinajan. Vuonna 2016 suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 61,1-vuotiaana.[4] Keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää laskevat työkyvyttömyyseläkkeiden suuri määrä ja aikainen alkavuus.[5]

1.1.2017 voimaan tulleen eläkeuudistuksen myötä eläkeikä nousee vuodesta 2018 alkaen 3 kk vuosittain, kunnes se vuonna 2025 on 65 vuotta. Vuodesta 2027 eläkeikä kytketään elinajanodotteeseen siten, että työssä ja eläkkeellä oloajan suhde säilyy vuoden 2025 tasolla.[6]

Suomen työeläkejärjestelmä on hajautettu. Työeläkkeitä hoitavat työeläkelaitokset, joita ovat työeläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt, eläkekassat ja alakohtaiset eläkelaitokset.[2] Työeläkejärjestelmän keskuselimenä toimii Eläketurvakeskus.[7]

Työeläkelait Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa on viisi eri työeläkelakia. Lait takaavat yhtäläisen eläketurvan, mutta niissä on joitakin eroja.[8]

  • TyEL: työntekijän eläkelaki — Yksityisen sektorin palkaansaajat vakuutetaan työntekijän eläkelain eli TyEL:n mukaan. TyEL astui voimaan vuoden 2007 alussa. TyEL:iin yhdistettiin:
    • TEL: työntekijäin eläkelaki[9]
    • LEL: lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaki[9]
    • TaEL: taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien eläkelaki TaEL[9].
  • YEL: yrittäjän eläkelaki — Yrittäjät vakuuttavat itse itsensä yrittäjien eläkelain YEL:n mukaan. Maatalousyrittäjillä on oma eläkelakinsa MYEL[9].
  • MyEL: maatalousyrittäjän eläkelaki
  • JuEL: julkisten alojen eläkelaki. JuEL astui voimaan vuoden 2017 alussa.
  • MEL: merimieseläkelaki — Merimieseläkelain MEL:n mukaan vakuutetaan kaikki suomalaisissa ulkomaanliikenteen kauppa-aluksissa työskentelevät ja työsopimussuhteessa jäänmurtajilla olevat.

Työeläkkeen karttuminen ja määrä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eläkettä karttuu työssä oleville 17 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta 1,5 % työansioista. 53-62-vuotialle työntekijöille karttuu vuosina 2017-2025 eläkettä poikkeuksellisesti 1,7 % vuotuisista työansioista eläkeuudistuksen siirtymäajasta johtuen.[10]

Pääsääntöisesti työeläkettä ei kartu sellaisesta työstä, josta maksetaan palkkaa vähemmän kuin 58,19 euroa kalenterikuukaudessa (v. 2017). Koska alaraja on matala, käytännössä eläketurva kattaa kaiken ansiotyöskentelyn.[11]

Vuodesta 2005 alkaen koko työuran ansiot vaikuttavat eläkkeen määrään.[12]

Eläkettä karttuu myös sellaisilta palkattomilta kausilta, joilta maksetaan työansioon perustuvaa etuutta (mm. ansiopäiväraha, sairauspäiväraha).[10]

Eläkekarttumat muuttuivat vuoden 2017 eläkeuudistuksen yhteydessä.[13]

Karttuminen eläkkeellä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos henkilö on eläkkeellä, mutta jatkaa työssä, hänelle karttuu uutta eläkettä 1,5 % vuosiansioista oman ikäluokkansa vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajaan asti.

Vakuuttamisen yläikäraja määräytyy syntymävuoden mukaan seuraavasti:

  • 68 vuotta, vuonna 1957 ja sen jälkeen syntyneet
  • 69 vuotta, vuosina 1958-1961 syntyneet
  • 70 vuotta, vuosina 1962 ja sen jälkeen syntyneet

Tämän kartuneen eläkkeen voi hakea maksuun vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajalla. [10]

Lastenhoito ja opiskelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työeläkettä kertyy myös omien alle 3-vuotiaiden lasten hoitamisesta ja tutkintoon johtavasta opiskelusta laskennallisen kuukausiansion mukaan. Laskennallinen tulo vuonna 2017 on 727,29 euroa kuukaudessa. Luku tarkistetaan vuosittain. Lastenhoito- ja opiskeluajan eläkekarttumat saa aikanaan eläkkeeseensä, jos saa työuran aikana myös riittävästi palkka- tai yrittäjätuloja.[14][15]

"Tulevan ajan" eläke työkyvyttömyyseläkkeessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eläkettä voi karttua myös ns. tulevalta ajalta. Esimerkiksi jos nuori tulee työkyvyttömäksi, hänen työkyvyttömyyseläkkeensä määrä lasketaan ikään kuin hän jatkaisi työssä vanhuuseläkkeeseen eli oman ikäluokkansa alimpaan vanhuuseläkeikään. Jos henkilön ikäluokalle ei ole vielä säädetty alinta vanhuuseläkeikää, tulevan ajan pääteikä on lähimmälle ikäluokalle säädetty alin vanhuuseläkeikä. Tulevan ajan eläke lasketaan pääsääntöisesti eläkkeelle siirtymistä edeltävien viiden kalenterivuoden ansioiden perusteella. Näistä ansioista tulevan ajan eläke lasketaan 1,5 % karttumalla siihen saakka, kunnes työntekijän oma alin eläkeikä täyttyy. Jos "tulevaa aikaa" ei huomioitaisi, nuoren kuukausittainen työeläke voisi jäädä hyvin pieneksi.[16]

Vuorotteluvapaa ja eläke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuorotteluvapaan ajalta kertyy eläkettä. Vuorotteluvapaan ajalta eläkkeen laskennan perusteena käytetään 55 prosenttia siitä ansiosta, josta vuorottelukorvaus on laskettu. Tästä ansion osuudesta eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuodessa.[17]

Kansaneläke ja työeläke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työeläke pienentää saadun kansaneläkkeen määrää. Kun työeläkkeen määrä ylittää tietyn rajan, kansaneläkettä ei makseta ollenkaan. Vuonna 2017 tämä raja on yksinasuvalla 1 299,88 euroa kuukaudessa ja avo- tai avioliitossa asuvalla 1 157,71 euroa kuukaudessa. Jos työeläke on 55,54 euroa kuukaudessa tai alle, kansaneläke maksetaan täysimääräisenä.[18]

Työeläkkeessä ei ole euro- eikä prosenttimääräistä eläkekattoa.[19]

Elinaikakerroin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elinaikakerroin on kerroin, jolla alkava eläke pyritään sopeuttamaan vanhuuseläkkeen määrä pidentyvään elinaikaan.[20]

Kerroin määritellään erikseen kullekin ikäluokalle 62 vuoden iässä käyttäen viiden edellisen vuoden kuolevuustilastoja. Elinaikakertoimen eläkettä pienentävän vaikutuksen voi korvata jatkamalla työssä pitempään.[20]

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistama elinaikakertoimen vuodelle 2017 on 0,96344. Nyt vahvistettu elinaikakerroin pienentää vuonna 1954 syntyneiden vuonna 2017 tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä noin 3,7 prosenttia. Elinaikakerroin pienentää myös vuonna 2017 myönnettäviä työeläkelakien mukaisia työkyvyttömyyseläkkeitä lukuun ottamatta niihin sisältyvää tulevan ajan eläkkeen osuutta, johon elinaikakerrointa ei sovelleta.[21]

Työeläke keskimäärin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskimääräinen työeläke oli 1 479 euroa kuukaudessa vuoden 2016 lopussa. Kokonaiseläke oli samana ajankohtana keskimäärin 1 632 euroa. Lakisääteinen kokonaiseläke muodostuu joko pelkästä työeläkkeestä, kansaneläkkeestä tai näistä molemmista sekä mahdollisesta takuueläkkeestä.[22]

Eläke-etuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työeläkejärjestelmästä maksettavat etuudet ovat:

  • vanhuuseläke
  • osittainen vanhuuseläke
  • työkyvyttömyyseläke
  • perhe-eläke
  • kuntoutusetuudet (kuntoutusraha, osakuntoutusraha ja kuntoutuskorotus)
  • osa-aikaeläke (ei enää myönnetä, voi olla maksussa vuonna 2023). [23]

Vuoden 2017 eläkeuudistuksen yhteydessä etuuksiin tuli muutoksia. Osa-aikaeläke poistui ja sen korvasi osittainen vanhuuseläke. Vuodesta 2017 alkaen raskaan ja pitkän työuran tehneet voivat hakea ns. työuraeläkettä 63-vuotiaana. Eläke voidaan myöntää vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneille, joten ensimmäiset työuraeläkkeet voivat alkaa 1.2.2018. Työuraeläkkeen ehtona ovat vähintään 38 vuoden työura sekä joko fyysisesti tai henkisesti kuluttava työ. Työuraeläkkeen myöntämisen edellytykset ovat lievemmät kuin työkyvyttömyyseläkkeen, joka pysyy uudistuksessa ennallaan.[13][24] [25]

Vanhuuseläke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhuuseläkkeelle jäämiseen vaikuttaa henkilön syntymävuosi.

Vanhuuseläkkeen ikärajat [3]
Syntymävuosi Alin vanhuuseläkeikä
1954 ja sitä ennen 63 v
1955 63 v 3 kk
1956 63 v 6 kk
1957 63 v 9 kk
1958 64 v
1959 64 v 3 kk
1960 64 v 6 kk
1961 64 v 9 kk
1962–1964 65 v
1965– Kytketään elinajan odotteeseen. Ikäraja nousee vuosittain enintään kahdella kuukaudella vuodesta 2030 alkaen.

Vanhuuseläkettä on haettava ja työsuhteen pitää olla päättynyt ennen kuin eläke voi alkaa.[3]

Julkisen sektorin työntekijöillä voi olla niin sanottu ammatillinen tai henkilökohtainen eläkeikä. Ammatillinen eläkeikä on yleensä alempi kuin 63 vuotta. Alemmat ammatilliset eläkeiät nousevat vaiheittain niin, että vuonna 2018 ammatillisen eläkeikänsä täyttäville tulee 3 kk korotusta eläkeikään, vuonna 2019 eläkeikänsä täyttäville puolestaan 6 kk korotusta jne. Henkilökohtainen eläkeikä on puolestaan 63 ja 65 vuoden välillä, eikä se muuttunut vuoden 2017 eläkeuudistuksen yhteydessä. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä joka tapauksessa 63-vuotiaana ennen henkilökohtaista eläkeikää, mutta silloin vuoteen 1995 mennessä karttunutta eläkettä vähennetään.[3]

Osittainen vanhuuseläke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kertyneestä vanhuuseläkkeestä voi ottaa maksuun neljänneksen (25 %) tai puolet (50 %) aikaisintaan 61-vuotiaana. Jos eläkkeestä ottaa maksuun 25 prosenttia, osuuden voi halutessaan myöhemmin nostaa 50 prosenttiin. Toisinpäin muutosta ei voi tehdä. [26]

Eläkkeen ottaminen varhennettuna (ennen omaa vanhuuseläkeikää) pienentää nostettua eläkeosaa pysyvästi 0,4 prosenttia kuukaudessa eli 4,8 prosenttia vuodessa. Jos osittainen vanhuuseläke alkaa vasta alimman vanhuuseläkeikäsi jälkeen, maksettavaa eläkkeenosaa korotetaan 0,4 prosentin lykkäyskorotuksella jokaiselta kuukaudelta, jolta eläkkeen alkamista on myöhennetty. [26]

Eläkkeeseen ei liity palkka- tai työaikaseurantaa. Töissä voi halutessaan jatkaa kokopäiväisesti eikä työnantajan kanssa tarvitse sopia asiasta. Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alaikäraja nostetaan 62 vuoteen vuonna 2025. [26]

Työkyvyttömyyseläke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytyksenä on pitkäaikainen sairaus, vika tai vamma vähintään vuoden ajan. Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää 18–62-vuotiaille. Työkyvyttömyyden määrittelyn pohjana on lääkärintodistus terveydentilasta (B-lääkärinlausunto).[27]

Työkyvyttömyyden vuoksi myönnettäviä eläkkeitä ovat toistaiseksi myönnettävät täysi työkyvyttömyyseläke ja osatyökyvyttömyyseläke sekä määräajaksi myönnettävät kuntoutustuki ja osakuntoutustuki.[27]

Toistaiseksi myönnettävä työkyvyttömyyseläke jatkuu vanhuuseläkeikään saakka. Jos työkyvyn palautumisesta on toiveita, myönnetään eläke määräaikaisena työkyvyttömyyseläkkeenä eli kuntoutustukena.[27]

Työkyvyttömyyseläkettä kutsutaan puhekielessä myös käsitteillä sairauseläke ja sairaseläke.[27]

Työuraeläke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raskaan ja pitkän työuran tehneet voivat hakea työuraeläkettä jo 63-vuotiaana. Työuraeläke mahdollistaa eläkkeelle siirtymisen niille, joiden mahdollisuudet jatkaa työssä ovat heikentyneet, mutta joilla ei ole oikeutta täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen. Työuraeläkkeen ehtona ovat vähintään 38 vuoden työura sekä joko fyysisesti tai henkisesti kuluttava työ. Tällaiseen työuraan voidaan katsoa kuuluvan äitiys-, isyys- ja vanhempainpäiväraha-aikaa enintään 3 vuoden ajalta. [25]

Työuraeläkkeen voi saada vuonna 1955 tai sen jälkeen syntynyt henkilö. He ovat ensimmäinen ikäluokka, jolla ikäluokan alin vanhuuseläke nousee 63 vuodesta. Työuraeläkkeen ikärajaa tarkistetaan vuonna 1965 syntyneistä alkaen elinajanodotteen muutoksen mukaisesti. Ensimmäiset työuraeläkkeet voivat alkaa aikaisintaan vuonna 2018. [25]

Työuraeläkkeen määrä on työuraeläkkeen alkamista edeltävän kuukauden loppuun mennessä ansaittu eläke. [25]

Perhe-eläke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perhe-eläkkeitä ovat leskeneläke ja lapseneläke. Ne turvaavat toimeentuloa aviopuolison tai vanhemman kuoltua.[28]

Leskeneläkkeen saamisen ehdoista tärkein on avioliitto. Sen sijaan alle 18-vuotias lapsi on oikeutettu lapseneläkkeeseen aina huoltajansa kuoleman jälkeen.[28]

Leskeneläke määräytyy edunjättäjän eli kuolleen puolison ansaitseman eläkkeen mukaan. Enimmillään leski voi saada puolet edunjättäjän eläkkeestä.[28]

Kuntoutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työeläkelaitosten järjestämä ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu vakiintuneesti työelämässä oleville. Sen tarkoitus on auttaa pysymään työelämässä tai palaamaan sinne sairaudesta huolimatta.[29]

Kela järjestää ammatillista kuntoutusta erityisesti työelämän ulkopuolella oleville, nuorille ja vajaakuntoisille. Lisäksi Kela vastaa lääkinnällisestä kuntoutuksesta.[30]

Ikääntyvän työttömyysturva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oikeus vanhuuseläkkeeseen on jo 62-vuotiaalla pitkäaikaistyöttömällä, jos henkilö on

  • ennen vuotta 1958 syntynyt sekä
  • 500 työttömyyspäivärahakauden jälkeen ollut oikeuttu ns. lisäpäiviin.

Vuonna 1958 ja sen jälkeen syntyneillä ei ole oikeutta vähentämättömään vanhuuseläkkeeseen 62 vuoden iässä.

[31]

Vaihtoehtoisesti tällaiselle henkilölle voidaan maksaa työttömyyspäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta.

Vakuutusmaksut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työntekijöiden vakuutusmaksut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työnantajilla on Suomessa lakisääteinen velvollisuus järjestää työntekijöidensä eläketurva, jos työntekijä on 17–67 -vuotias ja ansaitsee vähintään 58,19 euroa kuukaudessa (2017).[11]

Eläkkeen kustantavat työnantajat ja työntekijät yhdessä. TyEL-vakuutusmaksu perustuu palkkaan. Maksu jakautuu siten, että työnantaja maksaa siitä suurimman osan ja työntekijä loput. Työnantaja pidättää työntekijän osuuden suoraan palkasta ja tilittää sen oman osuutensa kanssa eläkeyhtiölle. Työntekijältä peritty osuus näkyy palkkalaskelmassa. Työntekijä saa vähentää maksun tuloverotuksessaan.[32][33][34]

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa TyEL-maksun suuruuden vuosittain. 53 vuotta täyttäneiden maksuprosentti on korkeampi kuin nuoremmilla. Korkeampi maksu johtuu eläkkeen korkeammasta karttumaprosentista. Maksu on sama kaikissa eläkeyhtiöissä. Eläkeyhtiöt kuitenkin antavat työnantajille maksuista alennuksia, joiden suuruus vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon eläkeyhtiö on tuottanut voittoa.

Keskimääräinen TyEL-maksuprosentti vuonna 2017[35]
Vuosi TyEL-maksu-% Työntekijän osuus maksusta
alle 53 v. ja yli 62 v. 53-62 v.
2017 24,4 6,15 7,65
Keskimääräinen TyEL-maksuprosentti vuosina 2007-2016 [35]
Vuosi TyEL-maksu-% Työntekijän osuus maksusta
alle 53 v. vähint. 53 v.
2016 24,0 5,70 7,20
2015 24,0 5,70 7,20
2014 23,6 5,55 7,05
2013(*) 23,2 (22,8) 5,15 6,50
2012 22,8 5,15 6,50
2011(*) 22,4 (22,1) 4,7 6,0
2010(*) 22,0 (21,6) 4,5 5,7
2009(*) 22,0 (21,3) 4,3 5,4
2008(*) 21,8 (21,1) 4,1 5,2
2007(*) 21,6 (21,1) 4,3 5,4

(*) Vuosina 2007-2011 sekä vuonna 2013 TyEL-maksuun vaikutti tilapäinen alennus. Jälkimmäisessä luvussa on mukana alennus.

Yrittäjien vakuutusmaksut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yrittäjillä ja maatalousyrittäjillä on omat YEL- ja MYEL-maksunsa. Vuonna 2017 YEL-vakuutusmaksu ja MYEL-perusprosentti on 24,1 % työtulosta alle 53-vuotiaalla ja yli 62-vuotiaalla yrittäjällä. 53-62-vuotiailla yrittäjillä maksu on 25,6 % työtulosta. Alkava yrittäjä saa YEL-maksusta 22 % alennuksen neljän vuoden ajaksi.[36][37]

YEL-vakuutus on lakisääteinen kaikille yritystoimintaa harjoittaville 18–67-vuotiaille, joiden työpanos yrityksessä vastaa vähintään 7 645,25 euroa (2017). Yrittäjän tulevan eläkkeen määrä perustuu suoraan YEL-työtuloon. Siksi onkin tärkeää, että yrittäjä vahvistaa työtulonsa oikealle tasolle heti yritystoiminnan alusta lähtien. Työtulolla ei tarkoiteta yritystoiminnan tuottoa tai nostetun palkan määrää, vaan yrittäjän työpanoksen arvoa yrityksessä. Työtulon vähimmäismäärä on 7 645,25 euroa, ja se voi olla enintään 173 625 euroa (2017). YEL-työtulon määrä vaikuttaa eläkkeen lisäksi yrittäjän muuhunkin sosiaaliturvaan, mm. työttömyysturvaan. Vuoden 2017 alusta työtulon on oltava vähintään 12 564 euroa, jotta yrittäjä pääsisi työttömyysturvan piiriin.[38]

Työeläkkeen indeksikorotukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maksussa olevia työeläkkeitä korotetaan vuosittain 20 % ansiotason noususta ja 80 % kuluttajahintaindeksin mukaan.[39] Tästä käytetään toisinaan nimitystä "taitettu indeksi". Taitettu indeksi syrjäytti vuonna 1996 käytetyn puoliväli-indeksin vanhuuseläkeläisten eläkkeiden tarkistuksessa. Taitettu indeksi ulotettiin vuonna 2005 koskemaan myös työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeitä.

Työeläkeindeksin eli taitetun indeksin mukainen tarkistus korvaa hintatason muutoksen, mutta myös parantaa eläkkeen ostovoimaa määrällä, joka on 20 prosenttia palkansaajien reaaliansiotason muutoksesta.[39]

Aiemmin sekä ansiotason että kuluttajahintaindeksin osuus oli 50 % alle 66-vuotiaiden työeläkkeissä, mikä tuotti yleensä korkeamman korotusvauhdin.[40] Kuitenkin esim. vuonna 2011 kuluttajahintaindeksi nousi enemmän kuin ansiotasoindeksi, joten vuonna 2012 ns. taitettu indeksi tuotti suuremman korotuksen eläkkeisiin kuin mitä puoliväli-indeksi olisi tehnyt.

2015-2017[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työeläkeindeksi nousi vuoden 2017 alussa noin 0,6 prosenttia. [41]

Työeläkeindeksi ei muuttunut vuoden 2016 alussa vuoteen 2015 verrattuna. [42]

Hallituksen keväällä 2015 tekemän kehyspäätöksen mukaisesti kansaneläke- ja työeläkeindeksejä korotettiin vuonna 2015 pysyvästä lainsäädännöstä poiketen vain 0,4 prosenttia.[43]

Palkkakerroin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkkakerroin on aktiiviajan indeksi, jolla työansiot ja kertyneet eläkkeet tarkistetaan eläkettä laskettaessa. Palkkakertoimen tarkoituksena on varmistaa, että ne ansiot, jotka on hankittu työuran aikana, säilyttävät arvonsa. Palkkakertoimessa hintatason muutoksen osuus on 20 prosenttia ja palkansaajien ansiotason muutoksen osuus 80 prosenttia eli toisin päin kuin työeläkeindeksissä.[39]

Palkkakertoimella korotetaan työuran aikaiset palkat eläköitymisvuoden tasoon, mutta siitä eteenpäin käytetään palkkakertoimen sijaan työeläkeindeksiä.[44]

Vuoden 2017 palkkakerroin on 1,389 – korotusta edellisvuodesta noin 1,2 prosenttia.[41]

Eri sukupolvien kohtelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen työeläkejärjestelmä on jakojärjestelmä, jonka luoneet ikäpolvet hyötyvät myöhempien kustannuksella. 1940-luvulla syntyneet saavat noin viiden prosentin reaalituoton työeläkemaksuilleen. 1970-luvulla ja myöhemmin syntyneiden tuotto on arvion mukaan runsas kaksi prosenttia. Ensimmäiset sukupolvet saavat jopa suuremman tuoton kuin olisivat saaneet rahoitusmarkkinoilta.[45][46]

Entinen taloustieteen professori,[47] eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander kirjoitti, että jos kansalaisaloitteen mukaisesti "taitettu indeksi" korvattaisiin palkkaindeksillä, eläkevarat loppuisivat kokonaan 2060-luvulla. Hänen mielestään olisi kohtuutonta kuluttaa näin kaikki eläkevarat yhden sukupolvelle, joka vieläpä maksoi töissä ollessaan paljon alhaisempia eläkemaksuja kuin nyt peritään ja joka jäi eläkkeelle keskimäärin alle 60-vuotiaana. Nuoret joutuvat maksamaan paljon korkeampia eläkemaksuja ja heidän eläkeikänsä on lähes 70 vuotta. Silti jo nyt eläkemeno on pysyvästi suurempi kuin eläkemaksuista kertyy.[48]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Eläke-etuudet Eläketurvakeskus. Viitattu 26.4.2015.
  2. a b Työeläkkeiden rahoitus Tela. Viitattu 5.4.2017.
  3. a b c d Vanhuuseläke – ikäluokilla oma eläkeikänsä 9.5.2017. Eläketurvakeskus. Viitattu 10.5.2017.
  4. Eläkkeellesiirtymisikä pysynyt ennallaan www.etk.fi. 15.2.2017. Eläketurvakeskus. Viitattu 5.4.2017.
  5. Työurien pidentäminen www.tela.fi. Tela. Viitattu 24.3.2014.
  6. Eduskunta hyväksyi eläkeuudistuksen 20.11.2014. Eläketurvakeskus. Viitattu 26.4.2016.
  7. Työeläkelaki 19.5.2006. Finlex. Viitattu 13.3.2014.
  8. Työeläkelait Eläketurvakeskus. Viitattu 5.4.2017.
  9. a b c d Lyhenneluettelo Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 26.4.2016.
  10. a b c Työntekijän ja yrittäjän eläke (pdf) 5.1.2017. Eläketurvakeskus. Viitattu 5.4.2017.
  11. a b Työntekijän eläkelaki on kattavuudeltaan laajin työeläkelaki 9.1.2017. Eläketurvakeskus. Viitattu 5.4.2017.
  12. Muutokset vuosi vuodelta 13.3.2016. Eläketurvakeskus. Viitattu 26.4.2016.
  13. a b Eläkeuudistuksen sisältöehdotus valmistunut 26.09.2014. Eläketurvakeskus. Viitattu 26.04.2016.
  14. Opiskelija saa eläkettä tutkinnosta 26.4.2017. Eläketurvakeskus. Viitattu 10.5.2017.
  15. Sosiaalietuuksista ja lapsen kotihoidosta eläkettä 24.4.2017. Eläketurvakeskus. Viitattu 10.5.2017.
  16. Työkyvyttömyyseläke 31.3.2017. Eläketurvakeskus. Viitattu 5.4.2016.
  17. Eläkettä voi kertyä myös palkattomilta ajoilta
  18. Kelan etuudet numeroina 2017 (pdf) Kela. Viitattu 5.4.2017.
  19. Eläkekatot 8.12.2015. Eläketurvakeskus. Viitattu 26.4.2016.
  20. a b Elinaikakerroin sopeuttaa työeläkkeiden tasoa eliniän nousuun 3.4.2017. Eläketurvakeskus. Viitattu 10.5.2017.
  21. Elinaikakerroin vahvistettu vuodelle 2017 14.11.2017. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 5.4.2017.
  22. Keskimääräiset eläkkeet 30.3.2017. Eläketurvakeskus. Viitattu 5.4.2017.
  23. Työeläke-etuudet 30.03.2017. Eläketurvakeskus. Viitattu 5.4.2017.
  24. Q&A Eläkeuudistus: Miten eläkejärjestelmä muuttuu? 26.09.2014. STTK. Viitattu 10.03.2015.
  25. a b c d Työuraeläke pitkään rasittavaa työtä tehneille 19.4.2017. Eläketurvakeskus. Viitattu 10.5.2017.
  26. a b c Osittainen vanhuuseläke tuo joustoa 31.3.2017. Eläketurvakeskus. Viitattu 10.5.2017.
  27. a b c d Työkyvyttömyyseläke työkyvyn heiketessä 4.4.2017. Eläketurvakeskus. Viitattu 10.5.2017.
  28. a b c Leskelle ja lapsille perhe-eläkettä 29.3.2017. Eläketurvakeskus. Viitattu 10.5.2017.
  29. Kuntoutuksella takaisin töihin 31.3.2017. Eläketurvakeskus. Viitattu 10.5.2017.
  30. Kuntoutus Kela. Viitattu 13.3.2014.
  31. Osa-aikaeläkkeen ikärajaan ja varhennettuun vanhuuseläkkeeseen muutoksia 13.12.2012. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 26.4.2016.
  32. Työnantajan velvollisuudet 21.3.2017. Eläketurvakeskus. Viitattu 10.5.2017.
  33. Paljonko saan eläkettä 2.12.2015. Eläketurvakeskus. Viitattu 26.4.2016.
  34. Vakuutusmaksu 19.4.2016. Eläketurvakeskus. Viitattu 26.4.2016.
  35. a b TyEL- ja MEL-vakuutusmaksuprosentit -aikasarja (Työeläkelakipalvelu) Eläketurvakeskus. Viitattu 19.1.2015.
  36. Sosiaalivakuutusmäärät ja rajamäärät 16.12.2015. Varma. Viitattu 26.4.2016.
  37. Aloittavien yrittäjien eläkevakuutusmaksu nousee 8.11.2012. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 26.4.2016.
  38. Yrittäjän työtulo-opas 1.1.2016. Eläketurvakeskus. Viitattu 26.4.2016.
  39. a b c Työeläkkeiden indeksit 19.04.2016. Eläketurvakeskus. Viitattu 26.4.2016.
  40. Tällä kertaa eläkeläiset voittavat, Ilkka Lehtinen, Stat.fi, 21.12.2007
  41. a b Työeläketurvan indeksitarkistukset vuodelle 2017 27.10.2016. Eläketurvakeskus. Viitattu 5.4.2017.
  42. Työeläketurvan indeksitarkistukset vuodelle 2016 29.10.2016. Eläketurvakeskus. Viitattu 26.4.2016.
  43. Eläkkeisiin ja muihin etuuksiin 0,4 prosentin indeksikorotus vuonna 2015 15.09.2014. Eläketurvakeskus. Viitattu 26.4.2016.
  44. https://www.tyoelake.fi/paljonko-saan-elaketta/indeksit-elakkeissa/
  45. Jo eläkkeellä olevat saavat parhaan tuoton työeläkemaksuilleen 10.11.2015. Eläketurvakeskus. Viitattu 26.4.2016.
  46. HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS – Riittävätkö rahat, kuka maksaa?, Sixten Korkman – Jukka Lassila – Niku Määttänen – Tarmo Valkonen, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA, Kustantaja: Taloustieto Oy, 2007. ISBN 978-951-628-465-4. Sivut 22 ja 24-25. Mm. "Suomen kansaneläkejärjestelmä on puhdas jakojärjestelmä." "Jakojärjestelmän tuott o voi kuitenkin olla eritt äin korkea niille sukupolville, joiden aikana eläkejärjestelmä perustetaan tai jotka ovat eläkkeellä silloin, kun etuuksia suurennetaan merkitt ävästi. Jakojärjestelmässä sukupolvi, joka siirtyy eläkkeelle silloin, kun elä- kejärjestelmä perustetaan, voi saada eläkett ä maksamatt a lainkaan eläkemaksua. Rahastoivassa järjestelmässä eläkkeitä voidaan maksaa vasta sitt en, kun niitä varten on ensin säästett y. Jakojärjestelmän perustajille syntyvän edun maksavat tulevat sukupolvet. Siihen liitt yvät eläkelupaukset – jos niistä pidetään kiinni – ovat tuleville sukupolville samanlainen taloudellinen rasite kuin julkinen velkakin" "Yksityisen sektorin työeläkejärjestelmä tuli voimaan vuonna 1962."
  47. Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 343. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
  48. Jaakko Kiander: Taitettu indeksi suojaa yhteisiä eläkevarojamme Helsingin Sanomat. 12.3.2016.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rissanen, Jaana [et al.]: Työeläke. Helsinki: Finanssi- ja vakuutuskustannus, 2017. ISBN 978-952-5684-90-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]