Keskustelu:Työeläke

Aiemmin tämä sivu ohjasi eläke-sivulle ja työeläkkeistä kerrottiin ansioeläke-sivulla. Työeläke on kuitenkin oikea termi, siksi poistin ohjauksen tästä ja lisään ohjauksen ansioeläke-sivulta tänne. Magda 26. syyskuuta 2007 kello 12.07 (UTC)

Onkohan noi lähteet merkitty oikein? Tekstihän ei ole Huhtalan, vaan suora copypaste. 84.251.34.245 15. maaliskuuta 2011 kello 19.34 (EET)

Työntekijä vs. palkansaaja

Kaukamoinen, jäin miettimään otsikkoa Palkansaajien vakuutusmaksut vs. Työntekijöiden vakuutusmaksut. Meillähän ei ole Palkansaajien eläkelakia, vaan Työntekijän eläkelaki. Mielestäni tässä kohti artikkelia otsikko mieluummin sisältäisi sanan "Työntekijä". Myös esim. yrittäjä voi saada palkkaa yrityksestään, mutta ei hän silti maksa palkansaajien vakuutusmaksua omasta palkastaan. Eli terminologia lain mukaan. --Wähäwiisas (keskustelu) 20. helmikuuta 2014 kello 22.28 (EET)

Wähäwiisas, Selvä homma, hyvä perustelu. Voidaan muuttaa minun puolestani muotoon Työntekijöiden vakuutusmaksut. --Kaukamoinen (keskustelu) 27. helmikuuta 2014 kello 15.08 (EET)

OK, hoidettu. --Wähäwiisas (keskustelu) 27. helmikuuta 2014 kello 17.32 (EET)

Kehitysajatuksia

Artikkelin perusteella on hankala päätellä, mikä osa tiedoista koskee TyEL:iä ja mikä kaikkia työeläkkeitä, ja onko esim. MYEL tai KuEL työeläkettä vai jotain muuta. Artikkelista ei juuri käy ilmi, mikä on työeläkkeen suhde kansaneläkkeeseen tai johonkin muuhun eläkkeeseen. Artikkelista puuttuu lähes kokonaan tieto siitä, onko työeläkejärjestelmä kokonaan rahastoiva, osittain rahastoiva vai ei lainkaan rahastoiva; eläkemaksujen sijoitus ja tuottojen käyttö sekä se, vieläkö rahastoja kerrytetään vai joko niitä puretaan. Artikkelissa Suomen eläkejärjestelmä on kyllä tästä jotain. Kappale Eri sukupolvien kohtelu on tynkä. --Wähäwiisas (keskustelu) 27. helmikuuta 2014 kello 17.32 (EET)

Suurin osa asioista koskee kaikkia työeläkkeitä eli eri työeläkelajea. Vaikea juttu. Jokaiseen kohtaan ei voi mennä määrittelemään, mitä kaikkea koskee. Kansaneläkkeen ja työeläkkeen suhde tulee mielestäni tarpeeksi hyvin esiin kohdassa Kansaneläke ja työeläke. Itse näen asian niin, että Työeläke-artikkeli olisi enemmän enemmän käytännön etuus- ja maksutietoa jne., kun taas Suomen eläkejärjestelmä-artikkelissa voi pureutua noihin rahoitusasioihin. Rahastoja ei varmastikaan aleta purkaa missään vaiheessa, koska sijoitusten tuotoilla saadaan pidettyä työeläkemaksun nousu kurissa. Jos rahastoja alettaisiin purkaa, edessä olisi jossain vaiheessa työeläkemaksun nousu. Asiasta löytyy tietoa esim. täältä: http://www.tela.fi/medialle/asiantuntija_artikkelit/1/0/elakerahastoja_ei_kannata_purkaa --Kaukamoinen (keskustelu) 24. maaliskuuta 2014 kello 13.52 (EET)

Tämän artikkelin mukaan eläkkeelle pääsee 63–68 -vuotiaana. Artikkelin Suomen eläkejärjestelmä mukaan "Vuonna 2012 eläkkeellesiirtymisiän odote työeläkejärjestelmässä oli 60,9 vuotta." Ristiriita kaipaa selitystä. Todellisen eläköitymisiän kehitystä tulisi selostaa, samoin keskustelua eläkeiän nostamisesta. Sopiva artikkeli laajempaan käsittelyyn lienee Suomen eläkejärjestelmä tai Vanhuuseläke. --Wähäwiisas (keskustelu) 13. maaliskuuta 2014 kello 13.43 (EET)

Eikös tuossa ole kyse siitä, että on asetettu lakisääteinen eläkeikä, ja sitten on todellisuus, johon liittyy se, milloin ihmiset jäävät tai haluavat jäädä eläkkeelle. Moni jää eläkkeelle jo alle 60-vuotiaana. --Hartz (keskustelu) 13. maaliskuuta 2014 kello 13.46 (EET)

Juuri tämä todellisuus kaipaisi esittelyä. Eläkeikä sopisi myös omaksi artikkelikseen. Miten eläkkeelle pääse jo ennen eläkeikää, kuinka moni jää minkäkin ikäisenä eläkkeelle ja miksi, mitä paineita on eläkeiän muuttamiseen, mitä vastustusta asia on kohdannut, mitä vaikutuksia eläkeiän muuttumisella on. --Wähäwiisas (keskustelu) 13. maaliskuuta 2014 kello 15.21 (EET)

Lisäksi eläkeputki ja varhaiseläke. --Hartz (keskustelu) 13. maaliskuuta 2014 kello 21.05 (EET)

Eläkeputki löytyi. --Wähäwiisas (keskustelu) 13. maaliskuuta 2014 kello 21.58 (EET)

Ero johtuu siitä, että osa jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Voin täydentää artikkelia tältä osin. --Kaukamoinen (keskustelu) 24. maaliskuuta 2014 kello 13.52 (EET)

Taitettu indeksi

Poistin artikkeliin tullutta lähteetöntä historiatietoa taitetusta indeksistä ja Lipposen hallituksista. Tietojen on perustuttava luotettavaan ja tarkistettavaan lähteeseen. Taitetun indeksin historia sopinee kuitenkin artikkeliin, kunhan nämä edellytykset täyttyvät. Asiahan on ollut poliittisesti kiistanalainen. --Wähäwiisas (keskustelu) 14. toukokuuta 2014 kello 22.36 (EEST)

Lihavoinnit

Tarvitseekohan lihavoida noin voimallisesti? --Hartz (keskustelu) 8. syyskuuta 2014 kello 14.49 (EEST)

Luetteloista voi minusta ottaa pois. --Wähäwiisas (keskustelu) 9. syyskuuta 2014 kello 09.58 (EEST)

70v täyttänyt joka EI aio vielä jäädä eläkkeelle, miten kerryttää eläkettä? Suomesta? Ulkomailta?

Jos jää eläkkeelle vaikka vasta 80-vuotiaana, Suomessa ei ilmeisesti saa millään kikalla mistään kerrytettyä eläkettä ikävuosina 70v-80v töitä paiskien?

Onko maita, joista kertyy eläkettä myös 70-80 vuotiaana tai jopa sitä vanhempana tehdystä työstä?

Ja onko asiaa järkevää pohtia vai onko vanhan työntekijän parempi sijoittaa rahat itse osakkeisiin?

Jos arvioi omaksi eliniän odotukseksi 120 vuotta ja ei ole ehtinyt tienata työurallaan paljoa ennen 70v ikää, tuntuisi järkevältä jatkaa työelämässä, jos on hyvätuloinen työ tiedossa, vaikkapa LÄÄKÄRINÄ.

88.192.242.201 12. tammikuuta 2017 kello 17.15 (EET)

Käsittääkseni vakuuttamisen yläikärajan jälkeen esim. 68 v ei tarvitse eikä voi maksaa ns. virallista eläkemaksua, mutta jo kertyneelle eläkkeelle maksetaan 4,8 % vuotuista korkoa/karttumaa eli jos ei ota eläkettä ulos, eläkesäästö kasvaa korkoa enemmän kuin mikään pankkitili eikä korosta mene veroa. Karttuminen ei lopu tuossa iässä, vaan jatkuu vaikka 80v asti. Mikäli eläkkeen nostaa samanaikaisesti ansiotulon kanssa veroprosentti nousee merkittävästi ja se voi lohkaista merkittävän osan karttumasta. Lopullisessa verotuksessa ansiotulo ja eläketulo yhdistetään ja yhteissumma määrää verotuksen tason. Kannattaa siis laskea eri vaikutukset etukäteen, koska eläkkeen nostamisen päätöstä ei voi enää helposti perua. Yrittäjän on paljon helpompaa, koska työstään voi nostaa palkkion ansiotulon sijasta pääomatulona. Tällöin eläketulo verotetaan ainoana ansiotulona.

Lakien määrä

Joku voisi selittää minkä takia noita työeläkelakeja on noin monta. Miksi yhdestä ja samasta asiasta tarvitaan noin monta lakia?--Zindox (keskustelu) 13. elokuuta 2017 kello 11.55 (EEST)