Pyhäranta
| Pyhäranta | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
 Pyhärannan kirkko. |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Vakka-Suomen seutukunta |
| Kuntanumero | 631 |
| Hallinnollinen keskus | Rohdainen |
| Perustettu | – |
| Pinta-ala ilman merialueita |
148,38 km² 277:nneksi suurin 2022 |
| Kokonaispinta-ala |
291,74 km² 262:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 143,51 km² |
| – sisävesi | 4,87 km² |
| – meri | 143,36 km² |
| Väkiluku |
1 927 260:nneksi suurin 31.8.2024 [2] |
| – väestötiheys | 13,43 as./km² (31.8.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 15,3 % |
| – 15–64-v. | 55,5 % |
| – yli 64-v. | 29,2 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 96,4 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,5 % |
| – muut | 3,1 % |
| Kunnallisvero |
9,10 % 106:nneksi suurin 2024 [5] |
| Työttömyysaste | 9,3 % (2019) [6] |
| Kunnanjohtaja | vs. Merja Koski |
| Kunnanvaltuusto | 19 paikkaa |
| 2021–2025[7] • Muut • Kok. • PS |
13 5 1 |
| www.pyharanta.fi | |
Pyhäranta (aik. Pyhämaan Rohdainen) on Suomen kunta, joka kuuluu Vakka-Suomen seutukuntaan ja Varsinais-Suomen maakuntaan. Kunnassa asuu 1 927 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 291,74 km², josta 143,36 km² on merialueita ja 4,87 km² sisävesiä.[1] Väestötiheys on 13,43 asukasta/km². Pyhärannan naapurikunnat ovat Laitila, Rauma ja Uusikaupunki.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pyhäranta oli vuonna 2015 Varsinais-Suomen maakunnan pohjoisin ja eteläisen Manner-Suomen läntisin kunta.[8]
Pyhärannan kirkonkylässä Rohdaisissa sijaitsee muun muassa kauppa, ravintola, kukkakauppa, terveysasema ja leirintäalue.
Selkämeren kansallispuisto sijoittuu Pyhärannan, Kustavin, Uudenkaupungin, Rauman, Eurajoen, Luvian, Porin ja Merikarvian vesille.
Pyhärannan Natura-kohteita ovat Uudenkaupungin saaristo, Kulju-Taipaleenlahden salmimainen kaksiosainen sisälahti, joka erottaa Pyhämaan mantereesta, ja Otajärvi, joka on yksi Suomen parhaista lintuvesistä lajimoninaisuudeltaan ja parimäärältään.[9]
Kylät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hirslahti, Ihode, Kauhianpää, Kaukka, Kaunissaari, Kukola, Lahdenvainio, Nihtiö, Nuuski, Polttila, Radansuu, Reila, Reitula, Rihtniemi (Verknäs), Rohdainen, Santtio (Sandnäs), Valkama (Vitby), Varhokylä ja Ylikylä (Överby).
Taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2017 lopussa Pyhärannassa oli 2 077 asukasta, joista 874 asui taajamissa, 1 168 haja-asutusalueilla ja 35:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pyhärannan taajama-aste on 42,8 %.[10] Pyhärannan taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken[11]:
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Ihode* | 622 |
| 2 | Pyhärannan kirkonkylä (Rohdainen) | 252 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Ihoden taajama sijaitsee pääosin Pyhärannassa, mutta pieneltä osin myös Laitilassa.[11]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyinen Pyhärannan kunta muodosti Pyhämaan alueen kanssa yhden kunnan 1800-luvulta aina vuoteen 1908 asti, jolloin tuolloinen Pyhämaan Rohdainen, siis oikeastaan pitäjän mannerosa, ja Pyhämaan Luoto eli Pyhämaa erosivat omiksi kunnikseen. Pyhämaa liitettiin Uuteenkaupunkiin vuonna 1973.[12]
Nykyinen Josef Stenbäckin suunnittelema kansallisromanttista tyyliä edustava Pyhärannan kivikirkko valmistui vuonna 1909. Samalla paikalla on aiemmin ollut kaksi kirkkoa, vuosina 1690 ja 1758 valmistuneet Pyhärannan puukirkot.[13]
Hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pyhärannan kunnanjohtan viran väliaikaiseksi hoitajaksi nimettiin tammikuussa 2022 Merja Koski.[14] Kosken edeltäjä oli Harri Hiitiö, jonka viranhoidossa oli epäselvyyksiä ja ongelmia.[15] Hiitiö valittiin kunnanjohtajaksi heinäkuussa 2018, ja hänen edeltäjänsä oli Matti Muukkonen.[16]
Kunnanvaltuustossa on 19 paikkaa, joista 13 on Yhteislista Yhteisen Pyhärannan, viisi kokoomuksen ja yksi perussuomalaisten hallussa kaudella 2021–2025.[7]
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2015 kunnassa oli 509 työpaikkaa. Niistä 7,7 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 42 % palveluissa ja 48,5 % jalostuksessa. Pyhäranta oli Suomen neljänneksi teollistunein kunta: 39,3 prosenttia työvoimasta sai elantonsa teollisuudesta. Toisaalta palveluiden osuus oli pienempi kuin koko maan keskiarvo 75 %.[17][18]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat moottoriajoneuvojen osien ja varusteiden tukkukauppa Hallikallio, ikkunoita valmistava Saint-Gobain Glass Finland Oy ja AMH-Systems, joka suunnittelee ja toteuttaa paperi- ja elintarviketeollisuudelle järjestelmäratkaisuja materiaalien käsittelyyn ja liikuttamiseen.[19]
Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Uskonnolliset yhteisöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pyhärannassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat[21]:
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pyhärannan alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[22] Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[23]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä vaikuttaa paikkakunnalla ainakin rukoilevaisuus[24].
Tunnettuja pyhärantalaisia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Anna Eriksson (s. 1977), laulaja
- Reijo Paavilainen (s. 1946), kuvanveistäjä ja mitalien muotoilija
- Laura Ruohola (s. 1970), toimittaja
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Murre
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pyhärannan alueella puhutun kielen perustana on pohjoinen Lounais-Suomen murre. Pyhärannan murre kuuluu Lounais-Suomen pohjoisryhmän Rauman alaryhmään.[25]
Ruokakulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pyhärannan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla raastetusta perunasta tehty pannukakku (riivat pannkakko) ja lipeäkalakeitto (livekalasoppa).[26] Pyhäranta on myös makean saaristolaisjuuston aluetta Ahvenanmaalta tulleiden asukkaiden myötä[27].
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Reilan alueella sijaitsee vuodesta 1969 toiminut Reilan harjoitus- ja ampuma-alue, jota käyttää Puolustusvoimat. Leirialue oli vuoteen 2009 asti myös pitkälti Lounais-Suomen Partiopiirin ja sitä edeltäneen Varsinais-Suomen Partiopiirin käytössä. Alueesta luovuttiin vuoden 2015 alussa[28].
Liikenne- ja viestintäviraston teettämien tilastojen mukaan Pyhärannassa oli helmikuussa 2020 väkilukuun suhteutettuna kaikista Manner-Suomen paikkakunnista kolmanneksi eniten henkilöautoja, 650 autoa tuhatta asukasta kohden.[29]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Miinalautta Pyhäranta
- Pyhärannan kirkko
- Pyhärannan vaakuna
- Pyhämaa
- Luettelo Pyhärannan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 22.11.2021.
- ↑ a b Kuntavaalit 2021, Pyhäranta Oikeusministeriö. Viitattu 22.11.2021.
- ↑ Ojanperä, Päivi: Rihtniemen ranta maata rakkaampi. Turun Sanomat, 18.1.2015, s. 15–16.
- ↑ Natura 2000 -alueet - Varsinais-Suomi ja Satakunta (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 27.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Lyhyt historia Pyhämaa. Viitattu 27.1.2018.
- ↑ Pyhärannan kivikirkko Pyhärannan seurakunta. Arkistoitu 27.12.2017. Viitattu 27.1.2018.
- ↑ Ylönen, Jorma: Pyhäranta asetti tilapäisen valiokunnan valmistelemaan Hiitiön erottamista - valiokunnassa vain valtaa pitävän ryhmän edustajia Kuntalehti. 14.1.2022. Viitattu 21.10.2022.
- ↑ Ylönen, Jorma: Pyhäranta valmistelee vt. kunnanjohtaja Harri Hiitiön irtisanomista Kuntalehti. 16.12.2021. Viitattu 21.10.2022.
- ↑ Ylönen, Jorma: Harri Hiitiö siirtyy Pyhärannan kunnanjohtajaksi Kuntalehti. 6.8.2018. Viitattu 21.10.2022.
- ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 22.1.2018.
- ↑ Kuntalehti selvitti: Mitkä kunnat ovat vain yhden työnantajan ja toimialan varassa? Kuntalehti. 26.1.2018. Viitattu 20.6.2018.
- ↑ Teemo Tebest: Alueen Pyhäranta yhteisöverotiedot Yle. 1.11.2016. Viitattu 22.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta) (Haku kunnan nimellä laatikosta)
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 19.1.2018.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 25.1.2012.
- ↑ Länsi-Suomen Rukoilevaisten Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 15.2.2015. Viitattu 26.10.2011.
- ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 194. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 28. Helsinki: Patakolmonen Ky.
- ↑ Tukia, Anneli: Saariston ruokaperinnetta elvytetään. Helsingin Sanomat, 25.10.1984, s. 16. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Kari Suni: Armeija luopuu Pyhärannan Reilan ampuma-alueesta Satakunnan kansa. 14.9.2012. Arkistoitu 22.9.2012. Viitattu 15.5.2018. (Internet Archive)
- ↑ Anttilan perheessä tarvitaan liikkumiseen viisi autoa – katso, missä on eniten henkilöautoja per asukas Yleisradio, yle.fi.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pyhäranta Wikimedia Commonsissa
