Kai Mykkänen
Kai Mykkänen | |
---|---|
Mykkänen kesäkuussa 2023. |
|
Suomen ilmasto- ja ympäristöministeri | |
Orpon hallitus
20.6.2023– |
|
Edeltäjä | Maria Ohisalo |
Suomen sisäministeri | |
Sipilän hallitus
12.2.2018–6.6.2019 |
|
Edeltäjä | Paula Risikko |
Seuraaja | Maria Ohisalo |
Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri | |
Sipilän hallitus
22.6.2016–12.2.2018 |
|
Edeltäjä | Lenita Toivakka |
Seuraaja | Anne-Mari Virolainen |
Kansanedustaja | |
22.4.2015–
|
|
Ryhmä/puolue | Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä |
Vaalipiiri | Uudenmaan vaalipiiri |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 31. heinäkuuta 1979 Espoo |
Asuinpaikka | Espoo |
Puoliso | Anna Mykkänen |
Lapset | 2 |
Tiedot | |
Puolue | Kansallinen Kokoomus |
Koulutus | Valtiotieteiden maisteri |
Sotilaspalvelus | |
Sotilasarvo | yliluutnantti |
Joukkoyksikkö | Kaartin jääkärirykmentti |
Aiheesta muualla | |
Kotisivu | |
Kai Aslak Mykkänen (s. 31. heinäkuuta 1979 Espoo) on suomalainen kokoomuslainen poliitikko ja ekonomisti. Hän on toiminut ympäristö- ja ilmastoministerinä Orpon hallituksessa 20. kesäkuuta 2023 lähtien.[1] Aiemmin Mykkänen on toiminut Sipilän hallituksen sisäministerinä vuosina 2018–2019 ja ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä vuosina 2016–2018. Hän on ollut kansanedustaja vuodesta 2015 lähtien.
Mykkänen on toiminut Espoon kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2017 lähtien.[2]
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nuorena Mykkänen kampanjoi ympäristön puolesta ja johti Espoon nuorten ympäristönsuojelijoiden yhdistystä. Mykkänen on toiminut 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa Espoon Nuorisovaltuuston, Suomen Lukiolaisten Liiton ja Kokoomusnuorten puheenjohtajana.[3] Mykkänen oli Espoon kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 2001–2008, joista kaupunginhallituksessa vuosina 2005–2006.[4] Hän työskenteli europarlamentaarikko Alexander Stubbin avustajana vuosina 2004–2006.[4]
Mykkänen opiskeli taloustiedettä ja valmistui valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2006[5], jonka jälkeen hän työskenteli Venäjällä Pietarissa Sampo Pankin palveluksessa vuosina 2006-2008.[6] Hän on myös työskennellyt BearingPoint Finlandin seniorikonsulttina vuosina 2008-2009 ja Suomen suurimpien yritysten muodostaman yhteenliittymän East officen ekonomistina vuosina 2009-2011.[7]
Mykkänen toimi elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen erityisavustajana vuosina 2011-2013.[4] Vuosina 2013-2015 Mykkänen toimi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtoryhmän jäsenenä sekä johtajana vastuualueenaan keskeiset vaikuttamishankkeet ja uudistuminen.[8]
Eduskuntaan Mykkänen valittiin ensimmäisen kerran vuoden 2015 vaaleissa Uudenmaan vaalipiiristä.[9] Vuonna 2017 hänet valittiin uudelleen Espoon kaupunginvaltuustoon, suurimmalla henkilökohtaisella äänimäärällä.[10]
Mykkänen nousi ulkomaankauppa -ja kehitysministeriksi Sipilän hallitukseen Lenita Toivakan tilalle kesäkuussa 2016.[11] Mykkäsestä tuli sisäministeri helmikuussa 2018.[12]
Eduskuntavaaleissa 2019 Mykkänen sai 14 226 ääntä Uudenmaan vaalipiirissä ja tuli valituksi.[13] Hänet valittiin kesäkuussa 2019 Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi.[14]
Mykkänen ei haastanut Kokoomuksen nykyistä puheenjohtajaa Petteri Orpoa vuoden 2020 puoluekokouksessa.[15]
Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Mykkänen valittiin eduskuntaan kolmannelle kaudelle 15 072 äänellä.[16]
Näkemyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mykkänen on profiloitunut politiikassa talous-, ympäristö- ja energia-kysymyksissä sekä Venäjä-politiikassa.[17] Mykkänen on kertonut pyrkineensä muun muassa liikenteen ja energiatuotannon haittaverojen korottamiseen.[18] Hän on kannattanut hiilivoimasta luopumista.[19] Vuonna 2018 Mykkänen ilmaisi, että Suomen pitää ryhtyä entistä tehokkaammin houkuttelemaan ulkomailta työntekijöitä.[20] Sisäministerinä Mykkänen kannatti kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden siirtämistä pois Suomesta.[21] Mykkänen kehotti vuoden 2021 lopussa hallitusta harkitsemaan aidan rakentamista Suomen itärajalle.[22] Huhtikuussa 2022 Mykkänen vaati Suomea irtautumaan välittömästi venäläisestä sähköstä, maakaasusta ja öljystä.[23] Maaliskuussa 2023 Mykkänen ehdotti, että hallitus siirtäisi valtion sijoitusyhtiön Solidiumin omistamat osakkeet suomalaisille korkeakouluille.[24]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mykkänen kasvoi Espoon Tapiolassa. Hän kävi Tapiolan lukion ja opiskeli pitkänä kielenä venäjää.[25] Mykkänen on sotilasarvoltaan yliluutnantti.[7][26]
Kai Mykkäsen isä on entinen Yleisradion ohjelmajohtaja ja entinen kansanedustaja Jouni Mykkänen[27] ja äiti venäjän kielen tulkkina Suomen Moskovan-suurlähetystössä ja Yleisradiossa uransa tehnyt Maria Mykkänen (o.s. Sokolow). Kai Mykkäsen äidinpuoleisen isoäidin lapsuudenperhe pakeni vallankumousta Pietarista Suomeen.[25]
Mykkänen on naimisissa eläinlääkäri Anna Mykkäsen kanssa, ja parilla on kaksi lasta.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pääministeri Orpon hallitus nimitettiin Valtioneuvosto. 20.6.2023. Viitattu 22.10.2023.
- ↑ Espoo, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 9.3.2024.
- ↑ hannu: Vaikuttajatarina: Sisäministeri Kai Mykkänen aloitti poliitikon uransa nuorisovaltuuston puheenjohtajana Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry. 6.6.2019. Viitattu 28.3.2023.
- ↑ a b c Kai Mykkänen lokakuussa ministeri Häkämiehen erityisavustajaksi 6.9.2010. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 14.12.2012.
- ↑ Kai Mykkänen www.eduskunta.fi. Viitattu 12.5.2017.
- ↑ a b Kuka ihmeen Kai Mykkänen? Tällainen on uuden ministerin tausta Aamulehti. 21.6.2016. Arkistoitu 18.11.2018. Viitattu 17.11.2018.
- ↑ a b Kai Mykkänen www.eduskunta.fi. Viitattu 28.3.2023.
- ↑ Lasse Laatunen EK:n työmarkkinajohtajaksi 14.12.2012. Elinkeinoelämän keskusliitto. Viitattu 14.12.2012. [vanhentunut linkki]
- ↑ Vaalit 2015, Valitut ehdokkaat Uudenmaan vaalipiiri Oikeusministeriö. Viitattu 21.4.2015.
- ↑ Espoo - Kuntavaalit 2017 - Vaalien tulospalvelu | Yle Vaalien tulospalvelu. Viitattu 28.3.2023.
- ↑ Yllätysministeri Mykkänen tunnetaan Venäjä-osaamisestaan www.iltalehti.fi. Viitattu 21.6.2016. fi-FI
- ↑ Ministerinimitykset valtioneuvostossa 12. helmikuuta 12.2.2018. Valtioneuvosto. Arkistoitu 13.2.2018. Viitattu 12.2.2018.
- ↑ https://vaalikone.yle.fi/eduskuntavaali2019/2/ehdokkaat/214?lang=fi-FI
- ↑ Helsingin Sanomat hs.fi.
- ↑ Uusi Suomi uusisuomi.fi.
- ↑ Eduskuntavaalit 2023: Uudenmaan vaalipiiri, valitut 5.4.2023. OIkeusministeriö. Viitattu 15.4.2023.
- ↑ Ulla Janhonen: Ministeri Kai Mykkänen: Suomen energiariippuvuutta Venäjästä liioitellaan Seura.fi. 28.12.2016. Viitattu 28.3.2023.
- ↑ Sinivihreä maailmanparantaja ja Venäjän tuntija | Helsingin yliopisto www.helsinki.fi. Viitattu 28.3.2023.
- ↑ Lauantaivieras | Ministeri Kai Mykkänen on vihreä kokoomuslainen, joka vaatii perustuloa ja hiilivoimasta luopumista – ”Meidän pitää iskeä käpertymistä ja trumpismia vastaan” Helsingin Sanomat. 27.5.2017. Viitattu 28.3.2023.
- ↑ Suomeen työn perässä tuleville pitää saada luvat kuntoon päivässä ja EU:n ulkorajoille pystyttää keskuksia, vaatii sisäministeri Mykkänen Helsingin Sanomat. 17.11.2018.
- ↑ "Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet pitää pystyä siirtämään pois Suomesta" Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 28.3.2023.
- ↑ Kai Mykkänen: Hallituksen harkittava aidan rakentamista Suomen itärajalle siirtolaiskriisin vuoksi www.iltalehti.fi. Viitattu 28.3.2023.
- ↑ Markus Mäki: Kai Mykkänen Ylellä: Suomen pitäisi irtautua heti Venäjän energiasta Verkkouutiset. 26.4.2022. Viitattu 28.3.2023.
- ↑ Korkeakoulut | Kokoomuksen Mykkänen siirtäisi kahdeksan miljardin osakesalkun valtiolta korkeakouluille Helsingin Sanomat. 14.3.2023. Viitattu 29.3.2023.
- ↑ a b Janhonen, Ulla: Ministeri Kai Mykkänen: Suomen energiariippuvuutta Venäjästä liioitellaan Seura.fi. 28.12.2016. Viitattu 26.8.2018.
- ↑ Satu Äijälä: Katso, kenellä ministereistä on korkein sotilasarvo – yhdellä unohtumaton muisto tykistön talvileiriltä Ilta-Sanomat. 11.7.2023. Viitattu 6.10.2023.
- ↑ Metelinen, Sami: Pääministeripeliä Uudellamaalla Nykypäivä. 13.2.2015. Arkistoitu 10.5.2015. Viitattu 5.5.2015.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kai Mykkänen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Kai Mykkäsen kotisivut
- Yle: Seuraa kansanedustajaasi: Kai Mykkänen (kok.)
Edeltäjä: Maria Ohisalo |
Suomen ilmasto- ja ympäristöministeri 2023− |
Seuraaja: – |
Edeltäjä: Paula Risikko |
Suomen sisäasiainministeri 2018−2019 |
Seuraaja: Maria Ohisalo |
|
|
|
|
|
|
|
- Erityisavustajat
- Kansallisen Kokoomuksen poliitikot
- Kokoomusnuorten puheenjohtajat
- Nykyiset kansanedustajat
- Suomen sisäministerit
- Suomen ulkomaankauppaministerit
- Suomen ympäristöministerit
- Suomen nykyiset ministerit
- Espoon kaupunginvaltuutetut
- Uudenmaan vaalipiiri
- Vuonna 1979 syntyneet
- Länsi-Uudenmaan aluevaltuutetut